» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Määräaikainen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun määräaika on kulunut. Se voidaan kuitenkin irtisanoa myös kesken määräajan. Valtion virkamieslain mukaan määräajaksi nimitetyn virkasuhde päättyy määräajan lopussa, "jollei virkasuhde irtisanomisen johdosta ole päättynyt sitä ennen" (valtion virkamieslain 25 §:n 6 momentti). Virkamies voi irtisanoutua ilman erityistä syytä, mutta työnantaja tarvitsee saman irtisanomisperusteen kuin toistaiseksi nimitetyn irtisanomisessa. Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijalain irtisanomissäännökset koskevat virkasuhdetta rajaamatta määräaikaisia pois. Tässä virkasuhde eroaa määräaikaisesta työsuhteesta, jota ei pääsääntöisesti voi irtisanoa kesken kauden.
Virkasuhteet voivat olla joko määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia, aivan kuten työsuhteetkin. Virkasuhteissa lähtökohtana on yleensä palvelusuhteen voimassapysyminen toistaiseksi. Määräaikaiset virkasuhteet ovat harvinaisempia, mutta niitäkin käytetään tietyissä tilanteissa.
Määräaikaisessa palvelussuhteessa tarkoituksena on työtä tekevän ja työtä tarjoavan sitoutuminen palvelussuhteeseen koko määräaikaisuutta vastaavaksi ajanjaksoksi. Joskus eteen tulee kuitenkin tilanteita, joissa esimerkiksi virkasuhteessa oleva haluaa irtisanoa määräaikaisen virkasuhteen esimerkiksi vakituisen palvelussuhteen alkamisen vuoksi. Tällöin joudutaan pohtimaan määräaikaisen virkasuhteen irtisanomista.
Voidaanko määräaikaisessa virkasuhteessa oleva virkamies irtisanoa määräajan aikana?
Lähtökohtaisesti määräaikainen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista. Määräaikaisen virkasuhteen päättyminen ei siis edellytä irtisanomista tai irtisanomisajan noudattamista. Kuitenkin muun muassa pitkien määräaikaisuuksien vuoksi on haluttu antaa sekä valtion virkamiehelle että kunnalliselle viranhaltijalle mahdollisuus irtisanoa itsensä. Myös heidät voidaan irtisanoa määräaikaisesta virkasuhteesta. Määräaikainen virkasuhde eroaa siis tältä osin määräaikaisesta työsuhteesta, jossa määräaikaista työsuhdetta ei voida lähtökohtaisesti irtisanoa, vaan ainoastaan purkaa purkamisperusteella. Määräaikaisen virkasuhteen irtisanomisessa käytetään tavanomaisia irtisanomisaikoja.
Virkasuhteessa oleva voi siis irtisanoa määräaikaisen virkasuhteen. Myös hänet voidaan irtisanoa. Virkasuhteessa olevan irtisanominen edellyttää kuitenkin samojen irtisanomisperusteiden täyttymistä kuin toistaiseksi nimitetyn virkamiehenkin irtisanominen. On hyvä vielä huomioida, että kun kyse on kunnallisen viranhaltijan irtisanomisesta hänen menettelynsä perusteella, irtisanominen edellyttää palvelussuhteen kestosta riippumatta pääsääntöisesti varoituksen antamista. Varoitusta ei tarvita, jos rikkomus on niin vakava, ettei virkasuhteen jatkamista voida kohtuudella edellyttää (viranhaltijalain 35 §:n 3 ja 5 momentti).
Vinkit
Lähtökohtana virkasuhteissa on palvelusuhteen pysyvyys. Määräaikaisuus vaatii lain mukaisen perusteen. Poikkeuksia ovat muun muassa pitkäaikaistyöttömän enintään vuoden määräaikaisuus ja kunnassa viranhaltijan oma pyyntö.
Valtion virkamies
- Päättyminen: määräaikainen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua, jollei se ole sitä ennen päättynyt irtisanomiseen.
- Irtisanomisperuste: viranomainen tarvitsee virkamiehestä johtuvan erityisen painavan syyn (valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentti) tai tuotannollisen ja taloudellisen perusteen.
- Irtisanomisaika: viranomaisella 1–6 kuukautta, virkamiehellä 14 päivää, kuukausi tai kaksi kuukautta palvelussuhteen keston mukaan, jollei muuta ole sovittu (valtion virkamieslain 30 §).
- Menettely: irtisanominen tehdään kirjallisesti, ja ennen henkilöön liittyvällä perusteella tehtävää irtisanomista virkamiestä kuullaan.
- Koeaika: alle vuoden määräaikaisessa virkasuhteessa koeaika voi olla enintään puolet virkasuhteen kestosta.
Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltija
- Päättyminen: virkasuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa, kun määräaika on kulunut tai määrätehtävä on suoritettu. Sijaisen virkasuhde päättyy määräajasta riippumatta, kun vakituinen viranhaltija palaa ja hänellä on lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuva ehdoton paluuoikeus (viranhaltijalain 34 §).
- Irtisanomisperuste: viranhaltijasta johtuvan syyn on oltava asiallinen ja painava. Taloudellisista ja tuotannollisista perusteista säädetään viranhaltijalain 37 §:ssä.
- Varoitus ja sijoittaminen: velvollisuuksien rikkomiseen perustuvaa irtisanomista edeltää varoitus, ja työnantajan on selvitettävä sijoittaminen muuhun virkasuhteeseen. Näitä ei tarvita, jos rikkomus on niin vakava, ettei jatkamista voida kohtuudella edellyttää (viranhaltijalain 35 §:n 3–5 momentti).
- Irtisanomisaika: työnantajalla vähintään 14 päivää – 6 kuukautta, viranhaltijalla vähintään 14 päivää, kuukausi tai valtuuston ottamalla viranhaltijalla kaksi kuukautta.
- Menettely: viranhaltijaa kuullaan perusteluineen, hänellä on oikeus avustajaan, päätös kirjataan pöytäkirjaan ja annetaan kirjallisesti tiedoksi.
Irtisanominen ei ole sama asia kuin purkaminen. Irtisanomisessa virkasuhde jatkuu irtisanomisajan loppuun, purkamisessa se päättyy heti. Kunnassa purku on mahdollinen määräajan pituudesta riippumatta, mutta siihen tarvitaan erittäin painava syy (viranhaltijalain 41 §). Valtiolla purkuun tarvitaan törkeä virkavelvollisuuksien rikkominen tai laiminlyönti (valtion virkamieslain 33 §).
Milloin virkasuhteen saa tehdä määräaikaiseksi?
Valtiolla määräaikaisuuteen tarvitaan työn luonteeseen, sijaisuuteen, avoimen viran tehtävien väliaikaiseen hoitoon tai harjoitteluun liittyvä syy. Virkaan voidaan nimittää määräajaksi myös viran luonteeseen tai viraston toimintaan liittyvästä perustellusta syystä. Nimittämiskirjasta on ilmettävä määräaikaisuuden peruste, ja virkamies nimitetään pääsääntöisesti koko perusteena olevaksi ajaksi (valtion virkamieslain 9 §).
Kunnassa viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi hänen omasta pyynnöstään tai, jos laissa niin säädetään tai jos tehtävän luonne, sijaisuus, avoimen virkasuhteen tehtävien hoidon järjestäminen tai muu rinnastettava seikka sitä vaatii (viranhaltijalain 3 §).
Sekä valtiolla että kunnassa vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä ollut työnhakija voidaan ottaa enintään vuoden määräaikaiseen virkasuhteeseen ilman edellä mainittua syytä (valtion virkamieslain 9 c §; viranhaltijalain 3 a §).
Jos määräaikaisuudelle ei ollut perustetta
Jos sinut on otettu määräajaksi ilman laissa säädettyä perustetta tai sinut on ilman perusteltua syytä otettu toistuvasti peräkkäin määräajaksi, sinulla voi olla oikeus saada virkasuhteen päättyessä vähintään kuuden ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Korvausvaatimus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa virkasuhteen päättymisestä. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko sinulla oikeus korvaukseen.
Valtiolla korvausvaatimus käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa valtion virkamieslain 56 §:n mukaisesti. Korvauksen edellytyksenä on, että virkasuhde päättyy kyseiseen virastoon sen vuoksi, ettei henkilöä enää nimitetä saman viraston virkamieheksi.
Kunnassa ja hyvinvointialueella korvauksesta säädetään kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 3 §:n 3 momentissa. Myös tätä korvausta koskeva vaatimus käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa lain 57 §:n mukaisesti. Korvauksen edellytykset arvioidaan kyseisen lain perusteella. Jos haluat juristin laativan korvausvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Valtion virastossa vuoden sijaisuutta hoitava virkamies saa vakituisen viran toisesta virastosta. Hän voi irtisanoutua. Jos palvelussuhde valtioon on kestänyt enintään vuoden, irtisanomisaika on 14 päivää.
Esimerkki 2: Hyvinvointialueen määräaikainen sairaanhoitaja laiminlyö toistuvasti kirjaamisvelvollisuuttaan. Ennen irtisanomista hänelle annetaan yleensä varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä. Jos laiminlyönti jatkuu varoituksen jälkeen, irtisanominen voi olla mahdollinen, vaikka määräaikaa olisi jäljellä.
Esimerkki 3: Kunnan viranhaltija on ollut kolme vuotta peräkkäisissä määräaikaisissa virkasuhteissa samassa tehtävässä ilman selvää syytä. Viimeisen määräajan päättyessä hän voi vaatia 6–24 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta. Vaatimus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa.
Milloin juristin apu kannattaa?
Juristi selvittää, onko kyse valtion vai kunnan virkasuhteesta, ja lukee nimittämiskirjasta tai päätöksestä, mikä määräaikaisuuden peruste on. Hän arvioi, täyttyykö irtisanomisperuste, onko varoitus annettu ja onko kuuleminen tehty oikein. Hän laatii oikaisuvaatimuksen tai valituksen määräajassa ja valvoo kuuden kuukauden määräajan perusteettoman määräaikaisuuden korvausvaatimukselle. Juristin kanssa kannattaa käydä läpi myös peräkkäisten määräaikaisuuksien ketju, koska se voi olla korvausvaatimuksen tärkein näyttö.
Usein kysyttyä
Voinko irtisanoutua määräaikaisesta virasta, jos saan toisen työn?
Voit. Noudata irtisanomisaikaa. Valtiolla se on palvelussuhteen keston mukaan 14 päivää, kuukausi tai kaksi kuukautta. Kunnassa se on vähintään 14 päivää tai kuukausi, ja valtuuston ottamalla viranhaltijalla kaksi kuukautta. Lyhyemmästä ajasta voi sopia työnantajan kanssa. Jos et ole varma, mikä irtisanomisaika sinuun sovelletaan, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Päättyykö sijaisuus, jos vakituinen viranhaltija palaa etuajassa?
Kunnassa ja hyvinvointialueella päättyy, jos palaajalla on lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuva ehdoton oikeus palata. Silloin sijaisen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista määräajasta riippumatta (viranhaltijalain 34 §).
Voiko määräaikaisen viran irtisanoa vain siksi, että työnantaja haluaa palkata toisen?
Ei. Työnantaja tarvitsee laissa säädetyn irtisanomisperusteen. Jos tehtäviin otetaan uusi henkilö eikä toimintaedellytyksissä ole tapahtunut muutoksia, tuotannollista ja taloudellista perustetta ei ole (valtion virkamieslain 27 §; viranhaltijalain 37 §).
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Lähtökohtana virkasuhteissa on palvelusuhteen pysyvyys. Määräaikaisuus vaatii aina erityisen perustelun.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
