Minilex - Lakipuhelin

Yleissitovan työehtosopimuksen mukaisten vähimmäisetujen suoritetuksi katsominen - KKO:1997:114

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Työsopimus

Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa A oli työskennellyt urakkapalkalla B Oy:n työntekijänä. Tähän työsuhteeseen sovellettiin metsä- ja uittoalan työehtosopimusta, jonka mukaisesti työntekijälle tuli suorittaa työajan lyhennyskorvaus ja kulkemiskorvaus tarpeen niin vaatiessa. A oli kanteessaan vaatinut B Oy:tä suorittamaan hänelle nämä korvaukset, joiden suorittaminen ei käynyt ilmi tapauksen olosuhteista. Tapauksessa tuli näin ollen juridiselta kantilta katsottuna arvioitavaksi, voitiinko kyseisten korvausten katsoa tulleen sisällytetyiksi A:n palkkaan vai tuliko B Oy:n suorittaa ne erikseen kanteen perusteella.

Työsopimuslain 17 §:n 2 momentin mukaan työnantajan on työsopimuksessa noudatettava vähintään yleissitovassa työehtosopimuksessa määrättyjä palkkaehtoja. Työsopimuksen ehto, jolla vähennetään työehtosopimuksen mukaisia palkka- tai muita etuja, on mitätön ja sen sijasta tulevat noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset. Vähimmäisedut ylittävien etujen osalta asianosaisilla on sopimusvapaus.

Käräjäoikeuden asiassa tekemän arvion mukaan oli selvää, että A oli saanut yleissitovassa työehtosopimuksessa määriteltyä minimipalkkaa suurempaa palkkaa, joka ylitti tämän minimipalkan tason myöskin erilaisten lisien ja korvausten osalta. Käräjäoikeuden mukaan oli kuitenkin jäänyt epäselväksi, oliko A:n kanteessaan vaatimien lisien sisältymisestä palkkaan sovittu A:n ja B Oyn välillä. Käräjäoikeus katsoi tästä huolimatta, että kun A oli saanut minipalkkaa suuremman korvauksen työstään, ei voitu katsoa perustelluksi, että hänelle olisi tullut jälkikäteen maksaa hänen vaatimiaan korvauksia ainoastaan sillä perusteella, ettei kyseisiä suorituksia oltu eritelty palkanmaksun yhteydessä. Näin ollen käräjäoikeus päätyi hylkäämään A:n kanteen asiassa. 

Hovioikeus ei puolestaan päätynyt muuttamaan käräjäoikeuden tuomiota asiassa. Korkeimmassa oikeudessa A lisäsi vaatimustensa joukkoon myös korvauksen suorittamisen odotusajan palkan perusteella. Korkeimman oikeuden arvio tapauksesta perustui pääosin samoille havainnoille kuin hovioikeuden harkinta, mutta lopputuloksen osalta oikeusasteet olivat eri mieltä keskenään. Korkeimman oikeuden mukaan oli epäselvää, sisältyivätkö A:n vaatimat lisät hänen saamaansa palkkasuoritukseen, eikä tätä ollut mahdollista myöskään selvittää, sillä B Oy ei ollut eritellyt lisiä palkanmaksun yhteydessä. Korkein oikeus päätyi tästä johtuen siihen tulkintaan, ettei B Oy ollut kyennyt näyttämään suorittaneensa kyseisiä lisiä A:lle. Näin ollen korkein oikeus päätyi kumoamaan alempien oikeusasteiden asiassa antamat tuomiot. Niiden sijaan korkein oikeus lausui tuomionaan, että B Oy:n tuli suorittaa A:lle sekä työajan lyhennyskorvaus ja kulkemiskorvaus että odotusajan palkka. Odotusajan palkan suorittaminen perustui siihen, että kun mainitut lisät olikin tullut maksaa, oli niiden suorittaminen tuomion antamisvaiheessa viivästynyt.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa