» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapauksessa 2011:71 oli kyse Pohjalainen-sanomalehdessä 26.8.2006 julkaistusta pakolaisten vastaanottokeskuksen lopettamiseen liittyvästä kirjoituksesta ja sen yhteydessä erillisestä A:n haastattelusta. Haastattelussa A oli sanonut muun muassa seuraavan: "Oravaisten vastaanottokeskuksen työntekijät ovat täysin leipääntyneitä ja heidän asenteensa on suorastaan rasistinen. – Alue, missä turvapaikanhakijat asuvat, on ghetto! Ympäriltä puuttuu vain piikkilanka ja kyltti 'Arbeit macht frei'." Korkein oikeus katsoi, että lausumaa ei voitu pitää rangaistavana, eivätkä lausuman antanut A, jutun kirjoittanut toimittaja B ja lehden päätoimittaja C siten olleet syyllistyneet vastaanottokeskuksen työntekijöihin kohdistuneeseen kunnianloukkaukseen.
Syyttäjä vaati lausuman antaneelle A:lle, jutun kirjoittaneelle B:lle ja lehden päätoimittajalle C:lle rangaistusta kunnianloukkauksesta. Käräjäoikeus arvioi kirjoituksen tarkasti. Käräjäoikeuden mukaan yhteys henkilökunnan ja alueen välillä oli suora ja peittelemätön. A:n esittämille väitteille tai mielipiteille ei ollut löytynyt tosiasiapohjaa, mutta tällä ei olisi ollut merkitystäkään, sillä haastattelun sisältö oli mielipiteenä tai väitteenä yhtä loukkaava. Käräjäoikeuden mukaan haastattelun sisältämät ja paikkaansa pitämättömät ilmaisut olivat loukanneet asianomistajien kunniaa. Käräjäoikeus tuomitsi A:n, B:n ja C:n kunnianloukkauksesta sakkoon.
Hovioikeuden mukaan kysymys oli siitä, olivatko nämä A:n mielipiteen ilmaisut halventaneet Oravaisten vastaanottokeskuksen yksilöitävissä olevia työntekijöitä ja olivatko ilmaisut ylittäneet sen, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä. Hovioikeus totesi, että vastaanottokeskuksen toimintaa ja turvapaikanhakijoiden olosuhteita koskeva keskustelu oli tärkeä yleistä mielenkiintoa herättänyt aihe. Aihetta oli käsitelty runsaasti julkisuudessa ja A:n haastattelua esittämiä lausumia arvioitaessa oli otettava huomioon paikallisissa lehdissä käyty keskustelu, sekä se asiayhteys, jossa haastattelu oli julkaistu. Kysymys oli A:n mielipiteistä, eikä haastattelussa ollut mainittu ketään yksittäistä työntekijää. Hovioikeus hylkäsi syytteet.
Korkeimmassa oikeudessa on ensinnäkin kysymys siitä, onko valittajina olevilla vastaanottokeskuksen työntekijöillä oikeus vaatia rangaistusta kunnianloukkauksesta. Jos näin katsotaan olevan, toiseksi kysymys on siitä, ovatko A kerrotun lausuman antamalla sekä B ja C sen julkaisemalla syyllistyneet kunnianloukkaukseen. Korkeimman oikeuden mukaan vastaanottokeskuksen työntekijöillä on lain mukainen oikeus vaatia rangaistusta kunnianloukkauksesta.
Itse kunnianloukkauksen osalta korkein oikeus toteaa seuraavaa: Korkeimman oikeuden mukaan kohteena ovat vastaanottokeskuksen työntekijät ryhmänä, mikä osoittaa pikemminkin lausuman luonnetta yleisenä kannanottona vastaanottokeskuksen toiminnasta kuin arviota yksittäisen työntekijän toimintatavasta. Korkeimman oikeuden mukaan on perusteltua hyväksyä tavanomaista väljemmät rajat mielipiteenilmaisulle, jota esitetään pakolaisten vastaanoton kaltaisen julkisen tehtävän hoitoon kohdistuvassa keskustelussa. Tätä tukee myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö. Julkisen keskustelun käyminen yhteiskunnassa on tarpeellista ja sen mahdollistamiseksi on hyväksyttävää, että jotkut lausumat tällaisista asioista ovat myös kärjekkäitä ja provosoivia.
Korkein oikeus katsoo, että A:n lausuma ei tällaisessa yhteydessä esitettynä täytä sitä, mitä voidaan pitää rikoslain 24 luvun 9 §:n mukaan rangaistavana. A ei näin ollen ole syyllistynyt lausumillaan Oravaisten vastaanottokeskuksen työntekijöihin kohdistuneeseen kunnianloukkaukseen. Korkein oikeus siis ei muuta hovioikeuden tuomiota missä syytteet hylättiin.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa