» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A:n syyksi oli luettu muun muassa gammahydroksibutyraatin (gammahydroksivoihappo, jäljempänä GHB) hallussapito ja katsottu hänen syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen. Rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdan mukaan rikoksentekijä on tuomittava rangaistukseen törkeästä huumausainerikoksesta, jos huumausainerikoksessa rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Asiassa oli A:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko GHB alempien oikeuksien katsomin tavoin erittäin vaarallinen huumausaine.
Rikoslain 50 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet. Lain esitöiden mukaan lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva terveydenvaara voi tarkoittaa keskushermoston vaurioita, jotka syntyvät kertakäytöstä tai joistakin käyttökerroista. Vakava terveydellinen vaurio voi kuitenkin kohdistua muuhunkin kuin keskushermostoon. Voimakkaat vieroitusoireet tarkoittavat aineista aiheutuvaa fyysistä riippuvuutta ja ne ilmenevät selvimmin kipu- ja tuskatiloina.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan kokonaishaitoiltaan GHB vastaa barbituraatteja. GHB:a kokonaishaitoiltaan vaarallisempina huumausaineina pidetään opiaatteja, amfetamiinia, kokaiinia ja ekstaasia, mutta toisaalta GHB:a pidetään vaarallisempana kuin kannabista tai bentsodiatsepiineja.
Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen lausunnon mukaan GHB aiheuttaa selvästi riippuvuutta. Käytön lopettamiseen liittyy vieroitusoireina vapinaa, kiihtymistä, harhaluuloisuutta ja sekavuutta. Aine on myrkyllistä ja huumausaineannoksen ja myrkyllisen annoksen välinen ero on pieni. Lausunnossa todetaan edelleen, että GHB voidaan rinnastaa vaarallisuusasteikolla ekstaasiin. Alkoholin ja GHB:n yhteisvaikutus lisää yhdisteen keskushermostoa lamaavaa ominaisuutta.
KKO totesi, että asiassa esitettyjen lausuntojen perusteella GHB:n käyttöön ei liity lyhytaikaisesta käytöstä johtuvaa vakavan terveydellisen vaurion vaaraa. Sen sijaan molemmissa lausunnoissa GHB on todettu myrkylliseksi ja huumausaineannoksen ja myrkyllisen annoksen välinen ero pieneksi. Lausuntojen perusteella GHB:n yliannostus voi johtaa tajuttomuuteen, hallusinaatioihin, kouristuksiin sekä hengityksen ja sydämen toiminnan lamaantumiseen. Näistä syistä ja kun lisäksi huomioitiin GHB:n valmistamisen yksinkertaisuus, sen yleinen käyttötapa nestemäisenä hyvää oloa tuottavana aineena, käytön helppous ja GBH:n yhteiskäyttöön alkoholin kanssa liittyvä keskushermostoa lamaannuttava ja tajuttomuuteen johtava ominaisuus, KKO totesi, että GHB:n käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara.
KKO jatkoi, että vieroitusoireiltaan rinnastus opiaatteihin, joihin lukeutuvat tunnetusti voimakkaita vieroitusoireita aiheuttavat heroiini ja morfiini, osoittaa niiden voimakasta tasoa. Näin ollen lausunnoissa esitetty eri huumausaineisiin liittyvien vieroitusoireiden vertailu antoi perusteita katsoa, että GHB on erittäin vaarallinen huumausaine myös sen käytöstä aiheutuvien voimakkaiden vieroitusoireiden vuoksi.
Se, mitä on pidettävä rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna suurena määränä huumausainetta, vaihtelee huumausaineittain ja riippuu huumausaineen vaarallisuudesta ja voimakkuudesta. Suuntaa-antavasti huumausaineen määrää voidaan arvioida ja eri huumausaineiden määriä vertailla keskenään huumausaineen tavanmukaisen käyttöannoksen perusteella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan tavanomainen väärinkäyttöön soveltuva kerta-annos on 5 g vaikuttavaa ainetta ja Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen lausunnon mukaan 0,2 - 2 g vaikuttavaa ainetta. Viimeksi mainitussa lausunnossa todetaan, että 0,2 grammaa on pienin kirjallisuudessa esiintyvä kerta-annos. Jatkuva käyttö lisää aineiden sietokykyä ja annostusta niin, että käyttöannos nousee. Ruotsissa oikeuskäytännössä GHB:n tavanomaiseksi käyttöannokseksi on katsottu 1 senttilitra valmista liuosta.
Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion 3.10.2006 päivätyn lisälausunnon mukaan A:n hallusta takavarikoidun 1 040 millilitran GHB-erän pitoisuus on ollut noin 0,2 g/ml vaikuttavaa ainetta. Takavarikoitu erä on siis sisältänyt yhteensä 208 grammaa GHB:a. Lausunnoissa ilmoitettujen tavanomaisten käyttöannosten perusteella A oli pitänyt hallussaan 1 040 - 42 tavanomaista käyttöannosta vastaavan määrän GHB:a á 0,2 g - 5 g tai tilavuudeltaan á 1 - 25 millilitraa.
A oli kertonut pitäneensä GHB:a hallussaan omaa käyttöään varten. Hän oli esitutkinnassa kertonut käyttöannoksen suuruudeksi "kaksi milliä" ja käräjäoikeudessa 5 - 10 millilitraa. Viimeksi mainitun annosmäärän mukaan laskettuna A:n hallussa olleesta huumausainemäärästä olisi saatu noin 100 - 200 käyttöannosta. Tällaista huumausainemäärää ei ole katsottava pelkästään omaan käyttöön tarkoitetuksi.
A:n syyksi oli luettu GHB:n ohella 24 tematsepaamia sisältäneen tabletin, 11 alpratsolaamia sisältäneen tabletin, 13 oksatsepaamia sisältäneen tabletin ja 33 Xanon-tabletin hallussapito. Lisäksi A oli yhdessä toisen henkilön kanssa pitänyt hallussaan 31,9 grammaa amfetamiinia ja huumausaineeksi määritellyt viisi metyleenidioksimetamfetamiinia sisältävää tablettia. KKO totesi, että A:n lääkeaineiden lisäksi hallussa pitämistä GHB:sta ja amfetamiinista oli voinut yhteensä saada alle 300 käyttöannosta huumausainetta. KKO katsoi, ettei A ole asiaa näinkään tarkastellen pitänyt hallussaan suurta määrää huumausainetta. A oli kuitenkin pitänyt hallussaan edelleenlevitys- ja myyntitarkoituksessa muun muassa 1 040 millilitraa GHB:a. Tekoa oli, huomioon ottaen kaikki A:n hallussaan pitämät huumausaineet, kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa