1978 rakennetussa rivitaloasunnossa on joissakin asunnoissa havaittu sisäilmaongelmia, jotka ovat jo yhdestä asunnosta korjattu.
Asuntoa ostaessa meille ei kerrottu että taloyhtiössä tälläisiä ongelmia olisi, eikä tämä käy ilmi meille toimitetuista papereista. Kuitenkin näitä ongelmia on havaittu muissa asunnoissa jo ennen asunnon ostoa.
Asunto on ostettu 2018/4.
Onko myyjä mitenkään vastuussa?
Asuntoa ostaessa meille ei kerrottu että taloyhtiössä tälläisiä ongelmia olisi, eikä tämä käy ilmi meille toimitetuista papereista. Kuitenkin näitä ongelmia on havaittu muissa asunnoissa jo ennen asunnon ostoa.
Asunto on ostettu 2018/4.
Onko myyjä mitenkään vastuussa?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
778 vastausta
Koska asunto on ostettu huhtikuussa 2018, merkitystä on myös sillä, milloin ilmoititte virheestä. Jos myyjä oli yksityishenkilö ja asunnon hallinta luovutettiin teille kaupanteon yhteydessä, kahden vuoden reklamaatioaika päättyi lähtökohtaisesti huhtikuussa 2020 (asuntokauppalain 6 luvun 14 §).
Jos ette ole ilmoittaneet virheestä määräajassa, voitte vedota siihen myöhästymisestä huolimatta vain, jos myyjän voidaan osoittaa menetelleen törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti (asuntokauppalain 6 luvun 14 §).
Käytetyssä osakehuoneistossa katsotaan olevan virhe, jos myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt kertomatta tiedon, joka todennäköisesti olisi vaikuttanut kauppaan tai kauppahintaan (asuntokauppalain 6 luvun 11 §).
Käytetyn asunnon kaupassa merkitystä on myös ostajan velvollisuudella tarkastaa asunto ennen kaupantekoa (asuntokauppalain 6 luvun 12 §). Sisäilmaongelmat eivät kuitenkaan yleensä ole sellaisia, että ostaja voisi havaita ne tavanomaisessa ennakkotarkastuksessa. Siksi ostaja voi lähtökohtaisesti vedota myös kaupanteon jälkeen ilmenneisiin sisäilmaongelmiin, jos muut virhevastuun edellytykset täyttyvät.
Myyjä vastaa ostajalle annetuista tiedoista, mukaan lukien isännöitsijäntodistuksen tiedoista. Isännöitsijäntodistuksen tulisi sisältää muun muassa tiedot yhtiön rakennuksista ja niiden kunnosta sekä tehdyistä ja suunnitelluista korjauksista. Myyjän tiedonantovelvollisuuden arvioinnissa on merkitystä myös yhtiökokouksessa käsitellyillä asioilla, vaikka myyjä ei olisi itse osallistunut kokoukseen.
Jos sisäilmaongelmia on siis havaittu taloyhtiössä jo ennen kauppaa ja yhtiöön on suunniteltu korjaustöitä niiden vuoksi, myyjän olisi pitänyt kertoa niistä ennen kaupantekoa. Myyjä voi joutua vastuuseen, jos hän on jättänyt ilmoittamatta olennaisista tiedoista, joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan tai kauppahintaan.
Jos asunnossa todetaan asuntokauppalain mukainen virhe ja muut vaatimusten edellytykset täyttyvät, voitte vaatia virhettä vastaavaa tai muuten kohtuullista hinnanalennusta (asuntokauppalain 6 luvun 16 §). Kaupan purkaminen on mahdollista vain, jos virheestä aiheutuu teille olennaista haittaa eikä muuta seuraamusta voida pitää kohtuullisena.
Voitte myös vaatia korvausta virheestä aiheutuneista vahingoista. Yksityinen myyjä on lähtökohtaisesti vahingonkorvausvastuussa, ellei hän osoita, ettei virhe johdu hänen puolellaan olleesta huolimattomuudesta. Näyttövelvollisuus huolellisuudesta on siis tältä osin myyjällä.
Virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksista on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsitte virheen tai teidän olisi pitänyt havaita se. Jos myyjä on yksityishenkilö, ilmoitus on tehtävä viimeistään kahden vuoden kuluessa asunnon hallinnan luovutuksesta. Jos asunto oli hallinnassanne jo kaupantekohetkellä, määräaika alkaa kaupantekopäivästä. Kahden vuoden takaraja ei koske elinkeinonharjoittajana toimivaa myyjää (asuntokauppalain 6 luvun 14 §).
Voitte kuitenkin vedota virheeseen määräaikojen päättymisestä huolimatta, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti (asuntokauppalain 6 luvun 14 §).
Jos saitte asunnon hallintaanne huhtikuussa 2018 ettekä ole vielä ilmoittaneet virheestä, kahden vuoden määräaika on jo päättynyt. Jos myyjä oli yksityishenkilö, ratkaisevaa on tällöin, voidaanko hänen menettelyään pitää törkeän huolimattomana tai kunnianvastaisena ja arvottomana.
Esimerkiksi ratkaisussa KKO 2007:91 myyjä oli antanut ostajille ymmärtää tietävänsä, että vedeneristys oli kunnossa, vaikka hänellä ei ollut asiasta varmaa tietoa. Korkein oikeus katsoi menettelyn kunnianvastaiseksi ja arvottomaksi, joten ostajat saivat vedota virheeseen vielä kahden vuoden määräajan jälkeenkin.
Juristi voi auttaa arvioimaan, täyttyvätkö poikkeuksen edellytykset teidän tapauksessanne. Lisäksi on syytä selvittää, ovatko mahdolliset rahavaatimukset vanhentuneet.
Vahingonkorvauksesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa ”Kuka korvaa virheestä aiheutuneet vahingot käytetyn asunnon kaupassa”.