» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden käsiteltäväksi tulleessa asiassa oli kyse siitä, että Iltalehdessä oli julkaistu artikkeli, jonka otsikko kuului seuraavasti: "Palopäällikön vaimoa epäillään kuudesta tuhopoltosta Hartolassa". A:n, joka oli kyseinen palopäällikkö, nimi ja ammatti oli kerrottu artikkelissa. Hän ei ollut antanut lupaa nimen julkaisemiseen ja hän oli kyseisessä rikosasiassa ulkopuolinen henkilö.
Raastuvanoikeus oli hylännyt B:tä (toimittaja) ja C:tä (vastaava päätoimittaja) vastaan nostetut syytteet sekä Iltalehteen kohdistetut korvausvaatimukset.
Syytteistä hovioikeus oli todennut, että niitä ei oltu nostettu määräajassa, joten ne olisi tullut jättää tutkimatta. Korvausvaatimuksesta hovioikeus lausui, että kirjoitus oli aiheuttanut A:lle henkistä kärsimystä ja että kohtuullinen korvaus siitä oli 50 000 markkaa.
Korkeimman oikeuden mukaan se, että asiassa oli haastateltu palopäällikköä, oli ollut perusteltua. Kyse oli kuitenkin samalla paikkakunnalla tapahtuneista tulipaloista, joita epäiltiin murhapoltoiksi. Sitä tietoa, että palopäällikkö oli epäillyn aviopuoliso, ei olisi KKO:n mukaan ollut tarpeellista julkistaa. Asiassa ei nimittäin ollut edes väitetty, että palopäälliköllä olisi ollut jotain osuutta tapahtumiin. A:n yksityiselämästä oli siten julkaistu sellainen tieto sekä vihjaus, joka oli ollut omiaan aiheuttamaan hänelle vahinkoa ja kärsimystä.
Korkeimman oikeuden loppupäätelmä oli, ettei hovioikeuden tuomiota tullut muuttaa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa