Konkurssi ei itsessään pura kauppaa eikä yksin anna oikeutta purkaa sitä. Jos konkurssiin asetettu osapuoli ei ole vielä täyttänyt sopimusta, vastapuoli voi vaatia konkurssipesältä ilmoituksen siitä, sitoutuuko pesä kauppaan, ja tarvittaessa hyväksyttävän vakuuden sopimuksen täyttämisestä. Jos pesä ilmoittaa kohtuullisessa ajassa sitoutuvansa ja asettaa hyväksyttävän vakuuden, kauppaa ei saa purkaa (kauppalain 63 §:n 1 momentti, konkurssilain 3 luvun 8 §).

Jos myyjä luovutti tavaran ostajalle jo ennen ostajan konkurssia eikä ole pidättänyt itselleen oikeutta purkuun, myyjä ei saa tavaraa takaisin, vaan valvoo kauppahinnan konkurssissa muiden velkojien tavoin.
 

Milloin kaupan voi purkaa?

Kaupan purkaminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi olennaisen maksuviivästyksen tai tavaran virheen perusteella, jos sovellettavan lain mukaiset purkuedellytykset täyttyvät. Purkuoikeus ei kuitenkaan aina edellytä olennaista sopimusrikkomusta, sillä esimerkiksi kauppalaissa säädetään myös lisäajan asettamiseen perustuvista purkuoikeuksista. Tavaran virheeseen perustuva purku edellyttää lisäksi sovellettavien reklamaatiosäännösten noudattamista. Konkurssitilanteissa purkuoikeuteen vaikuttavat erityisesti konkurssipesän mahdollisuus sitoutua sopimukseen ja sen velvollisuus asettaa hyväksyttävä vakuus.
 

Mitä konkurssi tarkoittaa?

Konkurssi tarkoittaa maksukyvyttömyysmenettelyä, joka koskee velallisen kaikkia velkoja. Konkurssissa osapuoli todetaan maksukyvyttömäksi. Mikäli konkurssivelallinen on kyvytön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä muutoin kuin tilapäisesti, tällöin hän on maksukyvytön. Ylivelkaisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että velallisen velat ovat suuremmat kuin hänen varansa.

Konkurssin yleisenä edellytyksenä on maksukyvyttömyys (konkurssilain 2 luvun 1 §). Pelkkä ylivelkaisuus voi kuitenkin olla konkurssiin asettamisen perusteena esimerkiksi selvitystilassa olevan velallisen tai kuolinpesän kohdalla konkurssilain 2 luvun 5 §:ssä säädetyin edellytyksin. Konkurssiin joudutaan tuomioistuimen määräyksellä.

Kun puhutaan kaupan purusta konkurssitilanteessa, tilanteet vaihtelevat. Ensinnäkin on kaksi vaihtoehtoa: joko a) myyjä tai b) ostaja on joutunut konkurssiin. Toisaalta voidaan ajatella, että kaupan purku voi koskea tavaran kohdalla joko A) irtainta tai B) kiinteää omaisuutta. Myös pitää tehdä kaupankäynnissä ero siihen, ryhdytäänkö kaupan purkuun ennen vai jälkeen konkurssiin asettamisen. Tässä artikkelissa käsitellään irtaimen omaisuuden kaupan purkua.

Lisäksi erikseen on tarkasteltava sitä tilannetta, jossa konkurssista ovat vasta merkit ilmassa, mutta tuomioistuin ei vielä ole määrännyt osapuolta konkurssiin. Tällöin puhutaan ns. ennakoidun sopimusrikkomuksen tilanteesta.
 

Konkurssipesän oikeus jatkaa kauppaa

Lähtökohtana on konkurssiin asettamisen jälkeen se, että jos konkurssiin joutunut osapuoli ei ole vielä täyttänyt sopimusta, vastapuolen tulee vaatia konkurssipesältä ilmoitusta sopimuksen täyttämisaikeista. Toisin sanoen, osapuolilla on mahdollisuus pysyä kaupassa konkurssista huolimatta halutessaan.

