Moi,
olemme eroamassa avovaimoni kanssa. Meillä on yksi yhteinen lapsi ja asumme yhteisessä kodissamme, jonka omistussuhde on 50/50.
Jos nyt haluaisin ostaa avovaimoni ulos yhteisestä kodistamme, niin miten se käytännössä menisi? Talon arvoksi on pankki arvioinut 190 000€ (nostimme vakuusarvoa pari vuotta sitten) ja meillä on yhteistä lainaa jäljellä 103 00€. Sitten on vielä 24 000€ jäljellä taloon kohdistettua remonttilainaa, joka on minun nimissäni. Ja jotta homma ei menisi liian helpoksi, niin minun vanha asuntoni myytiin kun muutimme yhteen ja siitä saadulla 40 000€:n myyntivoitolla rempattiin suurelta osin nykyistä asuntoamme. Lisäksi olen saanut ennakkoperintöä vanhemmilta, ja sillä rahalla uusittiin talomme katto.
olemme eroamassa avovaimoni kanssa. Meillä on yksi yhteinen lapsi ja asumme yhteisessä kodissamme, jonka omistussuhde on 50/50.
Jos nyt haluaisin ostaa avovaimoni ulos yhteisestä kodistamme, niin miten se käytännössä menisi? Talon arvoksi on pankki arvioinut 190 000€ (nostimme vakuusarvoa pari vuotta sitten) ja meillä on yhteistä lainaa jäljellä 103 00€. Sitten on vielä 24 000€ jäljellä taloon kohdistettua remonttilainaa, joka on minun nimissäni. Ja jotta homma ei menisi liian helpoksi, niin minun vanha asuntoni myytiin kun muutimme yhteen ja siitä saadulla 40 000€:n myyntivoitolla rempattiin suurelta osin nykyistä asuntoamme. Lisäksi olen saanut ennakkoperintöä vanhemmilta, ja sillä rahalla uusittiin talomme katto.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
29 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaan avopuolisoilla tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.
Avoliiton päättyessä kumpikin osapuoli säilyttää oman omaisuutensa. Näin ollen, avoliiton päättyessä, jaetaan omaisuus yleensä sen mukaan, mitä kumpikin omistaa. Lain mukaan jos avopuolisoilla on yhteistä omaisuutta, on yhteisomistussuhde vaadittaessa purettava. Eli, jos omaisuutta on hankittu yhdessä, jaetaan se puoliksi, ellei kauppakirjasta tai muusta käy ilmi että omistussuhteet on tarkoitettu eri suuruisiksi.
Kysyjän tapauksessa omistussuhde on 50/50. Yhteisomistussuhde voidaan purkaa myymällä talo tai sillä että yksi osapuolista lunastaa toisen osapuolen osuuden talosta. Koska laina on yhteinen, vastaavat osapuolet siitä yhteisvastuullisesti. Kysyjän ottama remonttilaina on lähtökohtaisesti hänen henkilökohtaista lainaa, sillä laina on hänen nimissään. Mutta, koska kysyjä on käyttänyt lainaa yhteisen omaisuuden parantamiseen voidaan perusteettoman edun palautusta vaatia.
Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaan avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella.
Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen, varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen tai muu näihin verrattava toiminta.
Oikeutta hyvitykseen ei ole, jos yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta koitunut perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen.
Jos katsotaan että avovaimon osuuden lunastaminen yhteisestä kodista ainoastaan omistussuhteen perusteella (50/50), johtaisi tilanteeseen jossa voitaisiin katsoa että avovaimo on saanut perusteetonta etua kysyjän kustannuksella, voisi hyvitys siis tässä tilanteessa tulla kyseeseen. Hallituksen esityksen (HE 37/2010) mukaan ei hyvityksen tarvitse perustua tarkkoihin euromääriin, vaan hyvitystä määrättäessä otetaan huomioon omaisuuden omistussuhteet, avoliiton aikainen panos yhteistalouteen, panoksen vaikutus omaisuuden säilymiseen ja karttumiseen sekä muut puolisoiden talouteen vaikuttavat seikat.
Avopuolisot voivat sopia hyvityksen määrästä. Jos sopimukseen ei kuitenkaan päästä, voidaan hyvityksestä tehdä vaatimus omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Vaihtoehtoisesti voidaan nostaa erilliskanne hyvitysvaatimuksen käsittelemiseksi. On tärkeää huomata, että pesänjakajaa ei voida hakea ainoastaan siksi että hyvitysvaatimus ratkaistaisiin, jos omaisuuden erottelusta on muuten sovittu.
Oikeus hyvitykseen raukeaa lain mukaan jos hyvitystä ei ole vaadittu omaisuuden erottelussa, eikä hyvitystä koskevaa kannetta ei ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta.
Jos teille jäi vielä kysyttävää, ottakaa rohkeasti yhteyttä Minilexiin.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.