Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

778 vastausta
Kameravalvonnasta säädetään rikos- ja henkilötietolaissa. Rikoslaki asettaa kameravalvonnalle rajoituksia salakuuntelun ja salakatselun osalta. Näin ollen rangaistavaa on kotirauhan suojaamassa paikassa tapahtuvan keskustelun kuuntelu tai tallennus, katselu tai kuvaaminen. Laki määrittelee kotirauhan suojaamiksi paikoiksi muun muassa loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat. Kotirauhan suojaa nauttiviin henkilöihin sen sijaan luetaan myös vuokralaiset sekä ne, joilla on lupa asioida kotirauhan piirin alueella, jolloin kameravalvonta on laillista vain valvottavan suostumuksella. Kameravalvonnan laillisuus tulee kuitenkin aina arvioida tapauskohtaisesti. Ongelmalliseksi tapauksessa voi muodostua esimerkiksi kotirauhan piirin laajuuden määrittäminen eli se, voidaanko mökkitietä pitää kotirauhan suojaamana paikkana ja mille alueelle valvonta yltää.
Tallentavat kameravalvontajärjestelmät, joista henkilöt ovat tunnistettavissa, kuuluvat henkilötietolain piiriin. Henkilötietolain mukaan valvonta-alueella tai valvonnan kohteeksi joutuvalle henkilölle on ilmoitettava henkilötietojen keräämisestä esimerkiksi kyltein. Siten henkilötietolain mukaisen informointivelvoitteen tulee täyttyä myös kameravalvonnan yhteydessä. Lisäksi henkilötietolain piiriin kuuluvalle kameravalvonnalle on oltava hyväksyttävä syy, kuten omaisuuden suojaaminen tai turvallisuuden varmistaminen. Henkilötietolakia ei kuitenkaan sovelleta oman kotirauhan piirissä tapahtuvaan kameravalvontaan. Tapauksessa arvioitavaksi voi kuitenkin tulla vuokralaisen kotirauhan piiri, jolloin myös henkilötietolaki soveltuu.