» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A työskenteli ompelijana vuodesta 1988 alkaen. Syyskuussa 2010 A jäi sairaslomalle. Palattuaan töihin 2011 helmikuussa, sai hän samana aamuna irtisanomisilmoituksen. Syy irtisanomiselle oli tuotannollis-taloudelliset syyt.
A nosti kanteen käräjäoikeudessa vaatien B Oy:ltä korvausta perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä noin 40 000 euroa, yhteistoiminnasta yrityksessä annetun lain mukaista hyvitystä 30 000 euroa ja yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä noin 16 000 euroa ja kaikki korkoineen. A katsoi, ettei B Oy:llä ollut taloudellisia, tuotannollisia taikka toiminnan uudelleen järjestämisestä johtuneita syitä lopettaa hänen työsuhdettaan. Yhtiöllä ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä työsuhteen päättämiseen. A katsoi, että B Oy valitsi hänet irtisanottavaksi sairasloman ja/tai iän takia. B Oy rikkoi samalla yhteistoimintalakia.
Vastauksessa B Oy vaati kanteen hylkäämistä lukuun ottamatta yhteistoimintalain mukaista hyvitystä, jonka määrän se kiisti. Yhtiöllä oli taloudellisista, tuotannollisista ja toiminnan uudelleen järjestelyistä johtunut syy irtisanoa A. B Oy:ssä ompelutyö oli vähentynyt niin, että kolmen sijasta tarvittiin enää kaksi ompelijaa. A oli valikoitunut irtisanottavaksi hänen pyyntönsä vuoksi eikä asiaan liittynyt syrjintää. Yhteistoimintalain mukaisia vähentämisneuvotteluja ei pidetty, koska työsuhteen loppuminen oli A:n toiveiden mukainen.
Käräjäoikeus lausui, että ompelutyöt B Oy:ssä oli vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista ja toiminnan uudelleen järjestelyjen takia olennaisesti sekä pysyvästi. Työehtosopimuksen sääntö työvoiman vähentämisjärjestyksestä ei rajoita B Oy:n oikeutta irtisanoa työntekijää, joten näin ollen A:ta ei ollut irtisanottu lainvastaisesti. Käräjäoikeus katsoi, että A:lla ei ole oikeutta saada korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. B Oy oli kuitenkin rikkonut yhteistoimintalakia jättämällä ko. lain mukaiset neuvottelut tekemättä ja näin ollen oli velvollinen maksamaan hyvitystä A:lle 10 000 euroa. Näyttämättä toteen jäi se, että A olisi valikoitu irtisanottavaksi sairautensa taikka ikänsä vuoksi ja näin ollen olisi rikottu yhdenvertaisuuslakia. Muilta osin käräjäoikeus hylkäsi kanteen.
A valitti hovioikeuteen vaatien työsopimuksen perusteetonta päättämistä sekä yhdenvertaisuuslakiin perustuvaa hyvitystä koskevat vaatimukset hyväksytään. B Oy vaati valituksen hylkäämistä.
Hovioikeus katsoi näytetyksi, että B Oy:llä oli laillinen peruste työsopimuslain mukaan irtisanoa A:n työsopimus taloudellisista, tuotannollisista ja yhtiön toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuneesta syystä. Tässä tilanteessa työnantajalla on oikeus valita kenet irtisanoo työntekijöistä. Yhtiö kertoi vastauksessa, että A valikoitu irtisanottavaksi hänen oman pyyntönsä perusteella. Hovioikeuden mukaan A oli ilmoittanut neuvotteluissa yli puoli vuotta aikaisemmin, ettei hänellä ole mitään irtisanomista vastaan. Tämä ei kuitenkaan osoita, että A olisi tosiasiallisesti toivonut irtisanomista tai tarkoittanut sitä. B Oy:n olisi tullut tiedustella A:lta irtisanomisesta ja varmistaa, että A vielä olisi tätä mieltä. B Oy oli valinnut A:n epäasiallisesti irtisanottavaksi. Yhtiö oli myös laiminlyönyt työsopimuslain 9 luvun 3 §:n 1 momentin työnantajan selvitysvelvollisuuden. Katsottiin, että työsopimuksen päättämiselle ei ole ollut työsopimuslain mukaista asiallista ja painavaa syytä. Ei kuitenkaan toteennäytetty, että A irtisanottiin syrjivillä perusteilla. Hovioikeus tuomitsi B Oy:n maksamaan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä korvauksen viiden kuukauden palkan (noin 14 000 euroa) korkoineen A:lle. Muilta osin valitus hylättiin.
B Oy sai valitusluvan korkeimpaan oikeuteen rajoitettuna koskemaan kysymystä, onko yhtiöllä ollut työsopimuslaissa tarkoitettu asiallinen ja painava syy työntekijän irtisanomiseen. B Oy lisäksi vaati, että hovioikeuden tuomio kumottaisiin työsopimuksen perusteetonta päättämistä koskevin osin. A vastasi vaatien valituksen hylkäämistä.
Korkein oikeus lausui, että hovioikeus on katsonut selvitetyksi, että B Oy:llä oli työsopimuslain tarkoitettu taloudellisista ja tuotannollisista syistä oikeus irtisanoa yhden työsopimus. Tällä perusteella irtisanominen kuitenkin edellyttää myös sitä, että irtisanomiselle on työsopimuslaissa tarkoitettu asiallinen ja painava syy. Lain esitöiden mukaan tarkastellaan kokonaiskuvaa tapauksessa ja yleisesti painavalla ja asiallisella syyllä on tarkoitettu muun muassa sitä, ettei peruste saa olla syrjivä. Ainoastaan se syy, että työnantaja on rikkonut työehtosopimuksen määräystä työvoiman vähentämisjärjestyksessä, ei vielä osoita, että irtisanominen olisi perusteeton ja oikeuttaisi korvaukseen.
Koska B Oy on valinnut A:n irtisanottavaksi oman 7 kuukautta sitten esittäneen pyyntönsä takia tarkistamatta A:n sen hetkistä kantaa asiaan, on A:n valitseminen irtisanottavaksi ollut epäasiallista ja vastoin työnantajan lojaliteettivelvoitetta. Tämän takia korkein oikeus katsoo, ettei A:n irtisanomiselle ole ollut työsopimuslain mukaista asiallista ja painavaa syytä. Näin ollen hovioikeuden tuomiota ei muuteta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa