» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse työsopimuksen ehdosta, jonka perusteella osa palkasta maksettiin ennakon pidätystä toimittamatta, ja tämän sopimusehdon vaikutuksesta palkan suuruuteen. Tapauksessa A ja B tekivät suullisen työsopimuksen C:n kanssa osakehuoneistonsa pintakorjaustöistä. Osapuolet sopivat, että C:lle maksettiin 80 markan tuntipalkkaa työstä viikoittain. Maksu sovittiin suoritettavan siten, että 30 markan osa maksettiin "pimeästi" eli ilman ennakonpidätyksen toimittamista. A ja B maksoivat C:lle kuitenkin vain 50 markan tuntipalkan suoritetun työn osalta. C vaati A:n ja B:n velvoittamista yhteisvastuullisesti maksamaan muiden korvausten ohella puuttuvat palkan osat.
Käräjäoikeus hylkäsi C:n vaatimukset siltä osin, kun ne kohdistuivat pimeään palkkaan. Käräjäoikeuden mielestä pimeästä palkasta tehty sopimus oli oikeustoimi, joka ei voinut saada oikeussuojaa. Oikeustoimeen oli kunnianvastaista ja arvotonta vedota. Sopimus oli pimeän palkan osalta pätemätön. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua pimeän palkan osalta. Korkein oikeus muutti hovioikeuden ratkaisua, ja velvoitti A ja B yhteisvastuullisesti maksamaan C:lle myös pimeän palkan osalta puuttuvat maksut.
Korkein oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa, että myös suullinen sopimus sitoo osapuolia. Pimeästä palkasta sopiminen eli sopimus ennakonpidätyksen toimittamatta jättämisestä oli lainvastainen. Lain vastaisen sopimusehdon sijasta on noudatettava lain säännöksiä. Palkan suuruutta koskeva sopimusehto sitoi edelleen osapuolia, eikä lain vastainen sopimusehto muuttanut sitä pätemättömäksi. A ja B olivat velvollisia maksamaan C:lle 80 markan tuntipalkan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa