Yritys voi vaatia tilitoimistolta korvausta siitä taloudellisesta menetyksestä, joka syntyi juuri tilitoimiston virheen vuoksi. Tällaisia voivat olla veronkorotus, myöhästymismaksu, viivästyskorko, korjauskulut ja virheen selvittämiseen kulunut ylimääräinen työ. Itse vero ei yleensä ole vahinkoa, jos se olisi pitänyt maksaa joka tapauksessa. Vastuu perustuu toimeksiantosopimukseen, joten sopimusehdot, mahdolliset vastuunrajoitukset ja yrityksen oma toiminta vaikuttavat korvauksen määrään.

Vastuu perustuu sopimukseen

Kun tilitoimisto hoitaa yrityksen kirjanpitoa, veroilmoituksia tai palkanlaskentaa, sen vastuuta arvioidaan toimeksiantosopimuksen ja sopimusoikeuden periaatteiden mukaan. Vahingonkorvauslakia ei sovelleta sellaisenaan sopimukseen perustuvaan korvausvastuuseen (vahingonkorvauslain 1 luvun 1 §). Jos sovittu tehtävä jää tekemättä tai tehdään virheellisesti, kyse on sopimusrikkomuksesta, josta voi seurata korvausvelvollisuus.

Tästä kerrotaan artikkelissa Sopimusvelvoitteen rikkominen voi johtaa korvausvelvollisuuteen.

Koska asiakas on yritys, kuluttajansuojalaki ei sovellu. Siksi kirjallinen sopimus ja siihen liitetyt ehdot ovat tavallista tärkeämpiä. Tarkista ensin, mitkä tehtävät tilitoimisto oli ottanut hoitaakseen. Jos sopimuksen mukaan yritys antaa arvonlisäveroilmoitukset itse, tilitoimisto ei lähtökohtaisesti vastaa niiden myöhästymisestä.

Korvaus edellyttää kolmea asiaa:

• tilitoimisto ei hoitanut tehtävää sovitulla tavalla tai niin huolellisesti kuin ammattilaiselta voidaan odottaa
• yritykselle syntyi taloudellinen vahinko
• vahinko johtui juuri tästä virheestä.

Yrityksen on lähtökohtaisesti näytettävä, että tilitoimiston suoritus poikkesi sovitusta, että yritykselle aiheutui vahinkoa ja että vahinko oli syy-yhteydessä sopimusrikkomukseen. Tilitoimiston on puolestaan näytettävä ne seikat, joihin se perustaa vastustamisensa, esimerkiksi että yritys toimitti tarvittavan aineiston sovittua myöhemmin. Todistustaakan tarkempi jakautuminen riippuu kuitenkin riidan kohteesta ja sovellettavista sopimusoikeudellisista periaatteista (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §). Jos veroilmoitus on jäänyt kokonaan antamatta, sopimusrikkomuksen osoittaminen voi olla yksinkertaista. Vaikeampaa on, jos riita koskee sitä, kuuluiko neuvonta tai tietty selvitys tilitoimiston toimeksiantoon.

Mikä on vahinkoa ja mikä ei

Korvauksella yritys asetetaan siihen taloudelliseen asemaan, jossa se olisi ollut, jos tilitoimisto olisi hoitanut tehtävän oikein. Siksi jokainen erä arvioidaan erikseen: olisiko se syntynyt ilman virhettä?

Itse vero ei yleensä ole vahinkoa. Jos arvonlisävero tai tulovero olisi pitänyt maksaa joka tapauksessa, sen maksaminen myöhemmin tai oikaisun jälkeen ei aiheuta yritykselle menetystä. Toisin voi olla, jos virhe johti siihen, että yritys maksoi veroa, jonka se olisi oikein toimimalla voinut laillisesti välttää. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun vähennys menetetään lopullisesti tilitoimiston virheen vuoksi. Silloin vahinkoa voi olla se osa verosta, jota ei olisi muuten maksettu.

Veroseuraamukset ovat eri asia kuin vero. Veronkorotus, myöhästymismaksu ja viivästyskorko voivat olla korvattavaa vahinkoa, jos ne määrättiin juuri tilitoimiston virheen vuoksi, esimerkiksi myöhästyneen tai virheellisen ilmoituksen takia.

Lisäksi korvattavaa voi olla:

• ulkopuolisen veroasiantuntijan tai juristin palkkio, jos apua tarvittiin virheen oikaisemiseen
• oikaisuvaatimuksen ja uusien ilmoitusten laatimisesta aiheutuneet kulut
• muut välittömät lisäkulut, jotka syntyivät vain virheen vuoksi.

Yrityksen oman henkilöstön ylimääräinen työ voi olla korvattavaa vahinkoa, vaikka työ olisi tehty normaalina työaikana eikä siitä olisi aiheutunut erillisiä palkkakustannuksia. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2021:68 (kohdat 14–15 ja 18–20) katsonut, että sopimusrikkomuksen selvittämisestä aiheutuneen ylimääräisen työn kustannukset voivat olla korvattavia. Kaikki sopimusrikkomukseen liittyvä työ ei kuitenkaan automaattisesti oikeuta korvaukseen. Yrityksen on pystyttävä osoittamaan, mitä ylimääräisiä tehtäviä virhe aiheutti, kuinka paljon niihin käytettiin aikaa ja miten vaadittu korvaus on laskettu.

Esimerkki: Tilitoimisto unohtaa antaa arvonlisäveroilmoituksen, ja yritykselle määrätään myöhästymismaksu ja viivästyskorkoa yhteensä noin 800 euroa. Nämä 800 euroa voivat olla korvattavaa vahinkoa. Itse 10 000 euron arvonlisävero ei ole, koska se olisi maksettu joka tapauksessa.

Esimerkki: Tilitoimisto jättää yrityksen kuluja vähentämättä, eikä virhettä enää voi oikaista. Yritys maksaa noin 2 000 euroa enemmän veroa kuin oikein toimimalla olisi maksanut. Tämä ero voi olla korvattavaa vahinkoa, koska yritys ei olisi maksanut sitä ilman virhettä. Jos tilitoimiston virhe aiheutti yrityksellesi veroseuraamuksia, voit pyytää maksuttoman selvityksen korvattavasta vahingosta.

Yrityksen oma toiminta

Korvausta voidaan alentaa, tai se voi jäädä kokonaan saamatta, jos yritys on itse vaikuttanut vahingon syntymiseen. Näin voi olla, jos yritys:

• antoi tilitoimistolle puutteellisia tai virheellisiä tietoja
• toimitti tositteet myöhässä
• ei tarkistanut sille hyväksyttäväksi annettua ilmoitusta, vaikka virhe olisi ollut helppo huomata
• sai tiedon virheestä mutta ei ryhtynyt korjaamaan sitä.

Esimerkki: Yritys toimittaa kuukauden kuitit tilitoimistolle viikkoa ennen ilmoituksen määräpäivää, vaikka sopimuksen mukaan ne piti toimittaa kolme viikkoa aiemmin. Kun ilmoitus myöhästyy, yrityksen oma laiminlyönti voi alentaa korvausta tai poistaa sen.

Vahinkoa on myös rajoitettava. Kun huomaat virheen, ryhdy viipymättä toimiin sen korjaamiseksi Verohallinnossa. Oma-aloitteinen korjaus voi pienentää veroseuraamuksia, ja ne seuraamukset, jotka olisi voitu välttää nopealla korjauksella, voivat jäädä korvaamatta.

Myötävaikutuksesta kerrotaan artikkelissa Vahingon kärsijän myötävaikutus vahingon syntyyn.

Sopimuksen vastuunrajoitukset

Tilitoimistojen sopimuksissa on usein ehtoja, jotka rajoittavat vastuuta. Ne voivat koskea esimerkiksi:

• euromääräistä enimmäisvastuuta, kuten tietyn kuukausimäärän palkkioita
• välillisten vahinkojen rajaamista pois
• määräaikaa, jossa virheestä on ilmoitettava.

Yritysten välisissä sopimuksissa vastuunrajoitusehdot ovat lähtökohtaisesti sallittuja, mutta niiden sitovuus ja soveltamisala arvioidaan sopimuksen sisällön ja olosuhteiden perusteella. Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO 2012:72, että kahden elinkeinonharjoittajan välisen liikekiinteistön kaupan vastuunrajoitusehto sitoi ostajaa, joka oli hyväksynyt myös piileviä virheitä koskevan riskin. Ratkaisu perustui kiinteistönkaupan erityissääntelyyn eikä koskenut tilitoimistopalveluja. Se kuitenkin havainnollistaa, että elinkeinonharjoittaja voi tietyissä olosuhteissa sitoutua merkittäviinkin sopimusperusteisiin vastuunrajoituksiin.

Vastuunrajoitus ei kuitenkaan aina suojaa tilitoimistoa. Kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta (oikeustoimilain 36 §). Vakiintuneen sopimusoikeudellisen periaatteen mukaan sopimusosapuoli ei lähtökohtaisesti voi vastuunrajoitusehdolla vapautua tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttamansa vahingon korvaamisesta (KKO 2025:3, kohta 6). Epäselvää ehtoa tulkitaan yleensä laatijansa vahingoksi.

Esimerkki: Sopimuksen mukaan tilitoimiston vastuu on enintään kuuden kuukauden palkkiot eli 3 000 euroa. Jos tavallisesta huolimattomuudesta johtuva korvattava vahinko on 5 000 euroa ja vastuunrajoitusehto on pätevä sekä soveltuu kyseiseen vahinkoon, korvaus voi rajoittua 3 000 euroon. Jos tilitoimisto on jättänyt toistuvista muistutuksista huolimatta ilmoitukset antamatta kuukausien ajan, menettely voi olosuhteista riippuen olla törkeän huolimatonta, jolloin vastuunrajoitukseen vetoaminen voi estyä.

Ilmoita virheestä heti

Ilmoita virheestä tilitoimistolle mahdollisimman pian. Jos sopimuksessa on määräaika reklamaatiolle, noudata sitä. Jos määräaikaa ei ole, ilmoitus kannattaa tehdä kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta. Kerro ilmoituksessa, mikä virhe on, milloin huomasit sen, mitä seuraamuksia siitä on tullut ja mitä korjauksia olet jo tehnyt.

Vanhentuminen

Tilitoimiston virheeseen perustuvan korvausvaatimuksen yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta (velan vanhentumisesta annetun lain 4 §). Toimeksisaajan tekemää virhettä koskevassa korvausvaatimuksessa vanhentumisaika voi alkaa toimeksisaajan tekemästä tilityksestä, jos korvausvastuun peruste käy ilmi tilityksen tiedoista. Jos peruste ei käy ilmi tilityksestä, aika alkaa siitä, kun yritys havaitsi virheen tai laiminlyönnin taikka sen olisi pitänyt havaita se (7 §:n 1 momentin 2 kohta; HE 187/2002 vp, 7 §:n yksityiskohtaiset perustelut). Tilitoimiston laatimaa kirjanpitoraporttia, tilinpäätöstä tai veroilmoitusta ei kuitenkaan voida automaattisesti pitää tässä tarkoitettuna tilityksenä. Jos toimeksiantoon ei liity lainkohdassa tarkoitettua tilitystä, vanhentumisajan alkamista arvioidaan sopimusrikkomusta koskevan yleissäännöksen perusteella (7 §:n 1 momentin 1 kohta). Vanhentuminen on katkaistava ensimmäisen kerran ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta tai vahinkoon johtaneesta tapahtumasta (7 §:n 2 momentti). Ajoissa tehdyn katkaisun jälkeen alkaa kulua uusi vanhentumisaika, joka voidaan tarvittaessa katkaista uudelleen (13 §).

Vanhentuminen voidaan katkaista esimerkiksi esittämällä tilitoimistolle korvausvaatimus tai muistuttamalla sitä korvausvelasta. Vahingonkorvausvelkaa koskevassa muistutuksessa on ilmoitettava vaatimuksen peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla. Tarkkaa euromäärää ei kuitenkaan aina edellytetä, jos vahingon määrää ei vielä voida täsmällisesti selvittää. Pelkkä virheestä ilmoittaminen ilman korvausvaatimusta tai korvausvelkaan kohdistuvaa muistutusta ei yleensä riitä vanhentumisen katkaisemiseen (velan vanhentumisesta annetun lain 10 §; HE 187/2002 vp, 10 §:n yksityiskohtaiset perustelut).

Tarkemmin: Korvausoikeuden vanhentuminen sopimussuhteissa.

Asiakirjat ja toimintajärjestys

Kokoa ainakin:

• toimeksiantosopimus ja sen ehdot
• tilitoimiston raportit, ilmoitukset ja laskelmat
• Verohallinnon päätökset veronkorotuksesta, myöhästymismaksusta ja korosta
• oikaisuvaatimukset ja niihin annetut vastaukset
• sähköpostit, joista näkyy, milloin aineisto toimitettiin ja milloin virhe huomattiin
• tuntikirjanpito omasta lisätyöstä ja ulkopuolisten asiantuntijoiden laskut.

Toimi tässä järjestyksessä:

• Tarkista sopimuksesta, mitä tilitoimisto oli velvollinen tekemään ja millaiset vastuunrajoitukset siinä on.
• Ryhdy viipymättä toimiin virheen korjaamiseksi Verohallinnossa.
• Ilmoita virheestä tilitoimistolle.
• Laske vahinko eriteltynä: seuraamukset, korjauskulut ja oma työ erikseen.
• Lähetä kirjallinen korvausvaatimus, josta käyvät ilmi vaatimuksen peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla.
• Neuvottele sovinnosta ja selvitä, onko tilitoimistolla vastuuvakuutus. Vakuutus voi kattaa vahingon vakuutusehtojen ja tilitoimiston korvausvastuun mukaisesti.
• Jos sovintoa ei synny, asia ratkaistaan käräjäoikeudessa tai välimiesmenettelyssä, jos siitä on sovittu.

Juristista on hyötyä, kun vahinko on merkittävä, tilitoimisto vetoaa vastuunrajoitukseen tai väittää virheen johtuneen yrityksestä. Juristi käy läpi sopimuksen ja ehdot ja arvioi, sitooko vastuunrajoitus. Hän erottelee laskelmassa veron ja korvattavat seuraamukset, laatii vaatimuksen niin, että se katkaisee vanhentumisen, ja neuvottelee tilitoimiston tai sen vakuutusyhtiön kanssa. Ennen oikeudenkäyntiä hän arvioi kuluriskin, koska pienessä riidassa kulut voivat ylittää vaatimuksen. Voit myös pyytää maksuttoman selvityksen tilitoimiston vastuusta ennen kuin esität vaatimuksen.

Muiden palveluntarjoajien vastuusta kerrotaan artikkelissa Palvelujen tarjoaja ja tämän vastuu vahingonkorvausoikeudellisena erityiskysymyksenä.

Kysymyksiä ja vastauksia

Voiko tilitoimisto joutua korvaamaan veronkorotuksen?

Voi, jos veronkorotus määrättiin tilitoimiston virheen vuoksi. Jos yritys itse vaikutti seuraamukseen, korvausta voidaan alentaa tai se voi jäädä saamatta. Korvausta voi rajoittaa myös sopimuksen vastuunrajoitus.

Entä jos tilitoimisto antoi väärän neuvon?

Väärä neuvo voi olla sopimusrikkomus, jos neuvonta kuului toimeksiantoon tai neuvo annettiin osana sovittua tehtävää. Korvattavaa vahinkoa voi olla virheellisestä neuvosta aiheutunut ylimääräinen taloudellinen menetys verrattuna tilanteeseen, jossa yritys olisi saanut oikean neuvon ja toiminut sen mukaisesti.

Voiko asian ratkaista ilman oikeudenkäyntiä?

Usein voi. Moni tilitoimiston virhe korvataan neuvottelemalla tilitoimiston tai sen vastuuvakuutusyhtiön kanssa, kun vaatimus on eritelty ja perusteltu asiakirjoin.