Tiedustelen, onko ylemmällä tuomioistuimella oikeus määrätä alemman tuomioistuimen julkinen ratkaisu salaiseksi kun pääasia ei enää ole vireillä?

Esimerkiksi voiko korkein oikeus julistaa hovioikeuden julkisen tuomion tai hovioikeus käräjäoikeuden julkisen tuomion salaiseksi vielä esim. kymmenien vuosien kuluttua.

Onko jollain muulla tuomioistuimella oikeus julistaa käräjäoikeuden julkinen tuomio salaiseksi, jos tuomio on oikeudenkäyntiaineistona tämän toisen tuomioistuimen muussa jutussa. Mielestäni muulla tuomioistuimella ei ole tätä oikeutta.


Mitä säännöksiä asiasta on olemassa?

Tapauksessani muu tuomioistuin on tehnyt salaamispäätöksen käräjäoikeuden julkisesta ratkaisusta, salaamista on vaatinut alkup. pääasian ulkopuolinen eli vastapuoleni muussa asiassa..

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Ratkaisu tuomioistuimen tuomion julkisuudesta tehdään pääsääntöisesti oikeudenkäynnin vireilläolon aikana. Oikeudenkäynnin vireilläolon päätyttyäkin tuomioistuin voi kuitenkin tehdä oikeudenkäyntiasiakirjan, joka tuomioistuimen ratkaisu siis on, tai sen osan salassa pitämistä koskevan ratkaisun joko asianosaisen tai sen pyynnöstä, jota asia koskee. Ratkaisun tekeminen edellyttää kuitenkin, että pyynnöntekijä ei ole voinut esittää salassapitoa koskevaa pyyntöä asian vireillä ollessa tai pyynnön esittämättä jättämiselle on ollut muu pätevä syy. Jos ratkaisu tehdään oikeudenkäynnin vireilläolon päätyttyä, asiassa ei ole tarpeen kuulla muita asianosaisia, ellei siihen ole erityistä syytä.

Tuomioistuimen ratkaisun julkisuutta koskevaan ratkaisuun saa siis hakea muutosta valittamalla samassa järjestyksessä kuin asianomaisen tuomioistuimen pääasiassa tekemään ratkaisuun eli varsinaisilla muutoksenhakukeinoilla. Käräjäoikeuden ratkaisusta valittaminen edellyttää siis tyytymättömyyden ilmoittamista 7 päivän sisällä siitä, kun käräjäoikeuden ratkaisu annettiin tai julistettiin, sekä valittamista hovioikeuteen jatkokäsittelylupaa koskevien edellytysten mukaisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Hovioikeuden ratkaisusta valittaminen korkeimpaan oikeuteen edellyttää korkeimman oikeuden valituslupaa. Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa siitä päivästä, kun hovioikeuden ratkaisu annettiin.

Mikäli käräjäoikeuden ratkaisun julkisuutta koskeva ratkaisu on saanut lainvoiman eli ratkaisuun ei voi enää hakea muutosta varsinaisilla muutoksenhakukeinoilla, on vielä mahdollista turvautua ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin. Näitä ovat kantelu, purku ja menetetyn määräajan palauttaminen. Se, mihin muutoksenhakukeinoon voi turvautua, riippuu käsillä olevasta asiasta. Esimerkiksi kantelu voi perustua siihen, ettei asiassa ole annettu jollekin asianosaiselle mahdollisuutta kantansa ilmoittamiseen. Purku puolestaan voi perustua esimerkiksi siihen, että tuomio perustuu väärään lain soveltamiseen. Esimerkiksi, jos oikeudenkäyntiasiakirjat on julistettu pidettäväksi salassa 10 vuotta, mutta lain mukaan ne pitäisi julistaa salaisiksi 40 vuodeksi. Menetetyn määräajan palauttaminen koskee taas tilannetta, jossa asianosainen ei ole laillisen esteen vuoksi pystynyt esimerkiksi määräajassa ilmoittamaan tyytymättömyyttään tai hakemaan muutosta.

Ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihinkin turvautumista on haettava tiettyjen määräaikojen kuluessa. Kanne on tehtävä kuuden kuukauden sisällä siitä päivästä, kun sen kohteena oleva ratkaisu sai lainvoiman tai kun kantelija sai ratkaisusta tiedon. Tuomion purkamista tarkoittava hakemus on tehtävä käsillä olevasta asiasta riippuen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija sai tiedon hakemuksen perusteena olevasta seikasta tai siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. Riita-asiassa annetun tuomion purkamista ei saa kuitenkaan hakea enää sen jälkeen, kun viisi vuotta on kulunut siitä, kun tuomio sai lainvoiman, ellei hakemuksen tueksi esitetä erittäin painavia syitä. Menetetyn määräajan palauttamista on puolestaan haettava kirjallisesti 30 päivän kuluessa laillisen esteen lakkaamisesta ja viimeistään vuoden kuluessa siitä päivästä, jona menetetty määräaika päättyi.

Ylempi tuomioistuin voi siis muuttaa alemman tuomioistuimen tekemää ratkaisua siitä, onko sen antama tuomio julkinen vai ei. Tuomioistuimet eivät kuitenkaan ota siihen kantaa omasta aloitteestaan vaan nimenomaisesta pyynnöstä. Varsinaisten muutoksenhakukeinojen umpeuduttua käytettävissä ovat vielä ylimääräiset muutoksenhakukeinot. Niiden määräajat ovat pidemmät kuin varsinaisten muutoksenhakukeinojen, mutta käsillä olevasta asiasta riippuen muutoksenhaku on niissäkin tehtävä yleisesti ottaen viimeistään muutaman vuoden kuluessa. Käsittelyajat saattavat tosin olla pitkät, joten käytännössä ratkaisua voidaan muuttaa vuosienkin päästä, mutta muutoksenhaun on pitänyt tapahtua jo paljon aikaisemmin.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Aiheeseen liittyvät kysymykset