Minilex - Lakipuhelin

Kaupan purku konkurssi


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Kun kaupanteossa on tapahtunut olennainen sopimusrikkomus, loukatulla osapuolella on oikeus vaatia kaupan purkua. Yleensä kaupan purku edellyttää reklamointia tavaran virheestä kohtuullisessa ajassa vian havaitsemisesta. Sopimusrikkomus tarkoittaa sitä, ettei osapuoli ole noudattanut sopimusehdoista seuraavia velvoitteitaan. Päinvastoin, on tapahtunut suoritusvirhe. Toisaalta, kaupan purku ei tule kyseeseen, mikäli osapuolen laiminlyönnit eivät ole olennaisia sopimuksen täyttämisen kannalta. Kaupan purkuperusteena kyseeseen voisi tulla esimerkiksi ostajan olennainen viivästyminen kauppahinnan maksussa tai tavaran virhe. Se, onko käsillä kaupan purkuperustetta vai ei, arvioidaan koko sopimuksen kannalta kokonaisuutena. Lievempiä keinoja kaupan purun sijasta sopimusrikkomustilanteissa ovat esimerkiksi hinnanalennus, uusi toimitus tai virheen korjaaminen. Kaupan purkuun on syytä lähteä vasta viimeisimpänä vaihtoehtona.

Konkurssi tarkoittaa maksukyvyttömyysmenettelyä, joka koskee velallisen kaikkia velkoja. Konkurssissa osapuoli todetaan maksukyvyttömäksi tai vastaavasti ylivelkaiseksi. Mikäli konkurssivelallinen on kyvytön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä muutoin kuin tilapäisesti, tällöin hän on maksukyvytön. Ylivelkaisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että velallisen velat ovat suuremmat kuin hänen varansa. Konkurssiin joudutaan tuomioistuimen määräyksellä.

Kun puhutaan kaupan purusta konkurssitilanteessa, tilanteet vaihtelevat. Ensinnäkin on kaksi vaihtoehtoa: joko a) myyjä tai b) ostaja on joutunut konkurssiin. Toisaalta voidaan ajatella, että kaupan purku voi koskea tavaran kohdalla joko A) irtainta tai B) kiinteää omaisuutta. Myös pitää tehdä kaupankäynnissä ero siihen, ryhdytäänkö kaupan purkuun ennen vai jälkeen konkurssiin asettamisen. Tässä artikkelissa käsitellään irtaimen omaisuuden kaupan purkua. Lisäksi erikseen on tarkasteltava sitä tilannetta, jossa konkurssista ovat vasta merkit ilmassa, mutta tuomioistuin ei vielä ole määrännyt osapuolta konkurssiin. Tällöin puhutaan ns. ennakoidun sopimusrikkomuksen tilanteesta. Lue lisää ennakoidusta sopimusrikkomuksesta ja pysäyttämisoikeudesta artikkeleista.

Lähtökohtana on konkurssiin asettamisen jälkeen se, että jos vastapuoli ei ole vielä täyttänyt sopimusta, hän voi vaatia konkurssiin joutuneelta osapuolelta ilmoitusta sopimuksen täyttämisaikeista. Toisin sanoen, osapuolilla on mahdollisuus pysyä kaupassa konkurssista huolimatta halutessaan. Konkurssipesän täytyy tällöin ilmoittaa kohtuullisessa ajassa vastapuolelleen, että haluaa sitoutua kauppaan sekä asettaa hyväksyttävä vakuus saatavan määrästä. Olennaista on, että nimenomaan vakuuden asettamalla konkurssiosapuoli voi torjua vastapuolen kaupan purkuvaatimukset.

Toisaalta, mikäli kauppahinta ei vielä ole erääntynyt maksettavaksi konkurssiin asettamisen jälkeen, velkojan ei tarvitse kuitenkaan jäädä odottamaan eräpäivän kulumiseen asti. Päinvastoin, vaikka maksun eräpäivä ei olisi vielä kulunut loppuun, velkoja voi silti eräännyttää saatavansa kehottamalla konkurssiin joutunutta osapuolta suorittamaan hyväksyttävän vakuuden kohtuullisessa ajassa konkurssiin asettamisesta. Jos velallinen tällöin asettaa hyväksyttävän vakuuden ja haluaa siis sitoutua konkurssistaan huolimatta kauppaan, toisenkin osapuolen on tällöin täytettävä oma osuutensa kaupasta.

Toisaalta, jos konkurssiin joutunut osapuoli heti maksaa kauppahinnan, ei hänen tarvitse tavaraa palauttaa vastapuolelleen, eikä kauppoja tarvitse purkaa. Sen sijaan, jos konkurssiin joutunut osapuoli ei aseta hyväksyttävää vakuutta vastapuolen kehotuksesta huolimatta, kauppa voidaan tietyin edellytyksin purkaa.

Myyjä voi ensinnäkin käyttää ns. pysäyttämisoikeuttaan. Tällöin myyjä pysäyttää kaupanteon vaatimalla tavaraa takaisin, kun ostajan omaisuus on luovutettu konkurssiin, ennen kuin itse kauppatavaraa on luovutettu ostajan hallintaan. Pysäyttämisoikeus on siis käytössä silloin, kun myyjä ei ole vielä kerennyt täyttämään omaa osuuttaan kauppasopimuksesta. Tällöin tavara palautetaan myyjälle. Toisaalta myyjä voi pyrkiä estämään tavaran päätymisen varattoman ostajan hallintaan, vaikka tavara oltaisiin jo lähetetty.

Sen sijaan tilanteessa, jossa konkurssiin asetettu osapuoli on aikaansaanut tavaran olennaisen muuttumisen ja vähentymisen esimerkiksi myymällä tavaran eteenpäin, eikä tavaran palauttaminen samanarvoisena ole enää mahdollista, konkurssipesän katsotaan sitoutuneen kauppaan. Tällöin myyjä ei pääsääntöisesti saa tavaraa takaisin enää konkurssipesältä.

Myöskin, mikäli tavaran hallinta on jo keretty luovuttaa ostajalle, myyjä menettää oikeutensa vaatia tavaraa takaisin konkurssipesältä. Näissä tilanteissa myyjälle jää ainoaksi mahdollisuudeksi velkoa kauppahintaa ostajan konkurssipesältä, siinä missä muutkin velkojat tekevät.

Huomioitava on kuitenkin, että velkojan asema vaihtelee muun muassa sen mukaan, onko velkojalla panttioikeus tai vakuusoikeus. Lähtökohtaisesti velkojat ovat kuitenkin yhdenvertaisessa ja tasapuolisessa asemassa konkurssissa, jolloin velkojilla on yhtäläinen oikeus saada maksu näistä varoista saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa.

Maksunsaantijärjestyksen suhteen etuoikeutetussa asemassa ovat kuitenkin irtaimen omaisuuden pantti- tai pidätysoikeuden turvin eräät velkojat.

Panttivelkojalla on ensinnäkin konkurssissa separatistin asema. Toisin sanoen, panttivelkoja saa erottaa hänelle kuuluvan saatavan konkurssipesästä ennen muita velkojia. Panttivelkoja saa ottaa saatavansa panttiomaisuudesta konkurssin estämättä. Panttivelkojan kohdalla on käytettävissä toisaalta muitakin vaihtoehtoisia reittejä. Ensinnäkin konkurssipesä voi sitoutua jatkamaan panttivelkojan kanssa sopimusta maksamalla kauppahinnan kohtuuajassa myyjän pyynnöstä. Toisaalta konkurssipesä voi lunastaa panttiesineen myyjältä. Kolmannekseen konkurssipesä voi purkaa sopimuksen panttivelkojan kanssa, jolloin kaupat päättyvät lopputilitykseen ja tavaran palauttamiseen.

Vakuusvelkojien kohdalla on havaittava, että vakuus ei välttämättä ole tehokas konkurssitilanteessa. Esimerkiksi, mikäli tavaran omistuksenpidätysehdosta on sovittu vasta omaisuuden hallinnan jo siirryttyä velalliselle, on omistuksenpidätysehto tehoton konkurssipesää kohtaan. Näin ollen, velkoja ja velallinen eivät voi esimerkiksi huonontaa muiden velkojien asemaa sopimalla jälkikäteisesti omistuksenpidätysehdosta uhkaavan konkurssin lähestyessä.

Omistuksenpidätysehto ei muutenkaan aina sido konkurssipesää. Esimerkiksi jos omistuksenpidätysehdosta ei ole selkeää näyttöä, saattaa olla, että esine jää konkurssipesälle, vaikka myyjä vakuuttaisikin, että omistuksenpidätysehdosta sovittiin. Aina ei riittäväksi näytöksi ole riittänyt edes maininta laskussa omistusoikeuden säilymisestä myyjällä kauppahinnan maksuun saakka. Edellytetään selkeämpää näyttöä siitä, että ostaja esimerkiksi todella oli allekirjoittanut omistuksenpidätysehtoa koskevan sopimuksen. Kysy asiasta ihmeessä lähemmin lakimieheltämme.

On havaittava myös takaisinsaanti konkurssipesään niitä tilanteita silmällä pitäen, joissa velallinen on ennen konkurssiin joutumistaan tehnyt velkojien oikeuksia loukkaavia oikeustoimia. Tällöin takaisinsaantia voi vaatia muun muassa pesänhoitaja sekä velkoja, joka on valvonut saatavansa konkurssissa. Takaisinsaannista päättää tuomioistuin.

Konkurssipesään voidaan siis peräyttää varoja tietyin edellytyksin. Esimerkiksi jos velallinen on myynyt talonsa alihintaan konkurssin merkkien jo oltua ilmassa, talo tai puuttuva määrä kohtuullisesta kauppahinnasta saadaan mahdollisesti peräytettyä takaisin konkurssipesään. Näin velkojille tuleva jako-osuus suurentuu, esimerkiksi purkamalla kyseiset alihintaiset talokaupat. Puhutaan takaisinsaannista konkurssipesään.

Kannattaa kuitenkin havaita, että konkurssipesän ollessa hyvin vähävarainen, ei takaisinsaantikanteen nostamisessa välttämättä ole järkeä. Konkurssi näet raukeaa, mikäli pesän varat eivät riitä konkurssimenettelyyn, eikä kukaan velkojista ota vastatakseen konkurssin kustannuksista.

Poikkeuksellisesti saattaa kuitenkin olla mahdollista siirtyä vähävaraisessa konkurssipesässä julkisselvitykseen, jotta konkurssipesä saadaan selvitettyä. Esimerkiksi tilanteissa, joissa velallisen toimintaa halutaan lähemmin tarkastella mahdollisten rikosoikeudellisten sanktioiden määräämiseksi, julkisselvitykseen voidaan mahdollisesti lähteä. Lue lisää konkurssipesän julkisselvityksestä artikkeleista.

Maksukyvyttömyysmenettelyissä usein sovintoon pyrkiminen on suositeltava ja järkevä ratkaisu. Kilauta lakimiehellemme, niin hän kertoo sinulle lisää!

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa