Minilex - Lakipuhelin

Erityisesti säännellyt sekä luvanvaraiset elinkeinot


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Osa elinkeinoista on katsottu luonteeltaan sellaisiksi, että niiden harjoittamista on yleisen turvallisuuden sekä riittävän laadun takaamiseksi tarpeen erityisesti säännellä. Osa näistä erityisesti säännellyistä elinkeinoista ovat lisäksi luvanvaraisia, jolloin niiden asianmukainenkaan harjoittaminen ei ilman lupaa ole sallittua. On todella tärkeää tarkastaa omaa alaa koskeva mahdollinen erityissääntely sekä luvan tarpeellisuus jo ennen elinkeinotoiminnan aloittamista, sillä luvanvaraisen elinkeinon harjoittaminen ilman lupaa on lain vastaista. On myös osattava varata hieman lisäaikaa paitsi lupahakemuksen ja siihen tarvittavan informaation kokoamiselle ja lähettämiselle, niin myös lupahakemuksen käsittelylle.

Toisinaan lupamenettely toimii siten, että elinkeinon on haettava lupaa elinkeinonsa harjoittamiseen määrätyltä viranomaiselta sekä ilmoitettava myönnetystä luvasta kaupparekisteriin yrityksen rekisteröinnin yhteydessä. Toisinaan taas lupaa ei välttämättä tarvita, mutta elinkeinonharjoittajan on silti ilmoitettava aloittamastaan elinkeinotoiminasta määrätylle viranomaiselle. Erityisesti säänneltyjä elinkeinoja ovat muun muassa; kaivostoiminta, kirjakaupat, kirjapainot ja kirjastot, apteekkitoiminta, alkoholin myynti sekä valmistus, kuljetus, maahantuonti ja varastointi, elintarvikkeiden valmistaminen, ravintolatoiminta, räjähdysaineiden valmistus sekä myynti ja varastointi, sähkölaitteiden ja -laitteistojen suunnittelu sekä valmistaminen korjaaminen, ja huoltaminen, sähkön tuottaminen, sähkön siirto, pankki-, sijoitusrahasto ja vakuutuslaitostoiminta sekä kaupanvälitystoiminta, asunnonvälitys, posti- ja teletoiminta, vartiointiliiketoiminta. Luvanvaraisia elinkeinoja ovat muun muassa; ajoneuvojen katsastustoiminta, lääkkeiden valmistus, maahantuonti, jakelu ja myynti, luottolaitostoiminta, perintätoiminta toisen lukuun, kaivostoiminta ja teletoiminta.

Erityisen sääntelyn muotoja on monia. Esimerkiksi aloilla, joissa hygienia on erityisen tärkeää, kuten elintarvikealalla, tulee viranomaisten tarkastaa toimitilat ennen niiden käyttöönottoa. Toisaalta taas esimerkiksi kiinteistönvälittäjän ei tarvitse erikseen hakea toiminnalleen lupaa, mutta hänellä tulee olla suoritettuna asianmukainen tutkinto. Viranomaisia, joille ilmoitus täytyy tehdä tai joilta lupaa tulee hakea, on useita. Siksi onkin tärkeää perehtyä erikseen siihen, mitä vaatimuksia juuri oma ala vaatii elinkeinonharjoittajaltaan. Esimerkkejä lupia myöntävistä ja ilmoituksia vastaanottavista viranomaisista ovat Ajoneuvohallintakeskus, Finavia ja elintarviketurvallisuuskeskus. On myös tärkeää ottaa selvää lupien hinnoista, jotka vaihtelevatkin alakohtaisesti. Toisinaan luvan hankkiminen voi tuoda merkittäviä lisäkustannuksia elinkeinotoiminnan aloittamiseen, mutta pääsääntöisesti lupamaksut ovat suuruudeltaan maltillisia.

Selvitettäväksi jää siis elinkeinotoiminnan perustamisvaiheessa se, mihin kategoriaan perustettava elinkeinotoiminta kuuluu. Onko se vapaasti harjoitettava vai liittyykö sen harjoittamiseen jotain erityistä alakohtaista sääntelyä. Olennaista on selvittää lupavaatimukset ajoissa, jolloin myöskään toiminnan rekisteröiminen ja elinkeinotoiminnan aloittaminen eivät turhaan viivästy. Tietoa elinkeinotoiminnan harjoittamisen sääntelystä voit pyytää myös lakipuhelimesta.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa