Minilex - Lakipuhelin

Oikeusavun hakeminen taannehtivasti esitutkintaan - KKO:2003:89

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Oikeusapu

Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa A:ta oli epäilty törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Häntä oli tästä johtuen kuultu esitutkinnan aikana asiaan liittyen, minkä johdosta asianajaja B oli avustanut häntä esitutkinnan aikana. Esitutkinta päättyi siihen, että virallinen syyttäjä oli tehnyt päätöksen jättää syyttämättä A:ta mainituista rikoksista. A oli tämän päätöksen vaatinut oikeusavun hänelle myöntämistä taannehtivasti. Taannehtivuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että hakemus oikeusavusta oli tehty esitutkinnan päättymisen ja syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen. Tapauksessa tuli näin ollen juridiselta kantilta katsottuna arvioitavaksi se, voitiinko A:lle myöntää oikeusapua, vaikka hän oli tehnyt sitä koskevan hakemuksen taannehtivasti.

Oikeusapulain 10 §:n 1 momentin mukaan oikeusapua voidaan hakea asian käsittelyn jokaisessa vaiheessa siihen asti, kunnes tuomioistuimessa käsiteltävä asia on saanut lainvoimantai muun asian käsittely on päättynyt. Esitutkintalain 43 §:n mukaan esitutkinta poliisihallinnossa päättyy asian saattamisella syyteharkintaan tai mainitun lainkohdan 2 momentin mukaisella päätöksellä.

Käräjäoikeus aloitti asian käsittelyn määrittelemällä esitutkinnan A:n oikeusapuhakemuksen kannalta edellä mainitun oikeusapulain pykälän mukaiseksi "muuksi asiaksi". Tällöin oli käräjäoikeuden mukaan edellä mainittujen pykälien sanamuodon perusteella tulkittava, ettei oikeusapua voitaisi myöntää esitutkintaa varten enää sen päättymisen jälkeen. Tämän lisäksi hallituksen esityksen mukaan syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen oikeusapua ei voitaisi hakea enää esitutkintaa varten. Näin ollen käräjäoikeus totesi oikeusapulain sanamuodon ja sitä koskeneen hallituksen esityksen perusteella, että A:n hakemus oli liian myöhään tehty, minkä seurauksena käräjäoikeus hylkäsi sen.

Hovioikeus arvioi asiaa hyvin monipuolisesti käyttäen hyväkseen muun muassa hallinto-oikeuden aikaisempaa ratkaisukäytäntöä, oikeusapulailla kumotun maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain pykäliä, oikeusapulakia sekä lakien esitöitä. Näiden perusteella se totesi, että oikeusapua voitiin lähtökohtaisesti myöntää esitutkintaan vielä sen päättymisen jälkeenkin. Hovioikeuden mukaan kuitenkin käräjäoikeuden esille nostama oikeusapulakia koskenut hallituksen esitys kuitenkin puolsi sitä kantaa, ettei oikeusapua voitu tällaisessa tapauksessa myöntää esitutkintaan sen päättymisen jälkeen, jos päättyminen on johtunut syyttämättäjättämispäätöksestä. Tällä perusteella ja oikeusapulain ja sen esitöiden yksiselitteisyyden johdosta hovioikeus ei päätynyt muuttamaan käräjäoikeuden tuomiota asiassa.

Korkein oikeus perusti arviointinsa asiassa hyvin pitkälti samoihin seikkoihin kuin alemmat oikeusasteet. Se otti kuitenkin näiden lisäksi huomioon myös oikeusavun oikea-aikaisen hakemisen tärkeyttä, joka tähdentyi oikeusapulain 13 §:n esitöissä. Esitöiden mukaan oikeusapua tuli hakea heti, kun se oli mahdollista ja kun siihen oli edellytyksiä. Korkeimman oikeuden mukaan kolmen viikon aika, joka oli kulunut A:n esitutkinnassa kuulemisen ja syyttäjän tekemän syyttämättäjättämispäätöksen välillä oli niin pitkä, että A:lla oli tällöin ollut mahdollisuus hakea oikeusapua oikea-aikaisesti. Korkein oikeus päätyi sekä tämän että aiemmin esitettyjen näkemysten perusteella siihen, että A ei ollut hakenut oikeusapua oikeusapulain 10 §:n 1 momentin edellyttämässä ajassa. Näin ollen korkein oikeus ei nähnyt perusteita jättää hakemusta hylkäämättä eikä muuttanut hovioikeuden asiassa antamaa tuomiota.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa