Toisen toimintaa saa arvostella jyrkästikin, mutta toisesta ei saa esittää valheellista tietoa tai vihjausta, joka on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa, eikä häntä saa muuten halventaa (rikoslain 24 luvun 9 §). Arvostelu, joka kohdistuu toisen toimintaan politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä tai taiteessa, ei ole kunnianloukkaus, jos se ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Sama koskee yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelyä.

Julkiseen toimintaan kohdistuvaa hyväksyttävää arvostelua koskeva rajoitus liittyy erityisesti halventaviin arvostelulausumiin. Yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelyä koskeva rajoitus voi tulla sovellettavaksi myös tosiasiaväitteisiin, mutta ilmaisun hyväksyttävyys arvioidaan sen sisällön, toisten oikeuksien ja muiden olosuhteiden perusteella.
 

Missä arvostelun raja kulkee?

Arvostelun vapaus on tärkeä osa sananvapautta, ja siksi perusoikeutena lailla turvattu. Sananvapaus ei ole kuitenkaan täysin rajoittamatonta, ja siksi on tärkeää tietää, milloin arvostelu on hyväksyttävää.

Pääsääntöisesti kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa. Ehtona kuitenkin on, että arvostelu ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Näin ollen esimerkiksi elinkeinonharjoittajan on siedettävä tuotteidensa arvostelua julkisuudessa, kunhan esitetyt tiedot vain pitävät paikkansa. Tarkoituksena siis on, että kritiikkiä on pystyttävä julkaisemaan.

Kunnianloukkauksena ei pidetä myöskään yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemisen vuoksi esitettyä ilmaisua, kunhan se ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Esimerkiksi yhteiskunnallisista ongelmista tulee voida keskustella vapaasti.

Kunnianloukkaus on säädetty laissa rangaistavaksi teoksi. Kunnianloukkaus on määritelty laissa teoksi, jolla halvennetaan toista esimerkiksi valheellisten tietojen tai vihjausten levittämisellä siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai tähän kohdistuvaa halveksuntaa.

Valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen voi täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön myös silloin, kun se tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkoa, ja törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Ongelmana kuitenkin on usein se, kuinka mitataan kunnianloukkauksesta aiheutunut vahinko. Korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan, eikä pelkästään sen mukaan, miltä loukkaus loukatusta itsestään tuntui.

Se, onko arvostelu asiallista vai asiatonta, selviää, kun tapausta arvioidaan kokonaisuudessaan. Kokonaisvaikutelmaa arvioitaessa huomioon otetaan muun muassa se, millainen on arvostelun sävy, eli onko se esimerkiksi humoristinen tai yliampuva.

Tämän perusteella usein muun muassa erilaiset satiirit ja parodia ovat sallittuja, vaikka ne olisivat tarkoituksella kärjistetyn arvostelevia. Muita huomioon otettavia seikkoja on myös loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus.

Usein rajanveto kunnianloukkaustapauksissa on häilyvä. Jos sinusta kirjoitettu arvostelu tuntuu loukkaavalta, voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko kyse kunnianloukkauksesta.

Usein rajanveto kunnianloukkaustapauksissa on häilyvä.
 

Arvio vai väite tosiasiasta – tärkein raja

Laki tuntee kaksi tapaa loukata toisen kunniaa. Ensimmäinen on valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen toisesta. Toinen on muu halventaminen, kuten solvaaminen ja pilkkaaminen.

Julkisen toiminnan arvostelua koskeva poikkeus liittyy halventaviin arvostelulausumiin eikä sellaisenaan suojaa valheellisia tosiasiaväitteitä. Yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelyyn liittyy kuitenkin erillinen rajoitussäännös, joka on otettava huomioon kokonaisarvioinnissa. Siksi kannattaa aina kysyä: voiko sanomani osoittaa todeksi tai vääräksi?

• ”Palvelu oli tylyä ja ruoka kylmää” kuvaa asiakkaan kokemusta. Tällainen arvostelu on yleensä sallittua, jos se perustuu todelliseen kokemukseen eikä sisällä perättömiä, henkilöön kohdistuvia väitteitä.
• "Omistaja myy pilaantunutta lihaa" on väite tosiasiasta. Jos sille ei ole perustetta, se voi olla kunnianloukkaus, vaikka se olisi kirjoitettu arvostelun sekaan.
• "Hän on täysi idiootti" ei ole väite tosiasiasta, vaan halventamista. Se arvioidaan sen mukaan, liittyykö se julkiseen toimintaan ja ylittääkö se selvästi hyväksyttävän.

Sana ”mielestäni” ei yksin muuta perätöntä tosiasiaväitettä mielipiteeksi. Myös kysymyksen tai vihjauksen muodossa esitetty ilmaisu voi välittää valheellisen tosiasiaväitteen.

Esimerkiksi kysymys ”Mihin kunnanjohtajan matkarahat oikeasti menivät?” voi asiayhteydestä riippuen antaa ymmärtää, että varoja on käytetty väärin. Pelkkä kysymysmuoto ei kuitenkaan tee ilmaisusta rangaistavaa, vaan arviointi riippuu sen sisällöstä, asiayhteydestä ja rikoksen muiden edellytysten täyttymisestä.

Totuus on tärkeä. Paikkansa pitävä tieto ei ole valheellista tietoa. Tosi tieto voi kuitenkin olla rangaistava muulla perusteella, jos se koskee toisen yksityiselämää ja levität sen monien ihmisten saataville.
 

Kenen toimintaa saa arvostella ja kuinka jyrkästi

Mitä julkisempi rooli, sitä enemmän arvostelua on siedettävä. Poliitikon, virkamiehen, yrittäjän, tutkijan ja taiteilijan toimintaa saa arvostella jyrkästikin, kun arvostelu liittyy siihen toimintaan, jonka vuoksi hän on julkisuudessa. Yksityishenkilöllä ei ole samanlaista velvollisuutta sietää arvostelua.

Raja kulkee usein toiminnan ja ihmisen välissä. Kunnanvaltuutetun päätöksiä saa kutsua lyhytnäköisiksi ja vastuuttomiksi. Hänen ulkonäkönsä pilkkaaminen tai hänen perheensä asioiden levittäminen ei ole hänen julkisen toimintansa arvostelua.

Kunnianloukkauksen rikosoikeudellinen suoja kohdistuu luonnollisiin henkilöihin, ei yritykseen oikeushenkilönä. Yrityksen tuotteita ja palveluja saa lähtökohtaisesti arvostella myös jyrkästi.

Yritystä koskeva arvostelu voi kuitenkin loukata tunnistettavan ihmisen, esimerkiksi yrittäjän tai yrityksen johtajan, kunniaa. Henkilöä ei tarvitse välttämättä mainita nimeltä, jos hän on asiayhteydestä tunnistettavissa. Arvioinnissa otetaan huomioon myös arvostelun sisältö, tarkoitus ja asiayhteys.

Arvio on aina punnintaa kahden perusoikeuden välillä: sananvapauden sekä yksityiselämän ja kunnian suojan (perustuslain 12 ja 10 §).

Aiheen yleinen kiinnostavuus ei yksin tee ilmaisusta sallittua. Ilmaisun sisältöä ja tarkoitusta arvioidaan asiayhteydessä. Merkitystä on myös esitystavalla ja sillä, kuinka näyttävästi ja paisutellen vähäistä asiaa on julkisuudessa käsitelty.
 

Mitä kokonaisarviossa katsotaan

Edellä mainittujen sävyn, loukatun aseman, osapuolten suhteen ja julkisuuden lisäksi arvioon vaikuttavat yleensä nämä seikat:

• mitä tarkalleen väitetään tai vihjataan
• onko väite tosi, perätön vai heikosti perusteltu
• kohdistuuko arvostelu toimintaan vai ihmiseen
• missä kanavassa ja yhteydessä se esitettiin
• liittyykö se yhteiskunnallisesti merkittävään asiaan
• oliko tarkoitus osallistua keskusteluun vai lähinnä halventaa.

Yksittäinen ruma sana ei yleensä ratkaise asiaa. Toisaalta asiallisen tekstin sekaan kirjoitettu perätön rikossyytös voi olla kunnianloukkaus, vaikka muu teksti olisi moitteetonta.

Perättömien rikossyytösten esittäminen ilman asianmukaisia perusteita voi täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Arvioinnissa otetaan kuitenkin huomioon myös ilmaisun asiayhteys, esittämisen tarkoitus ja mahdollinen yhteiskunnallinen merkitys.
 

Kolme esimerkkiä rajanvedosta

Esimerkki: Asiakas kirjoittaa arvostelusivustolle, että ravintolan ruoka oli kylmää ja palvelu tylyä. Kyse on arviosta yrityksen toiminnasta, ja se on yleensä sallittu. Jos hän lisää, että omistaja myy pilaantunutta lihaa, eikä väitteelle ole perustetta, kyse voi olla kunnianloukkauksesta.

Esimerkki: Paikallislehden mielipidesivulla kunnanvaltuutettua arvostellaan jyrkästi koulujen lakkautuksesta. Kyse on poliittisen toiminnan arvostelusta, ja valtuutetun on siedettävä sitä. Jos kirjoittaja ryhtyy arvailemaan valtuutetun avioliiton ongelmia, kyse ei ole enää julkisen toiminnan arvostelusta.

Esimerkki: Kylän Facebook-ryhmässä naapuririidan osapuoli kutsuu naapuriaan hulluksi ja juopoksi. Kyse on yksityishenkilön halventamisesta, joka ei liity julkiseen toimintaan, joten arvostelupoikkeus ei sovellu. Ryhmän koko ja viestin näkyvyys vaikuttavat siihen, kuinka vakavana tekoa pidetään.

Erityisiä tilanteita

Työnantaja ja työpaikka. Työnantajayrityksen toimintaa, kuten palkkausta tai johtamistapaa, saa arvostella, koska kyse on elinkeinoelämästä. Nimetyn esihenkilön tai työtoverin solvaaminen somessa on eri asia. Silloin arvostelu kohdistuu ihmiseen, ja raja ylittyy helpommin.

Työsuhteessa kirjoittelulla voi olla myös työoikeudellisia seurauksia, joita tämä artikkeli ei käsittele.

Viranomaiset ja virkamiehet. Viranomaisen päätöksiä ja virkamiehen toimintaa virassa saa arvostella jyrkästi. Virkamies ei kuitenkaan menetä kunniansuojaa. Perätön väite lahjonnasta tai muusta virkarikoksesta voi olla kunnianloukkaus samalla tavalla kuin väite yksityishenkilöstä.

Pilakuvat ja meemit. Huumori ja kärjistys kuuluvat sallittuun arvosteluun, kun lukija ymmärtää, ettei kuva väitä tosiasioita. Jos pilakuva antaa ymmärtää, että joku on oikeasti tehnyt jotain häpeällistä, sitä arvioidaan kuten muutakin väitettä.

Nimettömät kirjoitukset. Nimimerkki ei poista vastuuta. Poliisi voi tutkia rikosilmoituksen, vaikka kirjoittajaa ei tiedettäisi.

Kuollut henkilö. Myös vainajasta esitetty valheellinen tieto tai vihjaus voi olla kunnianloukkaus, jos se on omiaan aiheuttamaan kärsimystä vainajalle erityisen läheiselle ihmiselle.

Jos sinua epäillään kunnianloukkauksesta tai olet joutunut sen kohteeksi, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen juristin avusta kunnianloukkausasiassa.

Media. Kun kirjoitus julkaistaan lehdessä tai muussa mediassa, vastuu voi kohdistua kirjoittajan lisäksi myös julkaisijaan.
 

Mitä kunnianloukkauksesta seuraa

Rikoksena kunnianloukkauksen perusmuodosta voi seurata sakko. Törkeä kunnianloukkaus edellyttää muun muassa, että teolla aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja että rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä (rikoslain 24 luvun 10 §).

Kunnianloukkaus on asianomistajarikos. Syyttäjä ei lähtökohtaisesti nosta syytettä, ellei loukattu ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Joukkotiedotusvälineessä tehdystä teosta valtakunnansyyttäjä voi tietyissä tilanteissa määrätä syytteen nostettavaksi (rikoslain 24 luvun 12 §).

Syyteoikeus vanhenee kunnianloukkauksessa kahdessa vuodessa ja törkeässä kunnianloukkauksessa viidessä vuodessa rikoksen tekopäivästä (rikoslain 8 luvun 1 ja 2 §).

Loukattu voi lisäksi vaatia korvausta kärsimyksestä, koska hänen kunniaansa on loukattu rangaistavaksi säädetyllä teolla (vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §). Jos kunnianloukkaus aiheuttaa myös taloudellista vahinkoa, kuten menetetyn toimeksiannon, vahinko voi tulla korvattavaksi vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:ssä säädetyin edellytyksin. Korvausta vaativan on osoitettava vahinko ja sen syy-yhteys tekoon.

Valtio ei maksa kunnianloukkauksesta kärsimyskorvausta rikosvahinkolain perusteella, joten korvaus on perittävä tekijältä (rikosvahinkolain 9 §).
 

Ennen kuin julkaiset kriittisen tekstin

Kriittinen somepäivitys kirjoitetaan usein kiireessä. Käy nämä kysymykset läpi ennen julkaisua:

• Arvostelenko toimintaa vai ihmistä?
• Onko jokaiselle tosiasiaväitteelle perusteet, jotka pystyn tarvittaessa näyttämään?
• Esitänkö arvion arviona ja tosiasian tosiasiana?
• Kerronko jotain toisen yksityiselämästä, joka ei liity asiaan?
• Väittäisinkö saman asian kasvokkain ja allekirjoituksellani?

Jos et ole varma väitteen totuudesta, kerro, mitä itse koit, äläkä päättele siitä toisen rikosta tai vilppiä. Jos huomaat virheen jälkikäteen, poista tai oikaise teksti heti. Se ei poista jo tapahtunutta tekoa, mutta loukkauksen julkisuus ja kesto vaikuttavat arvioon.
 

Jos sinusta on kirjoitettu loukkaavasti

Toimi tässä järjestyksessä:

1. Tallenna julkaisu heti: kuvakaappaus, osoite, päivämäärä ja tiedot siitä, kuinka moni sen on nähnyt tai jakanut.
2. Pyydä kirjoittajaa poistamaan tai oikaisemaan teksti. Ilmoita julkaisusta myös palvelun ylläpitäjälle.
3. Harkitse rikosilmoitusta poliisille. Ilmoita samalla, että vaadit rangaistusta. Tee rikosilmoitus mahdollisimman pian. Pelkkä rikosilmoituksen tekeminen ei lähtökohtaisesti katkaise syyteoikeuden vanhentumista, vaan vanhentumisen katkeamisesta säädetään erikseen rikoslain 8 luvun 3 §:ssä.
4. Kirjaa ylös, mitä haittaa kirjoitus on sinulle aiheuttanut, esimerkiksi menetetyt asiakkaat.

Rikosilmoituksen jälkeen poliisi selvittää asian esitutkinnassa ja kuulee osapuolia. Sen jälkeen syyttäjä päättää, nostetaanko syyte. Korvausvaatimuksesi voidaan käsitellä samassa oikeudenkäynnissä rikosasian kanssa, joten erillistä oikeudenkäyntiä ei silloin tarvita.

Jos syytettä ei nosteta, voit silti vaatia korvausta erikseen käräjäoikeudessa. Erillisessä riita-asiassa hävinnyt osapuoli joutuu yleensä korvaamaan voittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §).

Pelkkä loukkaavalta tuntuva kirjoitus ei aina ole rikos. Jos teksti on jyrkkää arvostelua julkisesta toiminnastasi, rikosilmoitus ei todennäköisesti johda mihinkään.
 

Kun yrityksesi saa kielteisen arvostelun

Yrittäjän kannattaa erottaa kaksi tilannetta. Jos asiakas kertoo huonosta kokemuksestaan, kyse on yleensä sallitusta arvostelusta, vaikka se tuntuisi epäreilulta tai liioitellulta.

Silloin paras keino on asiallinen julkinen vastaus, jossa kerrot oman näkemyksesi ja tarjoat ratkaisua. Uhkailu rikosilmoituksella tai korvausvaatimuksella sallitusta arvostelusta kääntyy helposti yritystä vastaan.

Jos arvostelussa väitetään sinusta perättömiä tosiasioita, kuten petosta, varastamista tai terveysmääräysten rikkomista, tilanne on toinen. Pyydä kirjoittajaa korjaamaan tekstiä ja ilmoita arvostelusta palvelun ylläpitäjälle sen ohjeiden mukaisesti.

Tallenna arvostelu ennen kuin se poistuu. Jos väite on aiheuttanut menetyksiä, kirjaa ne, koska taloudellisen vahingon korvaaminen edellyttää, että menetys ja sen syy-yhteys kirjoitukseen näytetään.
 

Jos sinua syytetään kunnianloukkauksesta

Jos poistat julkaisusi, tallenna siitä ensin kopio. Säilytä myös ne tiedot, joihin väitteesi perustui. Puolustuksessa olennaista on yleensä:

• oliko väite tosi tai oliko sille perusteltu syy
• oliko kyse arviosta eikä tosiasiaväitteestä
• kohdistuiko arvostelu julkiseen toimintaan tai yleisesti merkittävään asiaan
• jäikö ilmaisu hyväksyttävän rajoihin.

Vastapuoli puolestaan vetoaa tavallisesti siihen, että väite oli perätön, se kohdistui yksityishenkilöön tai sävy oli tarpeettoman halventava. Nopea poisto, oikaisu tai anteeksipyyntö voi ratkaista riidan ennen kuin asia etenee poliisille.
 

Milloin juristista on hyötyä

Juristista on hyötyä kahdessa vaiheessa. Ennen julkaisua juristi arvioi tekstin ja ehdottaa muotoiluja, joilla asian voi sanoa ilman rikosriskiä. Tämä on järkevää esimerkiksi, kun kirjoitat työnantajasta, viranomaisesta tai kilpailijasta.

Jos sinusta on kirjoitettu, juristi arvioi, onko kyse kunnianloukkauksesta vai sallitusta arvostelusta. Hän laatii poisto- tai oikaisupyynnön, rikosilmoituksen ja korvausvaatimuksen sekä arvioi, kannattaako korvausta vaatia rikosasian yhteydessä vai erikseen.

Jos sinua syytetään, juristi kokoaa näytön väitteiden perusteista ja neuvottelee sovinnosta. Kulujen kannalta kannattaa tarkistaa oikeusturvavakuutus (Oikeusturvavakuutus).
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Saako huonosta palvelusta kirjoittaa arvostelun yrityksen nimellä?

Saa. Yrityksen tuotteiden ja palvelun arvostelu on yleensä sallittua, kun kerrot oman kokemuksesi ja tiedot pitävät paikkansa. Vältä perättömiä väitteitä rikoksista tai vilpistä sekä yrittäjän henkilöön kohdistuvaa solvaamista.

Voiko yksityisviesti olla kunnianloukkaus?

Voi. Laki ei edellytä julkisuutta, ja halventaminen voi tapahtua myös pienessä piirissä. Julkisuus vaikuttaa kuitenkin siihen, kuinka vakavana tekoa pidetään ja kuinka suuri kärsimyskorvaus voi olla.

Onko kunnianloukkaus, jos väite on totta?

Paikkansa pitävä tieto ei ole valheellista tietoa. Käytännössä sinun kannattaa pystyä osoittamaan, mihin väite perustui. Tosi tietokin voi olla rangaistavaa, jos se koskee toisen yksityiselämää, levität sen monien ihmisten saataville eikä se liity yleisesti merkittävään asiaan, ja totuudesta riippumatta solvaaminen voi olla halventamista.

Saako poliitikkoa kutsua valehtelijaksi?

Poliitikon julkisia lausuntoja ja päätöksiä saa arvostella jyrkästi, ja kärjistyskin voi olla sallittua. Arvio riippuu yhteydestä. Jos sanaan liitetään väite tietystä rikoksesta tai vilpistä ilman perusteita, raja voi ylittyä.

Kuinka kauan minulla on aikaa tehdä rikosilmoitus?

Syyteoikeus vanhenee perusmuotoisessa kunnianloukkauksessa kahdessa vuodessa ja törkeässä viidessä vuodessa rikoksen tekopäivästä. Tee ilmoitus hyvissä ajoin, koska poliisi ja syyttäjä tarvitsevat aikaa tutkintaan.

Voinko joutua vastuuseen, jos vain jaoin toisen kirjoituksen?

Voit tietyissä tilanteissa. Toisen kirjoittaman valheellisen tiedon tai vihjauksen jakaminen voi tulla arvioitavaksi kunnianloukkauksena, jos jakaminen merkitsee väitteen esittämistä tai levittämistä ja rikoksen muut edellytykset täyttyvät.

Arvioinnissa merkitystä on esimerkiksi jakamisen asiayhteydellä, mahdollisella omalla kommentilla, väitteen totuudenmukaisuudella ja jakajan tahallisuudella. Pelkkä toisen kirjoituksen jakaminen ei automaattisesti merkitse kunnianloukkausta.

Mitä teen, jos saan uhkaavan viestin, jossa vaaditaan poistamaan arvosteluni?

Älä poista tai muokkaa tekstiä hätäisesti, ennen kuin olet tallentanut sen ja ne tiedot, joihin se perustuu. Arvioi sitten, onko tekstissäsi tosiasiaväitteitä, joille sinulla ei ole perusteita. Jos teksti on asiallinen arvio omasta kokemuksestasi, pelkkä vaatimus ei velvoita poistamaan sitä.