Minilex - Lakipuhelin

Kunnianloukkaus - KKO:2007:70

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Kunnianloukkaus

Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa B oli harjoittanut kunnan toimeksiantoon perustuen kenneltoimintaa, jonka tarkoituksena oli löytöeläimistä huolehtiminen. Ne löytöeläimet, joille B ei ollut kyennyt löytämään uutta sijoituspaikkaa hän oli lopettanut itse ampumalla. Tämä lopettamistapa perustui eläintensuojeluasetukseen, ja kunta maksoi B:lle lopettamisista palkkion. A oli närkästynyt B:n harjoittamasta toiminnasta ja tämän seurauksena lähettänyt B:lle sähköpostiviestejä, joissa hän oli väittänyt B:n toimintaa "silkaksi tappamiseksi" ja luonnehtinut B:tä raa'aksi ja rahanahneeksi henkilöksi. Tapauksessa tuomioistuimen selvitettäväksi tuli se, olivatko A:n käyttämät ilmaisut tulkittavissa halventaviksi ja ylittivätkö ne hyväksytyn B:n toiminnan arvostelun rajat.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n kunnianloukkauksesta sakkorangaistukseen. Kunnianloukkauksen tunnusmerkistö perustui rikoslain 24 luvun 9 §:ään. Käräjäoikeuden mukaan A:n käyttämät ilmaisut eivät ensinnäkään kuvanneet B:n toimintaa todenmukaisella tavalla, vaan ne panettelivat B:tä ihmisenä. Tämän lisäksi A:n syytökset B:n rahanahneudesta ja raakuudesta katsottiin B:lle mielipahaa aiheuttaneiksi henkilöön kohdistuneiksi loukkauksiksi. Hovioikeus ei muuttanut tätä käräjäoikeuden antamaa tuomiota, minkä johdosta asia eteni A:n valituksesta korkeimman oikeuden käsiteltäväksi.

Korkeimman oikeuden (KKO) näkemyksen mukaan rikoslain 9 §:n 2 momentissa kuvailtu arvostelu sai sinänsä olla halventavaakin. Samaan aikaan KKO kuitenkin totesi, että tällöin arvioitavaksi tulee ensi sijassa se, olivatko käytetyt ilmaukset suunnattu arvostelun kohteena olleen B:n henkilöön vai siihen toimintaan, jota B harjoitti. KKO täsmensi vielä, että B:n tuli toimintansa luonteen vuoksi kestää jonkin verran arvostelua sen tiimoilta. Lopulta KKO tuli siihen tulokseen, että vaikka A olisi sinänsä voinut ilmaista asiansa hieman sivistyneemmin, kohdistuivat hänen ilmauksensa pääasiassa B:n harjoittamaan toimintaan, eivätkä niinkään hänen henkilöönsä. Näin ollen KKO kumosi hovioikeuden tuomion ja totesi, ettei A ollut syyllistynyt kunnianloukkaukseen.

Oikeusneuvos Rajalahti oli tuomiosta eri mieltä KKO:n kanssa. Hän olisi pysyttänyt alempien oikeusasteiden omaksuman linjan siitä, että A:n ilmaukset olivat kohdistuneet B:n henkilöön, minkä lisäksi ne olivat hänen näkemyksensä mukaan ylittäneet hyväksyttävän arvostelun rajat. Näillä perusteilla oikeusneuvos olisi pysyttänyt hovioikeuden ratkaisun asiassa.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]