» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Finnairin kaksi tytäryhtiötä sulautui Finnairiin vuonna 1996, jonka jälkeen tytäryhtiöiden lentäjinä toimineet kantajat siirtyivät Finnairiin vanhan työntekijän asemassa. Vanhan työntekijän asema tarkoittaa lyhyesti sanottuna sitä, että henkilölle hänen aiemmassa työssään kuuluneita etuja ei saa huonontaa, kun hän siirtyy toisen yhtiön palvelukseen.
Ennen kuin sulautuminen toteutettiin, Finnair tytäryhtiöineen oli solminut ns. kiertosopimuksen liikennelentäjäryhmien yhdistämisestä lentäjien edunvalvontajärjestöjen kanssa. Tällöin sovittiin, että Finnairin palvelukseen siirtyvät lentäjät sijoitetaan Finnairin omassa virkaikäluettelossa omaan järjestykseensä ilmailuopiston AOL 12 -kurssin jälkeen. Siirtyville lentäjille alkoi kertyä virkaikää tämän sopimuksen allekirjoittamispäivästä eli 11.5.1995 lähtien. Palkan suhteen sovittiin, että lentäjien palkanlaskenta alkaa uudesta palkkaluokasta 0 ja että lentäjät siirtyvät kertynyttä virkaikäänsä vastaavaan palkkaluokkaan. Finnair kuitenkin alkoi soveltaa uutta virkaikäluetteloa ja muutti yhtiöön siirtyneiden lentäjien virkaiän alkamisajankohdan yhtiöiden sulautumisajankohdan mukaiseksi sen jälkeen, kun em. sopimus oli irtisanomisen johdosta päättynyt. Lisäksi osa lentäjistä sijoitettiin sulautumisen yhteydessä ns. välipalkkaluokkiin, joiden palkkakehitys ei ollut niin hyvällä tasolla kuin muissa palkkaluokissa.
Kantajat vaativat tämän jälkeen kanteella käräjäoikeutta vahvistamaan, että Finnair on asettanut heitä eriarvoiseen asemaan eri tavoin. Koska virkaikä vaikutti suoraan mm. palkkaluokkaan ja siihen, missä järjestyksessä henkilöstöä valittiin vapaaehtoisiin koulutuksiin, kantajat väittivät, että Finnairin toiminta on eriarvoisen kohtelun lisäksi vaikuttanut suoraan negatiivisesti heidän ura- ja palkkakehitykseensä. Käräjäoikeus vahvisti kanteen ja totesi menettelyn eriarvoistavaksi. Hovioikeus puolestaan hylkäsi kanteen osittain, mutta vahvisti, että Finnairin toiminta asetti henkilöt eriarvoiseen asemaan siltä osin, kun eräät kantajat oli sijoitettu välipalkkaluokkiin ja eräitä toisia kantajia oli virkaiän perusteella jätetty valitsematta koulutuksiin.
Kantajat valittivat korkeimpaan oikeuteen asti, joka vahvisti kanteen pääosin. KKO totesi, että Finnair oli asettanut kantajia eriarvoiseen asemaan, kun se kiertosopimuksen irtisanomisen jälkeen muutti kantajien virkaiän alkamisajankohtaa myöhemmäksi. Finnair oli asettanut kantajia eriarvoiseen asemaan myös peruuttaessaan kantajien koulutuksia ja maksaessaan heille pienempiä vuosikorotuksia välipalkkaluokkien johdosta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa