» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO 2005:10 yhtiö oli jättänyt tilittämättä ulosottomiehelle palkan maksukiellon perusteella palkanosia, jotka oli pidätetty työntekijän palkasta. Vaikka asiasta oli eriäviä mielipiteitä yhtiön hallituksen jäsenen katsottiin syyllistyneen kavallukseen.
Käräjäoikeus päätyi perusteluissaan kuitenkin erilaiseen ratkaisuun. Se huomioi tuomiossaan ensinnäkin vastaavaan ennakkotapauksen KKO 1986 II 18, jossa oli perusteltu ratkaisu niin, että henkilö ei ollut saanut palkaneriä vielä haltuunsa niiden ollessa maksukiellon alaisia, eikä näin ollen ollut velvollinen niillä myöskään velkaansa lyhentämään.
Syyttäjä kuitenkin valitti hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei tarjonnut muutosta, vaan sitä oli haettava korkeimmasta oikeudesta, johon syyttäjä sai valitusluvan.
Korkeimman oikeuden perustelut muuttaa alempien oikeusasteiden tuomioita lähti liikkeelle siitä tosiseikasta, että kysymyksessä on sellainen palkkasaatava, joka on pakkotäytäntöönpanotoimenpiteiden kohteena. Koska ulosottomies on ulosmitannut B:n palkkasaatavat langettamalla maksukiellon, on työnantajalla velvollisuus tilittää kyseisen maksukiellon alaiset tulot ulosottomiehelle, eikä niitä voi käyttää yhtiön menoihin, kuten A tapauksessa oli tietoisesti toiminut. Lisäksi tämä kavallus on jatkunut pitkän ajan ja palkkasumma on muodostunut tuntuvaksi, näin ollen on katsottava, että A oli syyllistynyt kavallukseen.
Eriävän mielipiteen jättäneet katsoivat, ettei hovioikeuden päätöstä olisi tullut muuttaa, sillä kavalluksen tunnusmerkistö ei ollut täyttynyt, koska varat eivät olleet sanamuodonmukaisesti siirtyneet toisen haltuun.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa