» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
V oli toiminut hengityshalvauspotilaan hoitajana kuntayhtymässä ja hänellä oli ajalla 21.10.2002-20.10.2004 ollut kaksi määräaikaista työsopimusta. Työsuhde oli ilmoitettu voimassa olevaksi niin kauan, kuin sopimuksen potilaalla oli hoidontarve. Kun potilas oli sitten kuollut 20.10.2004, seuraavana päivänä V:lle oli ilmoitettu, että hänen palvelussuhteensa päättyy. V vaati kanneteitse, että kuntayhtymä tulee velvoittaa maksamaan hänelle korvauksia sillä perusteella, että työsopimus oli päätetty perusteettomasti.
Käräjäoikeus totesi, ettei V:n työn luonne ollut sellainen, että perusteltua olisi ollut tehdä määräaikainen työsopimus ja määräsi kuntayhtymän suorittamaan korvauksia sillä perusteella, että työsuhde oli päätetty perusteettomasti. Kuntayhtymän valitettua hovioikeuteen se hylkäsi valituksen.
Korkein oikeus myönsi kuntayhtymälle valitusluvan.
Korkein oikeus totesi, että lain mukaan, mikäli työsopimus on tehty määräaikaiseksi ilman perusteita, sitä tulee pitää toistaiseksi voimassa olevana. Siihen, että työsopimus voi olla määräaikainen, vaaditaan aina perusteltu syy. KKO totesi selvitetyksi sen, että hengityshalvaushoidon tarpeessa olevia potilaita on ollut useita ja että kyseisen hoidon tarve on lisäksi jatkuva. KKO totesi myös, että mikäli kyseessä olevaa hoitotyötä ei ole jollain hetkellä tarjolla, kuntayhtymä voi siirtää hoitajia myös muuhun sairaalatyöhön tai järjestää heille koulutusta.
Koska hengityshalvauspotilaiden hoitosuhteet olivat usein pitkäaikaisia, siihen tarvittavan työvoiman tarve ei ole satunnaista, joten perusteltua ei ole solmia määräaikaisia työsopimuksia. KKO ei muuttanut hovioikeuden tuomiota.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa