» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A oli tuonut Virosta Suomeen henkilökohtaiseen käyttöönsä huumausaineeksi luokiteltavan lääkevalmisteen. A:lla ei ollut lääkevalmistetta maahan tuodessaan mukanaan lääkelain nojalla annetussa asetuksessa mainittuja Schengen-todistusta eikä lääkemääräystä. Myöhemmin A oli kuitenkin esittänyt asianmukaiset lääkemääräykset. Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko A syyllistynyt huumausainerikokseen, kun hänellä ei ollut mukanaan asianmukaisia asiakirjoja lääkevalmistetta maahan tuodessaan.
Käräjäoikeuden mukaan se, että A oli myöhemmin esittänyt asianmukaiset lääkemääräykset ja se, että A ei ollut tiennyt Suomen lainsäädännöstä, ei vapauttanut häntä rikosoikeudellisesta vastuusta. Käräjäoikeus siis tuomitsi A:n huumausainerikoksesta sakkorangaistukseen. Hovioikeus katsoi, että laillisuusperiaatteen mukaisesti syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka on tekohetkellä laissa säädetty rangaistavaksi. Hovioikeus katsoi, ettei rangaistavuuden edellytykseksi säädettyä huumausaineen maahantuonnin tapahtumista laittomasti voida tulkita A:n vahingoksi siten, että laittomuudella tarkoitettaisiin pelkästään asianmukaisten asiakirjojen puuttumista maahantuontihetkellä. Näin ollen hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja hylkäsi syytteen huumausainerikoksesta.
Rikoslain mukaan huumausainerikoksesta tuomitaan muun muassa se, joka laittomasti tuo maahan huumausainetta. Lisäksi lääkelain mukaan yksityishenkilö saa tuoda Suomeen henkilökohtaista lääkitystään varten lääkevalmisteita, jotka on hankittu valmisteen vähittäisjakeluun oikeutetulta toimittajalta. Reseptilääkkeen hankinnan tulee perustua lääkkeen määräämiseen oikeutetun henkilön antamaan lääkemääräykseen.
Korkein oikeus katsoi, että huumausaineeksi luokiteltavan lääkevalmisteen maahantuonti toisesta Schengen-valtiosta on asetuksen mukaan edellyttänyt yksityishenkilön samalla tuovan mukanaan niin sanotun Schengen-todistuksen ja lääkemääräyksen ja että tämä vaatimus on käynyt myös rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla ilmi asetuksen säännöksistä. A on näin ollen toiminut lääkelain nojalla annetun asetuksen säännösten vastaisesti, kun hänellä ei ole ollut mukanaan Schengen-todistusta ja lääkemääräystä tuomistaan lääkkeistä.
Korkein oikeus katsoi, etteivät huumausaineita ja huumausainerikoksia koskevan sääntelyn tarkoitukseen liittyvät näkökohdat puolla sitä, että terveydellisistä syistä lääkkeitä käyttävä ja niitä mukanaan tuova matkustaja tuomittaisiin huumausainerikoksesta vain maahantuontiin liittyvien todistusasiakirjojen puuttumisen johdosta. Näin ollen Korkein oikeus katsoi, ettei A ole syyllistynyt rikoslaissa säädettyyn huumausainerikokseen. A:n ei voitu katsoa syyllistyneen myöskään rikoslaissa tarkoitettuun lääkerikokseen, koska se on säädetty rangaistavaksi vain tahallisena tai törkeästä huolimattomuudesta johtuvana tekona. Ja koska syyttäjän rangaistusvaatimus on koskenut vain tahallista tekoa eikä vaihtoehtoista syytettä ole esitetty, Korkein oikeus ei arvioinut, täyttääkö A:n toiminta huolimattomuudesta tehdyn lääkerikoksen. Korkein oikeus ei siis muuttanut hovioikeuden tuomiota ja hylkäsi syytteen huumausainerikoksesta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa