Minilex - Lakipuhelin

Yhtiön tulospalkkiojärjestelmään kuuluvan rajoitusehdon syrjivyys - KKO:2016:12

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Työsopimus
    työsuhde-etuudet
    Syrjintä
    Lakko
    Ennakkopäätösvalitus

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2016:12 oli kysymys yhtiön tulospalkkiojärjestelmän kuuluvan rajoitusehdon syrjivyydestä. Ratkaisua voidaan pitää huomionarvoisena, sillä korkein oikeus tulkitsi kysymystä sitä, kuuluiko ammatillisen yhdistymisvapauden piiriin myös oikeus osallistua sellaiseen työtaistelutoimeen, jonka toimeenpanijana ei ole työntekijäjärjestö, vaan jonka toimeenpanosta oli syntynyt päätös työntekijöiden omassa keskuudessa.

Yhtiöllä oli ollut tulospalkkiojärjestelmäänsä sisällytetty rajoitusehto. Rajoitusehdon mukaan osallistuminen laittomaan työtaisteluun poisti henkilöltä oikeuden tulospalkkioon siltä kaudelta, jolle laiton työtaistelutoimenpide kohdentui. Yhtiön työntekijät olivat työrauhavelvoitteen voimassaoloaikana ryhtyneet työnseisauksiin, joiden johdosta yhtiö oli myöskin evännyt osallistuneilta tulospalkkiot. Työtuomioistuin oli katsonut työnseisaukset laittomiksi lakoiksi ja tuominnut ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä. Yhtiön toimipisteen työntekijät olivat olleet noin neljä tuntia kestäneessä lakossa eikä kyseinen lakko ollut työtuomioistuimen käsiteltävänä.

Käräjäoikeuden mukaan rajoitusehdon sanamuodon perusteella oli syntynyt syrjintäolettama, ja toisaalta osallistuminen työtaisteluun, johon ammattiyhdistys ei ollut millään tavoin aktiivisesti myötävaikuttanut, oli ollut hyväksyttävä syy asettaa työntekijän tulospalkkion suhteen eri asemaan niihin työntekijöiden verrattuna, jotka eivät olleet lakkoon osallistuneet. Käräjäoikeus totesi, että työnantajalla oli halutessaan ollut oikeus olla maksamatta tulospalkkiota lainkaan ja se oli saanut myöskin yksipuolisesti määritellä tulospalkkion maksamisen edellytykset edellyttäen, että ehdot eivät olleet syrjiviä taikka muuten sopimattomia. Tulospalkkioiden maksamisen ei ollut vakiintunut työsuhteen sitovaksi ehdoksi vaan kysymys oli ollut normaalin palkan lisäksi määräedellytyksin maksettavasta rahamäärästä. Käräjäoikeuden mukaan rajoitusehdon tarkoituksena oli ollut ennemmin laittomin lakkoihin osallistumisen ehkäiseminen kuin laittomasta lakosta aiheutuneen vahingon korvaaminen. Täten kysymys ei ollut työntekijöiden vahingonkorvausvelvollisuudesta, vaan työnantajan määrittelemistä tulospalkkion maksamisen edellytyksistä. Käräjäoikeus hylkäsi kanteet.

Metallityönväen Liitto ry:lle myönnettiin valituslupa ennakkopäätösperusteella. Liitto vaati käräjäoikeuden tuomion kumoamista ja yhtiön velvoittamista suorittamaan liitolle palkkasaatavia 37 162, 63 ja 49 494,00 euroa korkoineen. Korkeimmassa oikeudessa näin ollen arvioinnin kohteena oli yhtiön soveltaman tulospalkkiojärjestelmän rajoitusehdon syrjivyydestä ja siitä, oliko yhtiöllä ollut objektiivisesti arvioiden asiallinen syy kieltäytyä maksamasta työnseisaukseen osallistuneille työntekijöilleen henkilökohtaista tulospalkkiota. Asiassa niin ikään arvioitiin kysymystä siitä, oliko tulospalkkioiden maksamatta jättämisellä laajennettu työntekijöiden vahingonkorvausvastuuta työsopimuslain vastaisesti. Korkein oikeus ei päätynyt muuttamaan käräjäoikeuden tuomiota.

Korkein oikeus arvioi työsopimuslain syrjintäkieltoa, oikeutta kuulua yhdistykseen ja osallistua tällaisen yhdistyksen toimintaan. Korkein oikeus katsoi, että työsopimuslain 13 luvun 11 §:ssä tarkoitettu työntekijän yhdistymisvapauteen kuuluu myös oikeus osallistua työntekijäjärjestön toimeenpanemaan työtaistelutoimeen, kuten lakkoon, ellei sitä ollut kielletty sellaisella lailla, jota Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettiin. Tällaisesta kiellosta ei ollut säädetty lailla, joten korkein oikeus katsoi yhtiön tulospalkkiojärjestelmän rajoitusehdon ammatillisen järjestäytymisvapauden vastaisena syrjiväksi.

Korkein oikeus arvioi työtaisteluoikeutta tarkastellen Suomen sitovia sopimuksia, Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksia, Euroopan neuvoston uudistettua sosiaalista peruskirjaa, Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksia sekä Euroopan ihmisoikeussopimusta. Korkein oikeus totesi, että nimenomaisesti lakko-oikeudesta määrätään YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa sekä uudistetussa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on tulkinnut Euroopan peruskirjaa siten, että lakkoon ryhtymisestä päättäminen sinänsä sallitaan varattavaksi ammattiyhdistyksen tehtäväksi. Edelleen sama lähtökohta on hyväksytty ILO:n sopimusten valvontakäytännössä. Määräyksistä eikä niiden soveltamiskäytännöstä ei kuitenkaan ilmene, että oikeus ryhtyä lakkoon olisi tarkoitettu jokaiselle työntekijälle kuuluvaksi itsenäiseksi oikeudeksi siten, että oikeutta voidaan käyttää muutoinkin kuin osana ammattiyhdistystoimintaa.

Huomionarvoisena seikkana edelleen voidaan pitää työsopimuslain irtisanomissuojasta. Nimittäin 7 luvun 2 §:n 2 kohdassa on tarkoitettu asettaa työntekijä irtisanomissuojan suhteen eri asemaan yhtäältä osallistuminen työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen ja toisaalta ryhtyminen sellaiseen työtaistelutoimenpiteeseen, jonka järjestämiseen työntekijäjärjestö ei ole vähintääkin myötävaikuttanut. Perustelujen kohtaa voidaan pitää merkittävä, sillä sen pohjalta korkein oikeus katsoi, että työsopimuslain 13 luvun 1 §:n mukainen ammattiyhdistystoiminnan suoja koskee osallistumista vain sellaiseen työtaistelutoimenpiteeseen, joka on työntekijäyhdistyksen toimeenpanema taikka jonka toimeenpanemisen yhdistys on myötävaikuttanut. Erikseen oli näin ollen myös tarpeen arvioida myötävaikuttaminen kyseisessä tapauksessa.  Korkein oikeus myös katsoi, että rajoitusehdon mukaan tulospalkkion menettäminen ei ole ollut sidoksissa laittomasta työtaistelutoimenpiteestä työnantajille aiheutuneeseen vahinkoon, eikä näin ollen ehdon soveltamisella ollut myöskään laajennettu työntekijän vahingonkorvausvelvollisuutta työsopimuslaissa kielletyllä tavalla. 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa