Minilex - Lakipuhelin

KKO:2014:50

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Työsopimus
    Kilpailukielto

Robotteihin perustuvia automaatiojärjestelmiä toimittavan yrityksen palveluksessa olleen robottien ohjelmointitehtävässä toimineen insinöörin työsopimuksessa oli ollut kilpailukieltoehto, joka rajoitti hänen oikeuttaan neljän kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä tehdä työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan yrityksen kanssa. Kysymys siitä, oliko kilpailukieltosopimuksen solmimiseen ollut työsopimuslain 3 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy.

Sopimussakkoa koskevan sopimusehdon yhteydessä työsopimuksessa oli mainittu, että kilpailukiellon aiheuttamat rajoitukset työntekijälle oli otettu huomioon hänen palkassaan. R:n palkka huomioon ottaen vaikutus oli kuitenkin ollut ilmeisen vähäinen. Kilpailukieltosopimuksen tärkeys yhtiölle sekä se, että R oli kilpailukiellosta piittaamatta solminut työsuhteensa päätyttyä välittömästi kilpailukieltoa rikkovan työsopimuksen, puolsivat asiassa sitä, että sopimussakkoa ei soviteltu. Osapuolten taloudellisen aseman sekä R:n ansiotason perusteella käräjäoikeus päätyi kuitenkin sovittelemaan sopimussakon määrän 10 000 euroon. Käräjäoikeus velvoitti R:n maksamaan K Oy:lle kilpailukieltosopimuksen rikkomiseen perustuvana sopimussakkona 10 000 euroa korkoineen.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. Ottaen huomioon edellä kuvattu yhtiön liiketoiminnan laatu sekä R:n asema ja tehtävät yhtiössä hovioikeus katsoi, että erillinen työsopimukseen sisältynyt kilpailukieltoehto oli ollut tarpeen yhtiön etujen turvaamiseksi sen lisäksi, että R:n työsopimuksessa oli ollut myös erillinen liike- ja ammattisalaisuuksia koskenut salassapitoehto. Yhtiön liiketoimintaan liittyvät liike- ja ammattisalaisuuksien suojatarpeet, jotka olivat tyypillisesti tarjouskilpailuihin ja eri projekteihin liittyen lyhytkestoisia, eivät tulleet riittävästi suojatuiksi yksin salassapitosopimuksen perusteella. Asiassa ei ollut ilmennyt aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen.

Työsopimuslain 3 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät.

Työsopimuslain 3 luvun 5 §:n 3 momentin mukaan kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.

Lain esitöiden mukaan kilpailukieltosopimus voisi olla perusteltu, jos työntekijä on sellaisessa asemassa, että hän saa haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa, taikka hänelle karttuu vastaavanlaista tietotaitoa ja muuta teknistä osaamista. Asiassa on riidatonta, että R:n työ on käsittänyt pääasiallisesti robottien ohjelmointia K Oy:n tekemissä toimituksissa. Lisäksi hän on ollut yhtiön tietojärjestelmän palvelimen pääkäyttäjä, jonka tehtävänä on ollut muun muassa viikoittain ottaa varmuuskopiot palvelimelta. Esitetyn selvityksen perusteella arvioituna R:lle ei ole hänen pääasiallisesti suorittamassaan ohjelmointityössä karttunut sellaista tietotaitoa ja teknistä osaamista, jonka suojaaminen olisi kilpailullisesti tärkeää. R ei ole osallistunut tarjousten tekemiseen tai niiden suunnitteluun, joten tätä kauttakaan hän ei ole saanut haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tietoa.

Korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion ja kanne hylättiin.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa