- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Elinkeinotoiminnan käsitettä ei ole määritelty yksiselitteisesti laissa. Kuitenkin suhteellisen vakiintunut tulkinta siitä, mitä elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan on olemassa. Useimmiten pohdittavaksi tulee kysymys siitä, onko kyseessä työsuhde vai itsenäinen elinkeinon harjoittaminen. Esimerkiksi näin voi käydä tilanteessa, jossa henkilö tekee täysin normaalille työsuhteelle ominaisella tavalla töitä toimeksiantojen muodossa toimeksisaajalle, mutta ainoa ero työsuhteeseen on se, että henkilö ei tee töitä työsopimuksella vaan yrittäjänä toimeksiantosopimusta käyttäen. Toisaalta myös ongelmallinen tilanne voi olla sen arviointi, harjoittaako yksityinen henkilö elinkeinotoimintaa kunnostamalla ja myymällä jatkuvasti ostamiaan asuntoja siitä huolimatta, että hän ei harjoita toimintaa yrityksen kautta. Miksi näillä tulkinnoilla ja rajapintojen erottelulla sitten on väliä? Syy on yksinkertainen ja johtuu siitä, että Suomen lainsäädännössä katsotaan, että sääntelyn tarkoitusta ei voida kiertää antamalla toiminnalle sen tarkoitusta vastaamaton nimi - kuten vaikkapa työsuhteelle nimi toimeksiantosopimus. Huomiota kiinnitetään ennemmin siihen, miltä toiminta todellisuudessa vaikuttaa.
Oikeustieteessä on kuitenkin vakiintuneita keinoja arvioida sitä, onko kyseessä elinkeinotoiminta vai jokin muu. Elinkeinotoiminnan piirteitä ovat ensinnäkin yksilön tai yhteisön toiminta toimeentulon hankkimiseksi tai voiton tavoittelemiseksi. Elinkeinotoiminnaksi luokiteltava toiminta tapahtuu siis ansiotarkoituksessa ja sisältää jonkinlaista yrittäjäriskiä. Elinkeinotoiminnalle ominaista on myös sen jatkuvuus. Mikäli yksityishenkilö esimerkiksi päättää myydä oman autonsa, ei tämä vielä ole elinkeinotoimintaa. Mikäli hän sen sijaan myy jatkuvasti autoja ansiotarkoituksessa, on kyse elinkeinotoiminnasta. Elinkeinotoiminta on yleensä ilmoituksenvaraista, eli siitä pitää tehdä perusilmoitus patentti- ja rekisterihallituksen hallinnoimaan kaupparekisteriin. Esimerkiksi yksityishenkilön harjoittamasta maatilataloudesta tai kalastuksesta ei kuitenkaan tarvitse tehdä ilmoitusta. Kuitenkaan kaupparekisteri-ilmoituksen puuttuminen ei vielä estä sitä, etteikö elinkeinotoimintaa voitaisi katsoa harjoitettavan. Kyseessä on tällöin vain elinkeinonharjoittajan toimintansa rekisteröintiin liittyvä laiminlyönti.
Kaupparekisterilaissa säädetään erilaisten elinkeinonharjoittajien perusilmoitusten sisältövaatimuksista. Esimerkiksi avoimen yhtiön perusilmoituksessa tulee mainita yhtiön toiminimi, yhtiösopimuksen allekirjoituspäivämäärä, kaikkien yhtiömiesten henkilötiedot, yhtiön toiminnan laatu, kotikunta, postisoite, kenellä yhtiömiehistä on oikeus kirjoittaa yhtiön toiminimi ja mahdollisen toimitusjohtajan henkilötiedot. Sen sijaan osakeyhtiön perusilmoitukselta vaaditaan huomattavasti laajempaa sisältöä. Yksityisen elinkeinonharjoittajan perusilmoitukseen puolestaan riittävät elinkeinonharjoittajan henkilötiedot, tieto elinkeinonharjoittajan toiminimestä ja harjoitettavan toiminnan laadusta, toimintakunnasta sekä toimipaikan postiosoitteesta.
Ilmoituksenvaraisuuden lisäksi osa elinkeinotoiminnasta on myös luvanvaraista. Esimerkkinä luvanvaraisesta elinkeinotoiminnasta käy luottolaitostoiminta. Luottolaitostoiminnan harjoittamiseen vaaditaan siten kaupparekisteriin tehtävän ilmoituksen lisäksi toimilupa. Käytännössä suurin osa elinkeinoista on ainoastaan ilmoituksenvaraisia, mutta osan elinkeinoista katsotaan olevan yhteiskunnallisessa mielessä joko niin vastuullisia tai sisältävän esimerkiksi korostettuja ammattitaitovaatimuksia, että niiden harjoittamista tulee voida kontrolloida tarkemmin. Joskus lupien avulla voidaan myös kontrolloida toimijoiden määrää markkinoilla. Tämä ei kuitenkaan ole yleisesti käytetty peruste, sillä tavallisesti markkinoiden arvellaan voivan itse säätää toimijoiden määrä sopivaksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa