Minilex - Lakipuhelin

Yksityinen elinkeinonharjoittaja yritysmuotona

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Suomessa yksityisenä elinkeinonharjoittajana voi toimia Euroopan talousalueella asuva luonnollinen henkilö. Oikeus elinkeinon harjoittamiseen taataan elinkeinolaissa. Jos harjoitettu elinkeino on kaupparekisterilain mukaisesti ilmoituksenvaraista tai luvanvaraista, pitää tästä harjoitetusta elinkeinosta tehdä perustamisilmoitus kaupparekisteriin. Kaikki harjoitetut elinkeinot eivät kuitenkaan ole kaupparekisterilain mukaisesti ilmoitusvelvollisia.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja on yritysmuotona melko vaivaton. Kun puhutaan yksityisestä elinkeinonharjoittajasta, käytetään yleiskielessä yleensä vain sanaa toiminimi, vaikkakin lainsäädännössä toiminimellä viitataan ainoastaan yrityksen nimeen. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ja hänen harjoittamansa elinkeinotoiminta, eli siis käytännössä yritys ja yrittäjä, eivät olet toisistaan erillisiä oikeushenkilöitä, vaan nämä ovat juridisesti sama asia. Elinkeinonharjoittaja vastaa siis yksin toiminnan pyörittämisestä eikä mukaan ole mahdollista ottaa muita yhtiökumppaneita. Toiminimi rekisteröidään siis aina vain yhden henkilön nimiin. Tästä huolimatta voidaan liiketoimintaa kuitenkin harjoittaa yhdessä puolison kanssa.

Elinkeinoa harjoitetaan siis omissa nimissä ja kaikki elinkeinotoiminnasta johtuvat sitoumukset sitovat myös yksityistä elinkeinonharjoittajaa henkilökohtaisesti. Näin ollen yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan elinkeinotoiminnassa syntyneistä veloista. Samalla tavalla elinkeinotoiminnan tuotot tulevat yksityiselle elinkeinonharjoittajalle itselleen.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja on kirjanpitovelvollinen, ja näin ollen hänen tulee pitää kirjanpitoa elinkeinotoiminnastaan. Kirjanpitoon merkitään siis kaikki tapahtumat jotka liittyvät elinkeinotoimintaan, ja siksi onkin tärkeää pitää elinkeinotoiminta ja yksityistalous erillään. Erityistä päätöstä varojen jaosta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, joten elinkeinotoiminnasta saadut tulot ovat välittömästi luonnollisen henkilön käytettävissä myös hänen yksityistaloudessaan.

Yksityiset elinkeinonharjoittajat jaetaan ammatinharjoittajiin ja liikkeenharjoittajiin. Ammatinharjoittajalle ei ole kiinteää toimipaikkaa, vaan liiketoimintaa voidaan harjoittaa esimerkiksi kotona. Liikkeenharjoittajalla taas on kiinteä toimipakka, joka on erillään yrittäjän kodista. Koska nykyisen lainsäädännön mukaan sekä liikkeenharjoittajat että ammatinharjoittajat voivat pitää yksinkertaista kirjanpitoa, ei näillä termeillä enää ole suurta merkitystä. Tästä huolimatta on termeillä kuitenkin edelleen merkitystä sen verran, että liikkeenharjoittajan, joka pitää yksinkertaista kirjanpitoa, on oikaistava kirjanpito verotusta varten suoritusperusteiseksi. Tämä johtuu elinkeinoverolaista.

Yritysmuotona yksityinen elinkeinonharjoittaja on hallinnollisesti kevyin yritysmuoto. Tämä johtuu muun muassa siitä, että yksityinen elinkeinonharjoittaja tekee itse kaikki elinkeinotoimintaan liittyvät oikeustoimet, eikä erillisiä hallintoelimiä ole. Elinkeinonharjoittaja saa siis itse päättää liiketoiminnastaan, eikä päätöksenteko edellytä minkäänlaisia muodollisuuksia. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen soveltuu hyvin esimerkiksi sivutoimiyrittäjyyteen.

Ilmoitusvelvollisuus

Kaikki yksityiset elinkeinonharjoittaja eivät ole ilmoitusvelvollisia. Esimerkiksi maatilataloutta harjoittava yksityinen elinkeinonharjoittaja ei ole kaupparekisteriin ilmoitusvelvollinen. Kaupparekisteriin on kuitenkin tehtävä perustamisilmoitus, jos harjoitetaan luvanvaraista elinkeinotoimintaa, elinkeinotoimintaa varten on kodista erillinen pysyvä toimipaikka tai palveluksessa on muita henkilöitä kuin yrittäjän aviopuoliso tai alaikäinen lapsi tai lapsenlapsi. Lisäksi ilmoitus kannattaa tehdä, vaikkei ilmoitusvelvollisuutta olisi, jos haluaa suojata valitsemansa toiminimen. Ilmoittamalla kaupparekisteriin voidaan näissä tapauksissa nimittäin suojata valittu nimi ja pitää se itsellään.

Riippumatta siitä onko yksityinen elinkeinonharjoittaja velvollinen perustamisilmoituksen tekemiseen kaupparekisteriin, on elinkeinonharjoittajan kuitenkin aina tehtävä ilmoitus verohallinnolle.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritysmuodon muutos

Yksityinen elinkeinonharjoittaja yritysmuotona on helppo tapa harjoittaa elinkeinoa. Se ei kuitenkaan ole paras mahdollinen yritysmuoto, jos tarkoituksena on kasvaa suureksi yritykseksi. Lisäksi yhtiökumppanien mukaan tuleminen on mahdotonta yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Jos jo perustamisvaiheessa yritys tarvitsee paljon pääomaa, ei yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen ole paras yritysmuoto, jolloin muita yritysmuotoja on syytä tarkastella.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi jatkaa toimintaansa suoraan osakeyhtiönä, sillä osakeyhtiö on erillinen oikeushenkilö, kun taas yksityinen elinkeinonharjoittaja on yksityishenkilö. Kun puhutaan yksityisen elinkeinonharjoittajan toimintamuodon muuttumisesta esimerkiksi osakeyhtiöksi, on käytännössä kyse uuden yhtiön perustamisesta, jolloin toiminimen liiketoiminta siirretään esimerkiksi osakeyhtiöön tai osuuskuntaan. Jos tällöin toiminimiyrityksen liiketoiminta lopetetaan, on tästä tehtävä lopettamisilmoitus. Yllämainitusta seuraa kuitenkin lisäkustannuksia.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

- Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen on helposti hallinnoitavissa ja on hyvä vaihtoehto aloittelevalle yrittäjälle.

- Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen soveltuu hyvin esimerkiksi sivutoimiyrittäjyyteen.

Varoitukset

- Yksityinen elinkeinonharjoittaja kantaa yrityksensä tappion yksin henkilökohtaisesti omalla varallisuudellaan.

- Koska yksityinen elinkeinonharjoittaja kantaa yksin kaikki liiketoimintaansa liittyvät riskit, on yksityisen elinkeinonharjoittajan syytä miettiä milloin liiketoiminnan riskit ovat kasvaneet liian suuriksi, jolloin yritysmuodon muutosta kannattaa ruveta miettimään. 

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]