Minilex - Lakipuhelin

Miten todistaa oikeus kaupan purkuun irtaimen kaupassa?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kaupan purkua vaativan on näytettävä, että tavarassa on virhe, että virheestä on ilmoitettu ajoissa ja että purun edellytykset täyttyvät. Kuluttajankaupassa ostajaa auttaa virheolettama: vuoden kuluessa luovutuksesta ilmennyt vika oletetaan myyjän vastuulle kuuluvaksi, ellei myyjä osoita muuta, ja myyjän on näytettävä, että virhe on vähäinen, jos se haluaa estää purun (kuluttajansuojalain 5 luvun 15 ja 19 §). Kauppalain mukaisessa kaupassa, kuten yksityisten välillä, ostaja näyttää itse, että virhe oli tavarassa jo luovutettaessa ja että sillä on hänelle olennainen merkitys. Näyttöä arvioidaan vapaasti kokonaisuutena, joten päivätyt asiakirjat, kuvat ja asiantuntijan lausunto ratkaisevat usein riidan.
 

Mitä purkuun pitää näyttää

Purkuvaatimus rakentuu muutamasta palasta. Jokaiselle pitää olla näyttöä:

  • Mitä sovittiin: kauppakirja, myynti-ilmoitus, tuotesivu ja viestit.
  • Mikä on vialla: kuvat, video, korjaamon tai huollon raportti.
  • Milloin vika oli tavarassa: kuluttajankaupassa olettama auttaa, muuten tarvitaan usein asiantuntijan arvio vian syystä ja syntyajasta.
  • Että ilmoitit virheestä ajoissa: päivätty sähköposti tai viesti.
  • Että korjaus tai vaihto ei onnistunut tai ei tule kysymykseen: korjausyritysten paperit ja myyjän vastaukset.
  • Että virhe on riittävän vakava: kuluttajankaupassa myyjä näyttää vähäisyyden, kauppalaissa ostaja olennaisen merkityksen.
  • Että voit palauttaa tavaran: kuvat tavaran kunnosta.

Viivästyksessä näytettäväksi tulevat sovittu toimitusaika, asettamasi lisäaika tai se, miksi toimitusaika oli olennainen ja myyjän tiedossa (kuluttajansuojalain 5 luvun 9 §; kauppalain 25 §).
 

Kuka näyttää mitä kuluttajankaupassa

Kun ostat elinkeinonharjoittajalta kuluttajana, sovelletaan kuluttajansuojalain 5 lukua. Näyttö jakautuu näin:

  • Sinä näytät, että tavarassa on virhe eli se poikkeaa sovitusta tai siitä, mitä voit kohtuudella odottaa (kuluttajansuojalain 5 luvun 12 ja 13 §), ja että ilmoitit siitä kohtuullisessa ajassa. Kahden kuukauden kuluessa havaitsemisesta tehty ilmoitus on aina ajoissa (kuluttajansuojalain 5 luvun 16 a §).
  • Vian ajankohta: jos vika ilmenee vuoden kuluessa luovutuksesta, sen oletetaan olleen tavarassa jo luovutettaessa, ellei myyjä osoita muuta tai oletus ole virheen tai tavaran luonteen vastainen (kuluttajansuojalain 5 luvun 15 §:n 3 momentti). Ennen 1.1.2022 tehdyissä kaupoissa olettama oli kuusi kuukautta.
  • Takuuaikana myyjä vapautuu vain, jos se saattaa todennäköiseksi, että vika johtuu tapaturmasta, väärästä käsittelystä tai muusta ostajan puolella olevasta seikasta (kuluttajansuojalain 5 luvun 15 a §:n 1 momentti).
  • Purun kynnys: myyjä näyttää, että virhe on vähäinen (kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n 3 momentti). Sinun ei tarvitse näyttää "olennaista" virhettä.
  • Jos myyjä väittää, että kerrottu puute hyväksyttiin kaupassa, sen on näytettävä, että poikkeamasta kerrottiin nimenomaisesti ja hyväksyit sen erikseen ja nimenomaisesti (kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n 2 momentti).
     

Kuka näyttää mitä kauppalain mukaisessa kaupassa

Kauppalakia sovelletaan muun muassa yksityisten väliseen ja yritysten väliseen kauppaan. Siinä ei ole virheolettamaa, joten ostajan näyttötaakka on raskaampi:

  • Ostaja näyttää virheen (kauppalain 17–19 §) ja sen, että virhe tai sen syy oli tavarassa jo, kun vaaranvastuu siirtyi hänelle. Yleensä tämä tarkoittaa luovutusta (kauppalain 13 ja 21 §).
  • Ostaja näyttää, että virheellä on hänelle olennainen merkitys ja että myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää (kauppalain 39 §). Tässä auttavat viestit, joissa kerroit myyjälle, mihin tarvitset tavaran.
  • Ostaja näyttää, että reklamaatio ja purkuilmoitus tehtiin kohtuullisessa ajassa (kauppalain 32 ja 39 §). Tarkoituksenmukaisesti lähetettyyn ilmoitukseen saa vedota, vaikka se ei tulisi perille (kauppalain 82 §).
  • Myyjän on lähtökohtaisesti näytettävä ne seikat, joihin hän perustaa väitteensä siitä, ettei ostaja voi vedota tavaran virheeseen. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi se, että ostaja tiesi virheestä kaupantekohetkellä tai että hänen olisi pitänyt havaita virhe tavaran ennakkotarkastuksessa (kauppalain 20 §). Tämä perustuu oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n yleiseen todistustaakkasääntöön, jonka mukaan asianosaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kenellä todistustaakka asiassasi on.
     

Miten näyttöä arvioidaan

Laissa ei ole luetteloa hyväksytyistä todisteista. Tuomioistuin arvioi kaikkea esitettyä näyttöä vapaasti ja kokonaisuutena, ja seikasta pitää olla esitetty uskottava näyttö (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 ja 2 §). Kuluttajariitalautakunta arvioi näyttöä kirjallisen aineiston perusteella. Jos et ole varma, riittääkö näyttösi, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2015:24 osoittanut, että myyjän passiivisuus voi vaikuttaa olennaisesti näytön arviointiin. Tapauksessa kuluttaja oli ostanut verkkokaupasta ilma-vesilämpöpumpun, jonka oli ilmoitettu soveltuvan talon päälämmönlähteeksi. Laite ei kuitenkaan kyennyt tuottamaan riittävästi lämpöä ilman sähkövastusta niissä lämpötilaolosuhteissa, joissa sen oli ilmoitettu toimivan tehokkaasti.

Ostajan ja hänen nimeämänsä todistajan kertomukset riittivät osoittamaan laitteen puutteellisen toiminnan. Korkeimman oikeuden arvioinnissa oli merkitystä sillä, ettei myyjä ollut riitauttanut kertomusten sisältöä tai luotettavuutta eikä esittänyt vastanäyttöä väitteidensä tueksi. Myyjä oli myös ilmoittanut, ettei se osallistu laitteiston purkamiseen, vaikka sillä oli ollut mahdollisuus selvittää laitteen toimintaa. Korkein oikeus katsoi laitteen olleen virheellinen ja ostajalla olleen oikeus purkaa kauppa.

Ratkaisu koski ennen kuluttajansuojalain vuoden 2022 uudistusta tehtyä kauppaa. Siitä ei voida päätellä, että ostajan oma kertomus riittäisi aina näytöksi tavaran virheestä. Ratkaisu kuitenkin havainnollistaa, että myyjän passiivisuus, vastanäytön puuttuminen ja mahdollisuuden käyttämättä jättäminen tavaran toiminnan selvittämiseksi voivat vaikuttaa merkittävästi näytön arviointiin.

Kauppakirjan merkinnät ovat tärkeää näyttöä siitä, mitä osapuolet ovat sopineet. Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO 1998:51, että kauppakirjaan merkitty auton ajomäärä oli sovittu ominaisuus. Autolla oli todellisuudessa ajettu noin 24 000 kilometriä enemmän kuin kauppakirjaan oli merkitty. Auto ei siten vastannut sovittua, ja siinä oli kauppalain mukainen virhe. Myyjänä ollut autoliike vastasi virheestä, vaikka asiassa ei ollut ilmennyt, että se olisi tiennyt auton todellisesta ajomäärästä. Ostaja oli oikeutettu hinnanalennukseen.
 

Olettama käytännössä: lautakunnan ratkaisu

Kuluttaja osti autoliikkeestä 5.2.2024 käytetyn auton 13 999 eurolla. Auton moottori vaurioitui noin puolen vuoden ja 9 000 kilometrin ajon jälkeen. Vaurion tarkka syntymekanismi jäi epäselväksi. Koska vika ilmeni vuoden kuluessa auton luovutuksesta, sovellettiin kuluttajansuojalain 5 luvun 15 §:n 3 momentin mukaista virheolettamaa. Myyjä ei pystynyt osoittamaan, että vaurio olisi johtunut kuluttajan käyttövirheestä tai muusta myyjän vastuusta vapauttavasta syystä. Lautakunta katsoi auton olleen virheellinen ja suositti kaupan purkamista. Myyjän tuli palauttaa kauppahinta tuottokorkoineen, josta vähennettiin kuluttajan saama käyttöhyöty. Lisäksi myyjän suositettiin korvaavan 296 euron vianetsintäkulut (Kuluttajariitalautakunta D/5242/33/2024, 1.7.2026).

Ratkaisu havainnollistaa, että vuoden kuluessa ilmenneen vian alkuperän jäädessä epäselväksi myyjä voi joutua vastaamaan virheestä, jos se ei kykene kumoamaan virheolettamaa eikä osoittamaan kuluttajan aiheuttaneen vauriota. Ratkaisu on kuluttajariitalautakunnan suositus eikä oikeudellisesti sitova tuomio. Myyjä voi muissa tapauksissa kumota virheolettaman esimerkiksi näyttämällä, että vika on aiheutunut kaupanteon jälkeisestä kolarista, virheellisestä käytöstä tai huollon laiminlyönnistä. Jos autoliikkeeltä ostamasi auton moottori vaurioituu pian kaupan jälkeen, juristi voi auttaa moottorivikaa koskevassa riidassa.
 

Näytön keinot

Kerää ja säilytä ainakin:

  • kauppakirja, kuitti, tilausvahvistus ja myynti-ilmoitus tai tuotesivu kuvakaappauksena
  • takuutodistus ja takuuta koskeva mainonta
  • viestit ja sähköpostit lähetysaikoineen, myös reklamaatio ja purkuilmoitus
  • päivätyt valokuvat ja videot viasta
  • huolto- ja korjausraportit, vikakoodit ja korjaustarjoukset
  • puolueettoman asiantuntijan lausunto, kun vian syy tai syntyaika on riitainen
  • todistajien yhteystiedot, esimerkiksi koeajosta tai vian ilmenemisestä.

Asiantuntijalausunto maksaa, mutta se on usein vahvin todiste vian syystä. Jos virhe osoittautuu myyjän vastuulle kuuluvaksi, tarpeelliset selvittelykulut voi vaatia vahingonkorvauksena. Jos myyjä kiistää vian syyn, voit pyytää juristilta sitomattoman tarjouksen näytön kokoamisesta.

Älä hävitä vikaa ennen kuin se on dokumentoitu. Jos korjautat tavaran itse ennen kuin myyjä on saanut tilaisuuden tarkastaa ja korjata sen, myyjä voi vedota siihen, ettei virhettä voida enää todeta. Oma korjaus on perusteltu, jos oikaisun odottamista ei voida sinulta kohtuudella edellyttää (kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:n 2 momentti; kauppalain 36 §:n 2 momentti). Silloinkin vika kannattaa kuvata ja vaihdetut osat säilyttää.
 

Kolme erilaista tilannetta

Esimerkki 1: Kuluttaja ostaa liikkeestä astianpesukoneen. Kahdeksan kuukauden kuluttua kone alkaa vuotaa. Hän kuvaa vuodon, ilmoittaa siitä sähköpostilla ja antaa liikkeen korjata koneen. Vuoto palaa. Vika ilmeni vuoden kuluessa, joten hänen ei tarvitse näyttää vian syytä. Jos myyjä väittää, että vika johtuu väärästä asennuksesta, myyjän on näytettävä se.

Esimerkki 2: Ostat yksityiseltä 4 000 euron veneen perämoottoreineen. Kahden kuukauden kuluttua moottori leikkaa kiinni. Myyjä sanoo, että moottori toimi luovutettaessa. Koska kauppalaissa ei ole olettamaa, tarvitset korjaamon lausunnon siitä, että vika johtuu jo ennen kauppaa olleesta kulumasta tai viasta eikä esimerkiksi väärästä polttoaineesta. Ilman sitä purku voi kaatua näyttöön.

Esimerkki 3: Ostat liikkeestä alennettuun hintaan näyttelykappaleena myydyn sohvan. Kotona huomaat, että kangas on revennyt. Myyjä sanoo, että vauriosta kerrottiin. Jos asiasta ei ole merkintää kuitissa tai muuta näyttöä siitä, että vauriosta kerrottiin nimenomaisesti ja hyväksyit sen erikseen, myyjän väite ei yleensä riitä.

 

Toimi näin

  1. Tallenna kaupan asiakirjat ja ilmoitukset heti.
  2. Dokumentoi vika kuvin ja videoin ennen kuin tavaraa korjataan tai puretaan.
  3. Ilmoita virheestä myyjälle kirjallisesti kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit sen tai sinun olisi pitänyt havaita se, ja kerro, mitä vaadit. Kuluttajankaupassa kahden kuukauden kuluessa havaitsemisesta tehty ilmoitus on aina ajoissa.
  4. Anna myyjälle tilaisuus tarkastaa ja korjata tavara, ellei odottaminen ole kohtuutonta.
  5. Hanki asiantuntijan lausunto, jos myyjä kiistää virheen tai vian syyn.
  6. Ilmoita purusta selvästi, kun oikaisu ei onnistu.

Laki ei vaadi ilmoitukselta kirjallista muotoa, mutta kirjallinen ilmoitus on helppo näyttää jälkikäteen.
 

Milloin juristista on hyötyä?

Juristista on eniten hyötyä, kun myyjä kiistää virheen tai sen syyn. Juristi käy läpi kaupan asiakirjat ja arvioi, kumpi laki soveltuu ja kenellä todistustaakka on kustakin seikasta. Hän muotoilee asiantuntijalle kysymykset, joihin tarvitaan kirjallinen vastaus, kuten vian syy, syntyaika ja korjauksen hinta. Hän kokoaa todisteet aikajärjestykseen ja laatii purkuvaatimuksen, jossa jokaiselle väitteelle on esitetty todiste. Ennen lautakuntaa tai käräjäoikeutta juristi arvioi, riittääkö näyttö ja kannattaako sovinto. Jos haluat juristin laativan purkuvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Riittääkö oma kertomukseni vian ilmenemisestä?

Joskus, mutta siihen ei kannata luottaa. Kertomuksen uskottavuutta lisäävät päivätyt kuvat, viestit ja todistajat. Jos myyjä ei tarkasta tavaraa eikä esitä vastanäyttöä, kertomus voi riittää.

Kuka maksaa asiantuntijalausunnon?

Aluksi yleensä se, joka sen tilaa. Jos virhe osoittautuu myyjän vastuulle kuuluvaksi, tarpeelliset selvittelykulut voi vaatia myyjältä vahingonkorvauksena.

Myyjä ei vastaa reklamaatiooni. Heikentääkö se näyttöäni?

Ei. Myyjän vaikeneminen ei vie oikeuksiasi, ja se voi heikentää myyjän asemaa, jos se ei myöhemminkään tarkasta tavaraa. Pidä huoli siitä, että ilmoituksesi lähetyspäivä on näytettävissä.

Kuitti on hukassa. Voinko silti vaatia purkua?

Voit, jos kaupan voi näyttää muuten, esimerkiksi tiliotteella, korttimaksun tiedoilla tai tilausvahvistuksella.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa