Minilex - Lakipuhelin

Immissiovahinkojen korvaaminen

» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Rauhaisaan ihmiseloon kuuluu se, ettei kukaan omalla toiminnallaan saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta tai häiriötä naapureille ja muille tahoille. Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten että naapurille, lähistöllä asuvalle henkilölle, taikka kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle taholle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Tällaisia haitallisia vaikutuksia kutsutaan immissiovahingoiksi, ja ne ovat luokiteltavissa positiivisiin ja negatiivisiin immissioihin.

Positiivinen immissio on kyseessä, kun häiriötekijä eli vaikkapa melu tai lika syntyy päästölähteessä ja siirtyy toisen haitaksi. Negatiivinen immissio ilmenee siten, että esimerkiksi veden tai valon pääsy toisen alueelle estyy tai näköala peittyy. Jotta kyseessä olisi immissio, tällaisesta tilanteenmuutoksesta tulee myös aiheutua kohtuutonta rasitusta muille kuin haitan aiheuttajataholle.

Immissiovahinkojen aiheuttajan on viipymättä poistettava häiriön lähde. Jos sitä ei pystytä poistamaan, vahingonaiheuttajan on kokonaan lopetettava häiriötä aiheuttava toiminta. Jos tämä toiminta on kuitenkin sellaista, jota koskee ympäristölain lupa-, ilmoitus- tai rekisteröintimenettely, sen lopettaminen ei välttämättä tule kysymykseen.

Aiheutuneet immissiovahingot on korvattava tuottamuksesta riippumatta. Tämä tarkoittaa, että vahingon aiheuttanut on korvausvelvollinen, vaikka hän ei olisi toiminut tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Korvausvelvollisuus koskee myös esimerkiksi sellaisia immissiovahinkoja, jotka aiheutuvat samassa rakennuksessa asuville naapureille. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. On siis ymmärrettävää, että esimerkiksi öiseen aikaan ilmenevä häiriö on kohtuuttomampi kuin päiväsaikainen vähäinen haitta. Immissiosääntelyn pääasiallisena tavoitteena on turvata haittaa kärsivän kohteen oma laatu, jonka taso määräytyy sen mukaan, mihin sitä käytetään. Näin ollen siis esimerkiksi viljelyalue vaatii puhtaampia olosuhteita kuin varastoalue.

Mitä tahansa pikkuhaitta ei tule korvattavaksi, vaan jokaisella on velvollisuus sietää vähäisiä immissiohaittoja, joita väistämättä syntyy ihmisten asuessa lähellä toisiaan. Joskus naapurille voi syntyä velvollisuus sietää immissiohaittoja jopa sillä perusteella, että häiritsevä toiminta oli paikalla ennen naapuruussuhteen syntymistä. Pääsääntönä kuitenkin on, että kenenkään ei tarvitse sietää kohtuutonta rasitusta, mutta yksittäistilanteet kannattaa aina tarkistaa asiantuntijoilta. 


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -



 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »