Useissa laeissa (esim. vesilaki ja kiinteistönmuodoslaki) käytetään termiä "sanottava haitta" ilman, että sitä on mitenkään määritelty. Minkä asteinen on "sanottava haitta"?
Ylittyykö termin kynnys, jos syntyy toistuvia taloudellisia mentyksiä.

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450


Hei ja kiitos viestistäsi. Termiä sanottava haitta käytetään esimerkiksi vesilaissa ja kiinteistönmuodostuslaissa viitattaessa siihen, millä edellytyksillä lupa tietylle hankkeelle voidaan myöntää.

Hankkeen lupaharkinnan alussa harkittavaksi tulee, voidaanko lupa myöntää yksin sillä perusteella, ettei se sanottavasti loukkaa yksityistä tai yleistä etua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että haitat ja vaikutukset ovat vähäisiä, jotta lupa voitaisiin myöntää tällä perusteella. Tyypillisesti tällainen hanke on pienialainen, eikä sillä ole juuri vaikutuksia esimerkiksi ympäristölle tai ulkopuolisille.

On kuitenkin varsin harvinaista, että lupa voidaan myöntää vain hankkeen vähäisyyden perusteella. Käytännössä vähänkin isommissa hankkeissa joudutaan turvautumaan intressivertailuun, jossa verrataan hankkeesta aiheutuvia hyötyjä ja menetyksiä. Silloin kuin yksityiset tai yleiset edut ovat haittoja suuremmat, lupa voidaan myöntää.

Mitään yleistä neuvoa siitä, milloin haitan voidaan katsoa ylittävän tai alittavan sanottavan haitan rajan, ei voida antaa. Harkinnassa joudutaan aina ottamaan huomioon esimerkiksi hankkeen laatu, luonne ja aiheutuneet seuraukset, jotka käytännössä voivat eri hankkeissa olla hyvinkin erilaisia. Yleensä taloudellinen menetys on sellainen syy, ettei lupaa voida myöntää hankkeen haitattomuuteen perustuen. Tällöinkin lupa voidaan myöntää intressipunninnan perusteella, jos edellytykset täyttyvät.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »