Lain mukaan ilmeisesti saan vapaasti tallentaa ja nauhoittaa puheluita, joissa olen osallisena, vaikken ilmoittaisi siitä toisille osapuolille, mutta sellaista tallennetta ei saa julkisesti yleisölle levitellä, jos siitä syntyisi jollekin osapuolelle haittaa.
Voiko tällaista äänitettä, joka sisältää yksityisiä asioita, kuitenkin esittää riitatilanteesta johtuen jollekin asianmukaiselle viranomaiselle todisteena omista keskusteluista ilman toisen osapuolen lupaa? Kävisikö se todisteesta? Kyseessä ei varsinaisesti ole tallenteen esittämisestä julkisesti.
Muuttuuko tilanne, jos tallennetta olisi esittämässä jollekin, joka ei ole viranomainen? Esim. 2 työntekijää riitelee, jolloin toinen päättää viedä asian esimiehensä tietoon ja esittää aiheeseen liittyvän tallenteen ilman toisen lupaa.
Voiko tällaista äänitettä, joka sisältää yksityisiä asioita, kuitenkin esittää riitatilanteesta johtuen jollekin asianmukaiselle viranomaiselle todisteena omista keskusteluista ilman toisen osapuolen lupaa? Kävisikö se todisteesta? Kyseessä ei varsinaisesti ole tallenteen esittämisestä julkisesti.
Muuttuuko tilanne, jos tallennetta olisi esittämässä jollekin, joka ei ole viranomainen? Esim. 2 työntekijää riitelee, jolloin toinen päättää viedä asian esimiehensä tietoon ja esittää aiheeseen liittyvän tallenteen ilman toisen lupaa.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
31 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Suomen lainsäädännön mukaan voit tallentaa puhelinkeskustelun, johon olet itse osallisena, ilman, että sinun tarvitsee ilmoittaa siitä muille keskustelun osapuolille. Tämä johtuu siitä, että rikoslain (39/1889) 24 luvun 5 §:n mukaan salakuuntelu on kiellettyä, mutta se koskee vain sellaisia tilanteita, joissa kuuntelija ei itse ole osallisena keskustelussa.
Jos riitatilanteesta johtuen haluat esittää tällaisen tallenteen asianmukaiselle viranomaiselle (esim. poliisille, tuomioistuimelle), se voi olla hyväksyttävä todiste. Suomen oikeusjärjestelmässä todistusaineisto arvioidaan kokonaisuutena, ja keskustelusta tehty tallenne voi käydä todisteesta, vaikka toiselle osapuolelle ei olisi kerrottu tallennuksesta. Tällaisen äänitteen esittäminen ei myöskään ole julkinen levittäminen, joten se on sallittua, jos sillä pyritään todistamaan oma oikeutensa riitatilanteessa.
Jos tallennetta aiotaan esittää muulle kuin viranomaiselle, kuten esimerkiksi esimiehelle työpaikalla, tilanne on oikeudellisesti monimutkaisempi. Esimies ei ole viranomainen, ja tällöin äänitteen esittäminen voi herättää kysymyksiä yksityisyyden suojasta ja mahdollisesta haitasta toiselle osapuolelle. Perustuslain (731/1999) 10 § ja henkilötietolaki suojaavat yksityisyyttä, ja jos äänite sisältää arkaluonteisia tai yksityisiä tietoja, sen levittäminen ilman suostumusta voi rikkoa yksityisyyden suojaa. Työpaikalla tallenteen esittäminen esimiehelle ilman toisen osapuolen suostumusta voisi olla oikeudellisesti kyseenalaista ja mahdollisesti johtaa oikeustoimiin, jos siitä aiheutuu haittaa toiselle osapuolelle.
Tallenteen voi siis esittää viranomaiselle todisteena ilman toisen osapuolen suostumusta, ja se voi olla pätevä todiste. Kuitenkin esittäminen esimerkiksi esimiehelle voi olla oikeudellisesti kyseenalaista, jos tallenne sisältää yksityisiä tai arkaluonteisia tietoja, ja siitä voi seurata yksityisyyden suojan rikkomista.
Suosittelen, että harkitset tarkkaan äänitteen esittämistä muille kuin viranomaisille ja arvioit, voisiko tästä aiheutua haittaa tai oikeudellisia seurauksia.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.