» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:2006:64 A ja B olivat kuljettaneet repussa suuren määrän amfetamiinia toimeksiantajaltaan saamien ohjeiden mukaisesti. He kuitenkin kiistivät tietäneensä repussa olleen huumausaineen laatua ja sen vaarallisuutta. Käräjäoikeus katsoi, että A ja B olivat hyväksyessään huumeiden kuljettamistehtävän, he olivat samalla hyväksyneet sen seurauksen ja syyllisyyden, minkä aineen määrä ja laatu aiheutti. Käräjäoikeus piti tekoa huumeen vaarallisuuden ja suuren määrän vuoksi törkeänä ja tuomitsi A:n ja B:n törkeästä huumausainerikoksesta. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota.
Korkein oikeus arvio A:n ja B:n tahallisuutta. Riidatonta oli, että A ja B olivat kuljettaneet suuren määrän vaarallista huumausainetta. Tahallisuutta arvioitaessa tuli kuitenkin ottaa huomioon tunnusmerkistöerehdys, jonka mukaan teko ei ole tahallinen, jos tekijä ei teon hetkellä on selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää. A ja B eivät olleet selvillä kuljettamansa huumausaineen määrästä ja laadusta. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että tunnusmerkistöerehdys ei tule kyseeseen tilanteissa, joissa tekijä on tarkoituksella jättäytynyt tietämättömäksi tunnusmerkistön mukaisten edellytysten käsilläolosta. A:n ja B:n tietämättömyyttä voitiin pitää jopa tarkoituksellisena. Näin ollen korkein oikeus katsoi, että A ja B olivat syyllistyneet tahalliseen törkeään huumausainerikokseen, eikä sen vuoksi muuttanut hovioikeuden tuomiota.
Korkeimman oikeuden ratkaisua voidaan pitää perusteltuna, sillä olisi ongelmallista, jos tunnusmerkistöerehdystä hyväksikäyttämällä tekijä voisi tarkoituksella vedota siihen, että teko ei ollut tahallinen ja siten välttää rangaistusvastuun. Tällaista tunnusmerkistöerehdystä koskevaa tulkintaa tulisi kuitenkin soveltaa vain tilanteisiin, joissa tarkoituksellinen tietämättömyys olisi tekijän edunmukaista.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa