» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Oikeusaputoimisto oli myöntänyt A:lle oikeusapua asiassa, joka koski vuokrasopimuksen purkamista ja korvausta. Oikeusapua oli myönnetty ilman perusomavastuuta.
A:n vuokranantaja oli käräjäoikeudessa vaatinut A:ta häädön uhalla muuttamaan asunnosta, jonka vuokrasopimus oli päättynyt. Lisäksi vuokranantaja oli vaatinut A:ta maksamaan oikeudenkäynnin aikana erääntyvät vuokrat ja korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeus muutti oikeusaputoimiston päätöstä oikeusavun osalta siten, ettei A:lle myönnetty oikeusapua. Päätös tehtiin muun muassa sillä perusteella, ettei asiassa ollut oikeusavun tarvetta. Tuomioistuin ei kuullut A:ta oikeusavun päättämistä koskevan asian osalta.
Hovioikeuden mukaan käräjäoikeuden olisi tullut kuulla A:ta asiassa, muttei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä muuten, kuin että A:lle myönnettiin oikeusapulain mukainen korvaus oikeusapuna verotodistuksen lunastuksesta.
Korkein oikeus arvioi sitä, oliko A:lla ollut asiassa asiantuntevan avun tarve, joka on oikeusavun yleinen edellytys ja totesi asian olleen niin riidaton ja selvä, ettei A:lla ole ollut asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä oikeudellisen asiantuntevan avun tarvetta. Vaikka käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti laiminlyödessään kuulla A:ta, muutoksenhakuun ei ole liittynyt sellaisia oikeudellisia tai muita kysymyksiä, joiden johdosta A:n oikeusturva olisi muutoksenhakuvaiheessakaan edellyttänyt oikeudellista apua. KKO ei muuttanut hovioikeuden päätöksen lopputulosta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa