» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa asianomistajan asianajaja HN oli kyseenalaistanut korkeimmalle oikeudelle valituslupahakemuksessaan ja valituksessaan antamillaan lausumilla syytetyn itsensä antaman väittämän todistusarvon sekä syytetyn avustajan asian vaiheita koskevan kertomuksen merkityksen kyseenalaiseksi sillä perusteella, että tämä oli aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistukseen epärehellisyydestä ja että hänet oli HN:n käsityksen mukaan samasta syystä myös erotettu asianajajaliitosta.
Syytetyn edustaja OT nosti HN:ää vastaan kunnianloukkaussyytteen. Käräjäoikeus katsoi jääneen selvittämättä, että HN:lla olisi valituslupahakemusta laatiessaan ollut tahallinen loukkaamistarkoitus, ja hylkäsi rangaistusvaatimuksen.
Hovioikeus kuitenkin tuomitsi HN:n kunnianloukkauksesta sakkorangaistukseen, sillä sen mukaan HN:n esiin tuomien seikkojen esittäminen ei ollut ollut tarpeen siinä asiayhteydessä, missä ne oli esitetty. Niiden esittäminen oli ollut hovioikeuden mukaan epäasianmukaista ja OT:ia halventavaa.
Korkein oikeus kiinnitti huomiota siihen, että HN:n valituslupahakemuksen kohteena olleessa hovioikeuden tuomiossa oli annettu merkitystä OT:n kertomukselle asian arviointiin vaikuttavana seikkana, minkä vuoksi HN:lla oli ollut päämiehensä avustajana perusteltu syy riitauttaa OT:n kertomuksen luotettavuus, vaikka hän oli todennäköisesti käsittänyt kyseessä olleiden seikkojen esiin tuomisen loukkaavan OT:tä. Korkein oikeus katsoi, että HN:n esiintuoma OT:n aikaisempi rikos oli ollut luonteeltaan sellainen, että sillä oli voinut olla merkitystä OT:n kertomuksen luotettavuuden arvioinnissa. Siten OT:n aikaisemman rikoksen mainitseminen HN:n käyttämällä tavalla ei osoittanut sellaista loukkaamistarkoitusta, jota rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytettiin. Vaikka HN:n menettelyn katsottiin olleen hyvän asianajotavan vastaista, ei tämä sellaisenaan vaikuttanut arvioon siitä, oliko menettely kunnianloukkausrikoksena rangaistava. Korkein oikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että HN olisi syytteessä tarkoitetun lausuman esittäessään tahallisesti halventanut OT:tä ja siten menettelyllään syyllistynyt kunnianloukkaukseen. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion ja hylkäsi asianomistajan syytteen kunnianloukkauksesta. HN vapautettiin sakkorangaistuksesta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa