Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa yleisölle, osallistujille tai sivullisille aiheutuneesta vahingosta, jos vahinko johtuu siitä, että järjestäjä tai sen palveluksessa oleva on laiminlyönyt tilaisuuden edellyttämät turva- ja järjestelytoimet (vahingonkorvauslain 2 luvun 1 § ja 3 luvun 1 §). Pelkkä vahingon sattuminen tilaisuudessa ei riitä.

Järjestäjä voi vapautua vastuusta, jos se on tehnyt tarpeelliset ja kohtuudella edellytettävät varotoimet tai jos vahinko johtui syystä, johon ei voitu varautua. Vahingon kärsineen on näytettävä vahinko, järjestäjän laiminlyönti ja niiden välinen syy-yhteys.

Erilaisten tilaisuuksien järjestäjät voivat olla vastuussa, jos joko tilaisuuden yleisölle tai tapahtumaan osallistuville kilpailijoille aiheutuu vahinkoa tilaisuuksien johdosta. Lisäksi tilaisuutta järjestettäessä on varmistettava, ettei ympäristöllekään aiheudu huomattavaa haittaa tilaisuuden järjestämisestä. Riippuu tietenkin tilaisuuden luonteesta, millaisia turvatoimia on käytettävä henkilöiden ja ympäristön suojaamiseksi vahingoilta.

Sopimuksenulkoisessa vahingonkorvausvastuussa vahingon kärsineen on lähtökohtaisesti näytettävä vahinko, järjestäjän huolimattomuus tai laiminlyönti sekä niiden välinen syy-yhteys. Järjestäjän on puolestaan näytettävä ne seikat, joihin se perustaa vastustamisensa (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §).

Yleisötilaisuuden järjestäjälle ei ole säädetty yleistä lakisääteistä tuottamusolettamaa. Sopimukseen perustuvassa korvausvastuussa todistustaakka voi kuitenkin jakautua eri tavalla.

Tilaisuuden järjestäjä voikin vapautua vastuusta, jos hän osoittaa, että hän on ryhtynyt kaikkiin tarpeellisiin ja kohtuudella edellytettäviin varotoimenpiteisiin, jotka estäisivät mahdollisen vahingon sattumisen, mutta vahinko on tapahtunut kaikesta tästä huolimatta. Tällöin hän on omalta osaltaan noudattanut riittävää huolellisuutta.

Toinen peruste, jolla tilaisuuden järjestäjä voi vapautua vastuusta, ovat odottamattomat ja yllättävät olosuhteet, joihin ei olisi voitu kohtuudella varautua. Tällaisia voivat olla esimerkiksi poikkeukselliset sääolosuhteet tai ulkopuolisen tahon vahingonteot.
 

Mitä kokoontumislaki vaatii järjestäjältä?

Yleisötilaisuuksia ovat yleisölle avoimet huvitilaisuudet, kilpailut, näytökset ja muut vastaavat tilaisuudet (kokoontumislain 2 §). Tilaisuus on järjestettävä rauhanomaisesti, osallistujien ja sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja ilman huomattavaa haittaa ympäristölle (3 §). Järjestäjä voi olla täysivaltainen henkilö, yhteisö tai säätiö. Myös 15 vuotta täyttänyt voi olla järjestäjä, ellei ole ilmeistä, ettei hän kykene vastaamaan velvollisuuksista (5 §).

Järjestäjä tarvitsee paikan omistajan tai haltijan suostumuksen (13 §). Poliisille on lähtökohtaisesti tehtävä kirjallinen ilmoitus vähintään viisi vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista. Myöhemmin tehty ilmoitus voidaan hyväksyä, jos tilaisuuden järjestämisestä ei aiheudu haittaa yleiselle järjestykselle eikä määräajan laiminlyönti vaikeuta kohtuuttomasti poliisin tehtävien täyttämistä.

Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä sellaisesta yleisötilaisuudesta, joka osallistujien vähäisen määrän, tilaisuuden luonteen tai järjestämispaikan vuoksi ei edellytä toimia järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tai sivullisille ja ympäristölle aiheutuvan haitan estämiseksi (14 §).

Poliisi voi kieltää tilaisuuden laissa säädetyin edellytyksin (15 §) ja antaa järjestäjälle ohjeita ja määräyksiä (20 §). Järjestäjän on huolehdittava järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä sekä lain noudattamisesta tilaisuudessa (17 §).

Järjestyksenvalvojien asettamisesta säädetään kokoontumislain 18 §:ssä ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa (1085/2015). Lisäksi poliisi voi määrätä riittävän vastuuvakuutuksen yleisötilaisuuden järjestämisen edellytykseksi, jos tilaisuudesta voi aiheutua henkilö- tai omaisuusvahinkoa (16 §). Järjestäjän on myös peruutettava tai keskeytettävä yleisötilaisuus taikka määrättävä se päättymään, jos kokoontumislain 15 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät (22 §).

Nämä ovat hallinnollisia velvollisuuksia. Niiden laiminlyönti ei yksin tee järjestäjästä korvausvelvollista. Jos vahinko kuitenkin johtuu juuri puutteellisesta järjestyksenpidosta tai siitä, ettei poliisin määräyksiä noudatettu, laiminlyönti on vahva merkki huolimattomuudesta.
 

Millä perusteella järjestäjä vastaa?

Järjestäjän vastuu perustuu tuottamukseen. Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tuottamus tarkoittaa tässä sitä, ettei järjestäjä toiminut niin huolellisesti kuin tilaisuuden riskit edellyttivät. Laissa ei ole säädetty järjestäjälle ankaraa eli tuottamuksesta riippumatonta vastuuta.

Järjestäjä vastaa myös työntekijöidensä, kuten järjestyksenvalvojien, työssä aiheuttamista vahingoista.

Jos olet ostanut lipun tilaisuuteen, järjestäjän vastuu voi perustua myös sopimukseen ja sen mukaisten velvollisuuksien rikkomiseen. Vahingonkorvauslakia ei lähtökohtaisesti sovelleta sellaisenaan sopimukseen perustuvaan korvausvastuuseen (vahingonkorvauslain 1 luvun 1 §). Vastuun arviointiin vaikuttavat tällöin sopimussuhde, järjestäjän velvollisuudet ja vahingon olosuhteet.

Kuluttajansuojalain palveluksia koskeva 8 luku ei sellaisenaan sovellu tavanomaisiin tapahtumapalveluihin, sillä sen soveltamisala koskee laissa määriteltyjä esineisiin ja kiinteään omaisuuteen kohdistuvia palveluksia (kuluttajansuojalain 8 luvun 1 §).
 

Kuinka laajat turvatoimet vaaditaan?

Turvatoimet mitoitetaan tilaisuuden riskien mukaan. Arvioon vaikuttavat esimerkiksi:

• yleisömäärä ja tilan koko
• alkoholin anniskelu
• tilapäiset rakennelmat, kuten lavat, katsomot ja teltat
• tilaisuuden luonne, esimerkiksi moottoriurheilu tai ilotulitus
• sää ja vuodenaika
• kulkureitit, valaistus, poistumistiet ja liikennejärjestelyt.

Mitä suurempi ja vaarallisempi tilaisuus on, sitä enemmän ennakointia järjestäjältä odotetaan. Pienen kyläjuhlan järjestäjältä ei vaadita samaa kuin festivaalilta. Perusasiat, kuten tukevat rakennelmat ja turvalliset kulkureitit, kuuluvat kuitenkin jokaiseen tilaisuuteen.
 

Milloin sää tai ulkopuolinen vapauttaa järjestäjän?

Poikkeuksellinen sää tai ulkopuolisen teko vapauttaa järjestäjän vain, jos sitä ei voitu kohtuudella ennakoida tai torjua. Jos myrskyvaroitus oli annettu tai yleisön keskuudessa oli tiedossa levottomuutta, järjestäjän olisi pitänyt varautua siihen. Keinoja ovat esimerkiksi ohjelman keskeyttäminen tai järjestyksenvalvonnan lisääminen. Silloin järjestäjä voi joutua vastuuseen, vaikka vahingon välitön syy oli sää tai toinen katsoja.

Vahingon aiheuttanut ulkopuolinen voi itse olla korvausvelvollinen teostaan. Jos myös järjestäjä laiminlöi velvollisuutensa, molemmat voivat olla vastuussa samasta vahingosta.
 

Osallistujan oma toiminta

Jos osallistuja toimii ohjeiden vastaisesti, esimerkiksi kiipeää aidan yli tai menee eristetylle alueelle, korvausta voidaan alentaa tai se voi jäädä saamatta (vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §). Tunnetusti vaaralliseen lajiin osallistuvan voidaan katsoa hyväksyneen lajin tavanomaiset riskit. Järjestäjän laiminlyönnistä johtuvaa riskiä osallistuja ei kuitenkaan ole hyväksynyt.
 

Esimerkkejä

Esimerkki 1: Kyläjuhlien tilapäinen katsomo romahtaa, ja katsojia loukkaantuu. Järjestäjän olisi pitänyt varmistaa rakennelman kestävyys, joten huolimattomuus on todennäköinen. Loukkaantuneet voivat vaatia järjestäjältä esimerkiksi hoitokuluja ja korvausta kivusta ja särystä.

Esimerkki 2: Konsertissa katsoja heittää pullon yleisöön. Pullon heittäjä vastaa teostaan. Järjestäjä vastaa vain, jos järjestyksenvalvonta oli riittämätön ennakoitavaan riskiin nähden, esimerkiksi jos aiemmin levottomassa tilaisuudessa ei tarkastettu lainkaan, mitä yleisö toi mukanaan.

Esimerkki 3: Ukkosmyrsky kaataa ulkoilmatapahtuman teltan. Jos myrskystä ei ollut varoitusta, järjestäjä voi vapautua vastuusta. Jos myrsky oli ennustettu ja ohjelma jatkui, vastuu on todennäköisempi.

Jos loukkaannuit tilaisuudessa

1. Hakeudu hoitoon ja kerro, missä ja miten vamma syntyi, jotta se kirjataan hoitoasiakirjoihin.
2. Ota kuvat paikasta ja rakennelmasta, ja kirjaa todistajien yhteystiedot.
3. Ilmoita vahingosta järjestäjälle mahdollisimman pian. Pyydä tiedot turvajärjestelyistä, järjestyksenvalvonnasta ja järjestäjän vastuuvakuutuksesta.
4. Säilytä lippu sekä kuitit hoitokuluista ja muista menoista.
5. Tee järjestäjälle kirjallinen korvausvaatimus. Kerro siinä, mitä tapahtui, mihin järjestäjän laiminlyöntiin vaatimus perustuu ja mitä vaadit.

Henkilövahingossa korvataan muun muassa hoitokulut, ansionmenetys sekä kipu ja särky (vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §).

Jos järjestäjällä on vastuuvakuutus, vakuutusyhtiö käsittelee vaatimuksen usein järjestäjän puolesta.

Vahingonkorvausvaatimuksen yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta (velan vanhentumisesta annetun lain 4 §). Sopimuksenulkoisessa vahingonkorvausvastuussa aika alkaa siitä, kun vahingon kärsinyt sai tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Sopimusrikkomukseen perustuvassa korvausvaatimuksessa vanhentumisajan alkamisajankohta määräytyy erikseen sopimuksen täyttämisessä havaitun virheellisyyden perusteella (7 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohta).

Vanhentumisen voi katkaista yksilöidyllä vaatimuksella, josta käyvät ilmi vaatimuksen peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla (10 §). Lain 7 §:ssä säädetty kymmenen vuoden enimmäisaika ei rajoita oikeutta vaatia korvausta henkilövahingosta.

Jos järjestäjä vetoaa siihen, että allekirjoitit vastuuvapauslomakkeen, lomake ei automaattisesti estä korvausta.
 

Järjestäjän muistilista

Järjestäjän asemaa vahvistaa se, että se voi jälkikäteen osoittaa suunnitelleensa ja toteuttaneensa tilaisuuden edellyttämät turvajärjestelyt. Siksi kannattaa:

• tehdä riskiarvio ja kirjata turvallisuusjärjestelyt
• hankkia paikan haltijan suostumus ja tehdä ilmoitus poliisille ajoissa
• tarkastaa rakennelmat ja kirjata tarkastukset
• mitoittaa järjestyksenvalvonta ja ensiapu yleisömäärän ja riskien mukaan
• seurata säätiedotteita ja sopia etukäteen, kuka päättää keskeytyksestä
• ottaa vastuuvakuutus, joka kattaa järjestäjän korvausvastuun
• kirjata poikkeamat ja vahingot heti tilaisuuden aikana.
   

Milloin juristista on hyötyä?

Juristista on hyötyä, kun vamma on vakava, järjestäjä kiistää vastuunsa tai vakuutusyhtiö hylkää vaatimuksen. Juristi selvittää, kuka vastaa: järjestäjä, paikan haltija, alihankkija vai vahingon aiheuttanut ulkopuolinen. Hän pyytää järjestäjältä turvallisuussuunnitelman, järjestyksenvalvontaa koskevat tiedot ja tarkastuskirjaukset.

Juristi laskee korvauserät, laatii yksilöidyn vaatimuskirjeen ja neuvottelee vakuutusyhtiön kanssa. Ennen oikeudenkäyntiä hän arvioi kuluriskin ja sen, kattaako oikeusturvavakuutus asian. Järjestäjälle juristi voi ennen tilaisuutta käydä läpi osallistumisehdot, sopimukset alihankkijoiden kanssa ja vakuutusturvan.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Vastaako järjestäjä, jos kompastun omaan jalkaani konsertissa?

Ei yleensä. Järjestäjä vastaa vain, jos kaatuminen johtui sen laiminlyönnistä, kuten liukkaasta lattiasta, pimeästä portaikosta tai irtonaisesta kaapelista. Silloin sinun on näytettävä, että tällainen puute oli olemassa ja aiheutti kaatumisen.

Vastaako talkoilla järjestetyn kyläjuhlan järjestäjä samoin kuin yritys?

Vastuun peruste on sama: järjestäjä vastaa, jos se on toiminut huolimattomasti. Vaatimustaso riippuu tilaisuuden koosta ja riskeistä, ei siitä, onko järjestäjä yhdistys vai yritys. Myös pienen tilaisuuden järjestäjän kannattaa harkita vastuuvakuutusta.

Voiko katsoja vaatia korvausta, vaikka tilaisuus oli ilmainen?

Voi. Vastuu ei edellytä lippua tai muuta sopimusta. Järjestäjä vastaa myös ilmaistilaisuuden yleisölle ja sivullisille aiheuttamastaan vahingosta, jos se on toiminut huolimattomasti.