Jos konkurssipesä haluaa pysyä kaupassa, sen täytyy tällöin ilmoittaa kohtuullisessa ajassa vastapuolelleen, että haluaa sitoutua kauppaan sekä asettaa hyväksyttävä vakuus sopimuksen täyttämisestä. Olennaista on, että nimenomaan vakuuden asettamalla konkurssiosapuoli voi torjua vastapuolen kaupan purkuvaatimukset.

Toisaalta, mikäli kauppahinta ei vielä ole erääntynyt maksettavaksi konkurssiin asettamisen jälkeen, velkojan ei tarvitse kuitenkaan jäädä odottamaan eräpäivän kulumiseen asti. Päinvastoin, vaikka maksun eräpäivä ei olisi vielä kulunut loppuun, velkoja voi kehottaa konkurssipesää asettamaan hyväksyttävän vakuuden maksun suorittamisesta kohtuullisessa ajassa (kauppalain 63 §:n 2 momentti). Jos konkurssipesä asettaa hyväksyttävän vakuuden ja sitoutuu kauppaan, myös vastapuolen on lähtökohtaisesti täytettävä sopimuksen mukaiset velvoitteensa.

Toisaalta, jos konkurssiin joutunut osapuoli heti maksaa kauppahinnan, ei hänen tarvitse tavaraa palauttaa vastapuolelleen, eikä kauppoja tarvitse purkaa. Sen sijaan, jos konkurssiin joutunut osapuoli ei aseta hyväksyttävää vakuutta vastapuolen kehotuksesta huolimatta, kauppa voidaan tietyin edellytyksin purkaa.
 

Myyjän oikeus keskeyttää tavaran toimitus

Myyjä voi ensinnäkin käyttää ns. pysäyttämisoikeuttaan. Tällöin myyjä keskeyttää toimituksen eikä luovuta tavaraa ostajan hallintaan, kun on painavia syitä olettaa ostajan jättävän velvoitteensa olennaisilta osin täyttämättä (kauppalain 61 §). Pysäyttämisoikeus on siis käytössä silloin, kun myyjä ei ole vielä kerennyt täyttämään omaa osuuttaan kauppasopimuksesta.

Jos tavara on ehditty luovuttaa ostajan tai hänen konkurssipesänsä hallintaan vasta konkurssin alkamisen jälkeen, myyjä saa vaatia tavaran takaisin. Myyjä voi estää jo lähetetyn tavaran luovuttamisen ostajan hallintaan, jos kauppalain 61 §:n mukaiset pysäyttämisoikeuden edellytykset täyttyvät. Myyjän on ilmoitettava toimituksen keskeyttämisestä viipymättä vastapuolelle. Sopimuksen täyttämistä on jatkettava, jos vastapuoli asettaa hyväksyttävän vakuuden velvoitteidensa täyttämisestä.

Sen sijaan tilanteessa, jossa ostajan konkurssipesä on konkurssin jälkeen luovutetun tavaran myynyt eteenpäin tai muutoin määrännyt siitä niin, ettei tavaran palauttaminen olennaisesti muuttumattomana ja vähentymättömänä ole enää mahdollista, konkurssipesän katsotaan sitoutuneen kauppaan (kauppalain 63 §:n 3 momentti). Tällöin myyjä ei pääsääntöisesti saa tavaraa takaisin enää konkurssipesältä, mutta pesän on maksettava kauppahinta.
 

Tavaran takaisinvaatiminen konkurssipesältä

Jos tavara on luovutettu ostajan hallintaan jo ennen konkurssin alkamista, myyjä ei kauppalain 54 §:n 4 momentin mukaan yleensä saa purkaa kauppaa maksuviivästyksen perusteella, ellei hän ole pidättänyt itselleen purkuoikeutta tai ostaja torju tavaraa. Konkurssipesää sitova omistuksenpidätysehto voi kuitenkin antaa myyjälle oikeuden vaatia tavaran palauttamista. Jos myyjällä ei ole tällaista oikeutta eikä muuta vakuutta, maksamaton kauppahinta on lähtökohtaisesti tavallinen konkurssisaatava.
 

Velkojien asema ja panttioikeus konkurssissa

Velkojan asema konkurssissa riippuu muun muassa siitä, onko hänen saatavallaan vakuus. Tavalliset konkurssivelkojat saavat lähtökohtaisesti jako-osuuden saataviensa suhteessa, kun taas panttivelkojalla on oikeus saada suoritus vakuutena olevan omaisuuden arvosta. Myyjän omistuksenpidätysehtoon perustuva oikeus voi puolestaan merkitä, ettei tavara kuulu lainkaan konkurssipesään.

Panttivelkojalla on konkurssissa vakuutensa perusteella erityinen asema suhteessa tavallisiin konkurssivelkojiin. Konkurssilain 17 luvun 11 §:n mukaan panttivelkoja saa lähtökohtaisesti käyttää panttioikeuteensa perustuvia rahaksimuutto-oikeuksiaan ja ottaa saatavansa panttiomaisuuden myyntihinnasta konkurssin estämättä.

Ennen panttiomaisuuden myyntiä panttivelkojan on ilmoitettava saatavansa pesänhoitajalle konkurssilain 12 luvun mukaisesti sekä annettava pesänhoitajalle hyvissä ajoin tieto myyntitavasta, -ajasta ja -paikasta.

Konkurssipesä voi konkurssilain 17 luvun 12 §:ssä säädetyin edellytyksin kieltää panttiomaisuuden rahaksimuuton määräajaksi. Pesä voi myös myydä panttiomaisuutta panttivelkojan suostumuksella tai tuomioistuimen luvalla laissa säädetyin edellytyksin (konkurssilain 17 luvun 8 ja 13 §). Panttioikeus on erotettava omistuksenpidätysehdosta, jota koskevat erityisesti konkurssilain 5 luvun 7 ja 8 §:n säännökset.
 

Milloin omistuksenpidätysehto sitoo konkurssipesää?

Vakuusvelkojien kohdalla on havaittava, että vakuus ei välttämättä ole tehokas konkurssitilanteessa. Esimerkiksi, mikäli tavaran omistuksenpidätysehdosta on sovittu vasta omaisuuden hallinnan jo siirryttyä velalliselle, on omistuksenpidätysehto tehoton konkurssipesää kohtaan. Näin ollen, velkoja ja velallinen eivät voi esimerkiksi huonontaa muiden velkojien asemaa sopimalla jälkikäteisesti omistuksenpidätysehdosta uhkaavan konkurssin lähestyessä.

Konkurssipesää sitova omistuksenpidätysehto ei kuitenkaan välttämättä merkitse sitä, että myyjä saa tavaran välittömästi takaisin. Konkurssipesällä voi olla oikeus sitoutua ehdolliseen luovutussopimukseen tai lunastaa omaisuus maksamalla myyjän saatava laissa säädetyin edellytyksin.

Omistuksenpidätysehdon sitovuus konkurssipesää kohtaan edellyttää lisäksi, että ehdosta on sovittu asianmukaisesti ja että sen olemassaolo voidaan tarvittaessa näyttää toteen.

Esimerkiksi jos omistuksenpidätysehdosta ei ole selkeää näyttöä, saattaa olla, että esine jää konkurssipesälle, vaikka myyjä vakuuttaisikin, että omistuksenpidätysehdosta sovittiin. Aina ei riittäväksi näytöksi ole riittänyt edes maininta laskussa omistusoikeuden säilymisestä myyjällä kauppahinnan maksuun saakka. Omistuksenpidätysehdosta sopiminen on voitava tarvittaessa näyttää toteen esimerkiksi kirjallisella sopimuksella tai muulla luotettavalla selvityksellä.
 

Korkeimman oikeuden ratkaisu omistuksenpidätyksestä

Ratkaisussa KKO 2016:46 myyjäyritys oli toimittanut ostajayritykselle alumiinilevyjä käytettäväksi ovien valmistuksessa. Osapuolet olivat ennen toimitusta sopineet omistuksenpidätysehdosta, jonka mukaan levyt pysyivät myyjän omaisuutena kauppahinnan maksamiseen asti. Lisäksi oli sovittu, ettei ostaja saanut käyttää levyjä tuotannossaan ennen niiden maksamista.

Ostaja asetettiin konkurssiin ennen kauppahinnan maksamista. Korkein oikeus katsoi, ettei konkurssipesä ollut kyennyt näyttämään myyjän hyväksyneen levyjen käyttämistä tuotannossa vastoin sopimusehtoa. Pelkkä mahdollisuus käyttää levyjä tuotannossa ei merkinnyt sitä, että ostajalla olisi ollut siihen oikeus. Näin ollen omistuksenpidätysehto sitoi konkurssipesää, sillä konkurssilain 5 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettua tehottomuusperustetta ei ollut näytetty toteen.

Mitä tästä seuraa sinulle: omistuksenpidätysehto kannattaa sopia selvästi ja todistettavasti viimeistään tavaran luovutuksessa. Jos myyjä sallii ostajan käyttää tai myydä tavaran ennen maksua, ehto voi menettää tehonsa. Ratkaisu koski yritysten välistä kauppaa.
 

Takaisinsaanti konkurssipesään

On havaittava myös takaisinsaanti konkurssipesään niitä tilanteita silmällä pitäen, joissa velallinen on ennen konkurssiin joutumistaan tehnyt velkojien oikeuksia loukkaavia oikeustoimia. Tällöin takaisinsaantia voi vaatia muun muassa pesänhoitaja sekä velkoja, joka on valvonut saatavansa konkurssissa. Takaisinsaannista päättää tuomioistuin.

Konkurssipesään voidaan siis peräyttää varoja tietyin edellytyksin. Esimerkiksi jos velallinen on myynyt talonsa alihintaan konkurssin merkkien jo oltua ilmassa, talo tai puuttuva määrä kohtuullisesta kauppahinnasta saadaan mahdollisesti peräytettyä takaisin konkurssipesään. Näin velkojille tuleva jako-osuus suurentuu, esimerkiksi purkamalla kyseiset alihintaiset talokaupat. Puhutaan takaisinsaannista konkurssipesään.
 

Konkurssin raukeaminen ja julkisselvitys

Kannattaa kuitenkin havaita, että konkurssipesän ollessa hyvin vähävarainen, ei takaisinsaantikanteen nostamisessa välttämättä ole järkeä. Konkurssi voidaan määrätä raukeamaan, jos konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kustannuksiin eikä velkoja ota kustannuksia vastatakseen. Konkurssi voi kuitenkin jatkua esimerkiksi julkisselvityksenä, jos siihen on laissa säädetyt perusteet.

Julkisselvitykseen voidaan siirtyä esimerkiksi silloin, kun velallisen toimintaan liittyy erityisiä selvitystarpeita, kuten epäilyjä rikoksista tai muista väärinkäytöksistä.

Maksukyvyttömyysmenettelyissä usein sovintoon pyrkiminen on suositeltava ja järkevä ratkaisu.
 

Kumpi on konkurssissa ja missä tavara on?

• Ostaja on konkurssissa, eikä tavaraa ole vielä luovutettu. Myyjä saa pitää tavaran ja vaatia pesältä ilmoituksen. Jos pesä ei kohtuullisessa ajassa sitoudu ja aseta vakuutta, kauppa voidaan purkaa.
• Ostaja on konkurssissa, ja tavara luovutettiin vasta konkurssin alettua. Myyjä saa vaatia tavaran takaisin, ellei hintaa makseta heti tai pesä aseta kehotuksesta vakuutta.
• Ostaja on konkurssissa, ja tavara luovutettiin ennen konkurssia. Myyjä valvoo kauppahinnan, ellei sillä ole pesää sitovaa omistuksenpidätysehtoa tai muuta purkuoikeutta.
• Myyjä on konkurssissa, ja ostaja on maksanut ennakkoa. Ostaja vaatii pesältä ilmoituksen. Jos pesä ei sitoudu ja aseta vakuutta, ostaja saa purkaa kaupan, ja maksettu ennakko on konkurssisaatava.

Konkurssilaki antaa vastapuolelle lisäksi oikeuden purkaa sopimus pesän sitoutumisesta huolimatta, jos siihen on sopimuksen henkilökohtaisesta luonteesta johtuva tai muu erityinen syy (konkurssilain 3 luvun 8 §:n 2 momentti).

Konkurssilain 3 luvun 9 §:n mukaan erääntymätön konkurssisaatava katsotaan konkurssissa lähtökohtaisesti erääntyneeksi velkojan ja velallisen välisessä suhteessa. Säännöksessä on kuitenkin eräitä poikkeuksia, jotka koskevat muun muassa ehdollisia saatavia ja tiettyjä vahingonkorvaussaatavia.

Jos olet kuluttaja ja myyjä meni konkurssiin, voit tietyin edellytyksin kohdistaa tavaran virheeseen perustuvan vaatimuksen myös aiempaan myyntiportaaseen, kuten maahantuojaan (kuluttajansuojalain 5 luvun 31 §).
 

Esimerkkejä

Esimerkki 1: Konepaja myy 20 000 euron koneen. Kauppakirjassa on allekirjoitettu omistuksenpidätysehto, ja kone luovutetaan kuukauden maksuajalla. Ostaja asetetaan konkurssiin ennen eräpäivää.

Jos omistuksenpidätysehto sitoo konkurssipesää, myyjällä voi olla oikeus vaatia koneen palauttamista. Konkurssipesällä voi kuitenkin olla konkurssilain 5 luvun 8 §:n mukainen oikeus sitoutua sopimukseen tai lunastaa kone. Jos ehto olisi lisätty vasta toimituksen jälkeen lähetettyyn laskuun, myyjä jäisi todennäköisesti tavalliseksi velkojaksi.

Esimerkki 2: Yritys maksaa 8 000 euron ennakon tuotantolaitteesta, jonka toimitus on kahden kuukauden päästä. Myyjä asetetaan konkurssiin. Ostaja vaatii pesältä kirjallisesti ilmoituksen. Pesä ilmoittaa haluavansa jatkaa, mutta ei aseta vakuutta. Ostaja saa purkaa kaupan ja valvoa 8 000 euroa konkurssissa.

Toimi näin

1. Selvitä, kumpi osapuoli on konkurssissa, onko tavara luovutettu ja milloin.
2. Myyjä: selvitä, voitko keskeyttää toimituksen, jos tavara on vielä matkalla ostajalle.
3. Vaadi pesänhoitajalta kirjallisesti ilmoitus siitä, sitoutuuko pesä kauppaan, ja hyväksyttävä vakuus.
4. Kokoa kauppakirja, ehdot, rahtikirjat ja maksutositteet.
5. Valvo saatavasi konkurssissa valvontapäivään mennessä.
    

Milloin juristista on hyötyä

Juristista on hyötyä heti konkurssitiedon jälkeen, jos kaupassa on merkittävä summa. Juristi arvioi, onko omistuksenpidätysehto tehokas pesää kohtaan, laatii pesälle vaatimuksen sitoutumisilmoituksesta ja vakuudesta, ilmoittaa purusta ja laatii valvontakirjelmän. Hän arvioi myös, voiko ennen konkurssia tehty järjestely joutua takaisinsaannin kohteeksi.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Onko konkurssipesän pakko jatkaa kauppaa?

Ei ole. Pesä päättää itse, sitoutuuko se sopimukseen. Jos se haluaa estää purun, sen on ilmoitettava sitoutumisesta kohtuullisessa ajassa ja asetettava hyväksyttävä vakuus.

Riittääkö laskussa oleva maininta omistuksenpidätyksestä?

Ei välttämättä. Ehdon on oltava sovittu viimeistään luovutuksessa, ja sopimisesta on oltava selvä näyttö.