- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaminen päihtyneenä on kiellettyä. Alkoholia tai muuta päihdyttävää ainetta nauttinut on liikenteessä vaaraksi itselleen ja muille. Rattijuopumusta koskevan kriminalisoinnin tarkoituksena on turvata liikenneturvallisuutta rangaistuksen pelotevaikutuksen ja moraalia luovan vaikutuksen avulla. Rattijuopumus on Suomessa hyvin yleinen rikos. Rikoslaissa säädetään rattijuopumus rangaistavaksi teoksi.
Rattijuopumukseen voi syyllistyä alkoholin vaikutuksen käytön alaisena, huumausaineiden vaikutuksen alaisena tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena, kun kuljettajan kyky ajoneuvon kuljettamiseen on huonontunut. Alkoholin kohdalla on määritetty tarkka raja-arvo, milloin rangaistavaan rattijuopumukseen on syyllistytty. Huumausaineiden kohdalla noudatetaan nollatoleranssia.
Alkoholitapaukset
Rattijuopumuksena rangaistaan moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaminen humalassa. Rangaistavuuden rajana on veren alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen. Kun kuljettajan veren alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promillea tai 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, kyse on rangaistavasta rattijuopumuksesta. Merkitystä ei ole sillä, onko teolla aiheutettu vaaraa tai missä ajo on tapahtunut. Siten pihamaalla tapahtuva ajo on arvioitava samalla tavalla kuin liikenteen seassa tapahtunut ajo rattijuopumuksen tunnusmerkistön täyttymisen suhteen. Se, kuinka törkeänä tekoa pidetään ja minkälainen rangaistus tekoon syyllistyneelle tuomitaan, riippuu teko-olosuhteista.
Rattijuopumuksesta tuomitseminen edellyttää, että alkoholia on nautittu ennen ajoa siten, että langettava humalataso ylittyy ajon aikana tai sen jälkeen. Riittävää on, että raja ylittyy vasta ajon päättymisen jälkeen. Jos ajosta on kulunut pitempi aika ja veren alkoholipitoisuus on laskenut alle rangaistavan tason ennen mittaamista, voidaan ajoaikainen alkoholipitoisuus määrittää niin sanotun takaisinlaskennan avulla. Myös ”nousuhumalassa” ajaminen on siten rangaistavaa, vaikka veren alkoholipitoisuus ei ehtisikään nousta ajon aikana rangaistavan rajan yli.
Huumausaineet
Rattijuopumuksesta tuomitaan myös se, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään ajon aikana tai sen jälkeen on käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Huumausaineen kohdalla ei ole määritetty rajaa, kuinka paljon huumausainetta on tullut käyttää rangaistavuuden edellytyksenä. Huumausaineiden kohdalla sovelletaan nollatoleranssia, jolloin pienikin käyttö riittää rattijuopumuksen tunnusmerkistön täyttämiseksi.
Jos kuitenkin huumausaine on peräisin lääkevalmisteesta, jota kuljettajalla on oikeus käyttää, kuljettaja ei syyllisty rattijuopumukseen. Tällöin kyse on yleensä lääkevalmisteista, joihin henkilöllä on lääkärin antama lääkemääräys. Kyseessä voivat olla myös lääkkeet, jotka ovat myynnissä ilman lääkärin antamaa lääkemääräystä. Esimerkkinä voi mainita yskänlääkkeen, jossa on yhtenä aineena huumausaineeksi luokiteltavaa ainetta. Lääkettä on kuitenkin aina käytettävä siihen tarkoitukseen, johon se on määrätty. Väärinkäyttötilanteessa kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, koska lääkkeen käytölle ei ole tällöin oikeutta.
Jos lääkeaine, jonka käyttämiseen kuljettaja on oikeutettu, heikentää kuljettajan ajokykyä, on sen käyttö kuitenkin ajon aikana kielletty.
Rattijuopumukseen syyllistyy myös se, joka kuljettaa edellä mainittua ajoneuvoa käytettyään muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia tai tällaista ainetta ja alkoholia siten, että hänen kykynsä kuljettaa ajoneuvoa on huonontunut. Muita huumaavia aineita ovat esimerkiksi suorituskykyä heikentävät lääkkeet ja erilaiset liuottimet. Yleensä niin sanotut kolmiolääkkeet ovat tällaisia suorituskykyä heikentäviä lääkkeitä, erityisesti yhteisvaikutuksena alkoholin kanssa käytettyinä.
Jos alkoholia on nautittu muiden huumaavien aineiden kuin huumausaineiden kanssa siten, ettei rangaistava promilleraja ylity, syyllistyy kuljettaja kuitenkin rattijuopumukseen, jos hänen kykynsä ajoneuvon kuljettamiseen on huonontunut. Esimerkkinä voisi olla tilanne, jossa kuljettaja on ennen ajoa nauttinut pullollisen keskiolutta ja ottanut kolmiolääkkeen. Veren alkoholipitoisuus tuskin nousee yli 0,5 promillen, mutta alkoholin ja lääkkeen yhteisvaikutus voivat aiheuttaa sen, että rattijuopumuksen tunnusmerkistö täyttyy ajokyvyn heikentymisen vuoksi.
Mikä katsotaan moottorikäyttöiseksi ajoneuvoksi?
Joskus voi tulla tulkintatilanteita sen suhteen, mitä on pidettävä moottorikäyttöisenä ajoneuvona. Moottorikäyttöisenä ajoneuvona pidetään konevoimalla kulkevaa ajoneuvoa. Esimerkkeinä voidaan mainita henkilöauto, traktori, moottorikelkka, trukit ja päältä ajettavat ruohonleikkuukoneet, jotka toimivat moottorivoimalla. Sähkömoottorilla toimivaa pyörätuolia ei kuitenkaan ole pidetty moottorikäyttöisenä ajoneuvona.
Myös raitiovaunun kuljettaja voi syyllistyä rattijuopumukseen samoin edellytyksin kuin edellä mainitun ajoneuvon kuljettaja.
Mikä katsotaan kuljettamiseksi?
Onko kaikki ajoneuvon liikuttaminen katsottava kuljettamiseksi ja rattijuopumuksen tunnusmerkistön täyttäväksi alkoholin tai huumausaineen vaikutuksenalaisena tehtynä? Edellytyksenä luonnollisesti on, että ajoneuvo on liikkunut. Pelkkä ajoneuvon käynnistäminen ei täytä tunnusmerkistöä. Koska rattijuopumuksen yritys ei ole rangaistava, ei henkilö syyllisty rattijuopumukseen, jos hän päihtyneenä yrittää saada auton liikkeelle siinä kuitenkaan onnistumatta.
Kuljettaminen ei edellytä sitä, että auto tai muu ajoneuvo olisi ollut käynnissä. Rattijuopumukseen voi syyllistyä siten, että autoa käynnistämättä ohjaa autoa sen liukuessa alamäkeen. Vähäinen ulkoapäin tapahtuva ohjaaminen voi kuitenkin jäädä rankaisematta silloin, kun muut työntävät autoa lihasvoimalla. Tällöin autoa ei yleensäkään liikuteta pitkiä matkoja, eikä vauhti ylitä kävelyvauhtia.
Myös auton kyydissä oleva voi syyllistyä rattijuopumukseen. Jos apukuljettajan paikalla istuva päihtynyt henkilö esimerkiksi tarttuu ohjauspyörään tai muuhun ajoneuvon hallintalaitteeseen, syyllistyy hän rattijuopumukseen. Pelkkä ohjauksen häirintä ei kuitenkaan täytä rattijuopumuksen tunnusmerkistöä.
Tahallisuusvaatimus
Rattijuopumus on rangaistava ainoastaan tahallisena tekona. Kuljettajan on ensinnäkin oltava tietoinen siitä, että hänen kuljettamansa ajoneuvo on moottoriajoneuvo tai raitiovaunu. Yleensä siitä ei liene epäselvyyttä. Erehtyminen ei yleensä myöskään poista rangaistusvastuuta. Jos henkilölle on juotettu alkoholia salaa, ei hän voi joutua vastuuseen rattijuopumuksesta. Tosin yleensä ihminen kyllä havaitsee nauttivansa alkoholia joko maun tai alkavan päihtymyksen vuoksi.
Rangaistusseuraamus
Rattijuopumuksesta voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistus. Vankeusrangaistuksen enimmäispituus on kuusi kuukautta, ja se voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana. Lisäksi rattijuopumukseen syyllistynyt voidaan tuomita menettämään rikoksentekoväline, eli autonsa, valtiolle. Rattijuopumukseen syyllistynyt voi lisäksi menettää ajo-oikeutensa määräaikaisesti.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Rattijuopumukseen voi syyllistyä paikasta riippumatta
- Rattijuopumukseen syyllistyminen ei edellytä sitä, että teosta olisi aiheutunut vaaraa ympäristölle
Varoitukset
- Rattijuopumukseen syyllistyneelle voi koitua ammattinsa tai virkansa puolesta myös muita kuin rikosoikeudellisia seuraamuksia
- Vesi- ja ilmaliikennejuopumuksesta säädetään erikseen
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa