Jos liukastuit jäisellä pihalla, voit saada vahingonkorvausta alueen kunnossapidosta vastaavalta taholta, jos liukastuminen johtui kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönnistä. Korvausvastuu edellyttää lähtökohtaisesti huolimattomuutta ja syy-yhteyttä laiminlyönnin ja vahingon välillä (vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §). Sinun on pystyttävä osoittamaan, missä ja milloin liukastuit sekä mitä vahinkoa kaatuminen aiheutti. Kunnossapidosta vastaavan huolellisuutta arvioitaessa merkitystä on myös sillä, miten tämä pystyy selvittämään suorittamansa kunnossapitotoimet. Kerää heti valokuvat, säätiedot, todistajien yhteystiedot ja lääkärinlausunnot. Jos kyse on työtapaturmasta, korvausta haetaan ensisijaisesti työtapaturmavakuutuksesta.

Tarkista ensin: missä kaaduit ja millä matkalla

Kaksi asiaa ratkaisee, keneltä korvausta haet ja mitä pitää näyttää.

Ensimmäinen on paikka. Taloyhtiön yhteisten piha-alueiden ja kulkuväylien kunnossapidosta vastaa lähtökohtaisesti asunto-osakeyhtiö. Vastuunjaossa on kuitenkin otettava huomioon myös yhtiöjärjestyksen mahdolliset määräykset (asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 1 ja 2 §). Kaupan tai yrityksen pihan ja pysäköintialueen kunnossapidosta vastaa lähtökohtaisesti kiinteistön omistaja tai haltija. Katujen kunnossapidosta vastaa yleensä kunta, mutta jalkakäytävän liukkaudentorjunta voi kuulua tontinomistajalle.

Kunnossapitovastuun jaosta kerrotaan tarkemmin artikkelissa Tie- ja piha-alueet: Kunnossapitovastuu.

Toinen on matkan tarkoitus. Jos kaaduit tavanomaisella asunnon ja työpaikan välisellä matkalla tai työpaikan pihalla, kyse voi olla työtapaturmasta (työtapaturma- ja ammattitautilain 20–23 §). Myös vähäinen poikkeaminen työmatkan reitiltä esimerkiksi lasten päivähoidon tai ruokakaupassa käynnin vuoksi voi kuulua työtapaturmaturvan piiriin (työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohta). Turva ei kuitenkaan yleensä kata itse kaupassa tai päiväkodissa asiointia, vaan poikkeavan matkareitin kulkemista (HE 277/2014 vp). Silloin korvausta haetaan ensin työtapaturmavakuutuksesta, ja näyttövaatimus on erilainen kuin vahingonkorvauksessa.

Tässä artikkelissa kerrotaan nykyiset säännöt. Nykyinen työtapaturma- ja ammattitautilaki koskee 1.1.2016 tai myöhemmin sattuneita tapaturmia; sitä ennen sattuneisiin sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä. Vahingonkorvauslain henkilövahinkoa koskevat korvauserät ovat olleet nykyisessä muodossaan 1.1.2006 tai myöhemmin sattuneissa vahingoissa.

Milloin kunnossapitäjä joutuu korvaamaan

Liukastuminen ei automaattisesti tee kenestäkään korvausvelvollista. Korvausvastuu syntyy, jos kunnossapidosta vastaava on tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyönyt velvollisuutensa ja tämä aiheutti vahingon (vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §). Jos laiminlyönnin teki taloyhtiön, kaupan tai kunnan työntekijä, työnantaja vastaa (vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §). Kunnossapidosta ei ole säädetty ankaraa vastuuta, eli vastuuta ilman huolimattomuutta.

Kunnossapitäjältä ei vaadita, että piha on joka hetki täysin liukkaudeton. Sen on pidettävä alue olosuhteisiin nähden kohtuullisessa kunnossa. Arviossa merkitsevät sääennuste, vuorokaudenaika, alueen käyttö ja se, oliko liukkaudesta varoitettu. Poikkeuksellinen sää vapauttaa vastuusta vain, jos vahinkoa ei voitu kohtuudella torjua.

Jos taloyhtiö tai muu kiinteistön haltija on ulkoistanut lumityöt itsenäiselle huoltoyhtiölle, tämä ei yleensä poista kiinteistön haltijan vastuuta alueella liikkuvia henkilöitä kohtaan. Korvausvaatimus voidaan siksi osoittaa kiinteistön haltijalle, vaikka käytännön kunnossapidon olisi suorittanut huoltoyhtiö. Myös huoltoyhtiön oma korvausvastuu voi tulla arvioitavaksi. Kiinteistön haltijan mahdollinen oikeus periä maksamansa korvaus huoltoyhtiöltä riippuu muun muassa huoltosopimuksesta, vastuunjaosta ja huoltoyhtiön menettelystä.

Mitä sinun pitää näyttää

Liukastumisvahingon korvaamista vaativan on lähtökohtaisesti osoitettava vahinkotapahtuma, aiheutunut vahinko sekä syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman välillä. Kunnossapidon asianmukaisuuden arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon myös kunnossapidosta vastaavan korostunut huolellisuusvelvollisuus ja mahdollisuus esittää selvitystä tehdyistä kunnossapitotoimista (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §). Korvausasian selvittämiseksi on tärkeää dokumentoida:

• Vahinkotapahtuma: missä ja milloin kaaduit.
• Alueen kunto: oliko kulkuväylä jäinen, hiekoittamaton tai muuten vaarallinen.
• Kunnossapidon toteutuminen: milloin aluetta oli viimeksi hoidettu ja olisiko liukkaus ollut kohtuudella torjuttavissa.
• Vahinko ja syy-yhteys: mitä vammoja kaatuminen aiheutti ja miten ne liittyvät tapahtumaan.

Kunnossapidosta vastaavan on puolestaan kyettävä esittämään selvitystä siitä, että alueen hoidossa on noudatettu olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta. Esimerkiksi hiekoituksesta voidaan esittää huoltoyhtiön työpäiväkirjat ja muut kunnossapitokirjaukset. Asunto-osakeyhtiön osalta sovellettavaksi voi lisäksi tulla asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n 2 momentin huolimattomuusolettama. Sen mukaan vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei yhtiö osoita menetelleensä huolellisesti, jos vahinko on aiheutettu rikkomalla asunto-osakeyhtiölakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla lain 1 luvun säännöksiä toiminnan keskeisistä periaatteista tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä. Olettama voi siten tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun liukastumisvahinko johtuu yhtiön 4 luvun 2 §:n mukaisen kunnossapitovelvollisuuden rikkomisesta. Säännös voi tulla arvioitavaksi sekä osakkeenomistajan että ulkopuolisen henkilön vahingonkorvausvaatimuksessa. Pelkkä liukastuminen yhtiön pihalla ei kuitenkaan osoita lainrikkomusta, ja vahinko sekä syy-yhteys on edelleen näytettävä. Asunto-osakeyhtiölain vahingonkorvaussäännökset eivät myöskään sulje pois vahingonkorvauslakiin perustuvaa vastuuta (KKO 2021:35).

Vahingon määrässä vaatimus on lievempi. Jos määrästä ei ole saatavissa uskottavaa näyttöä tai se olisi saatavissa vain kohtuuttomalla vaivalla, tuomioistuin arvioi määrän (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentti). Arviointi ei kuitenkaan korvaa kuitteja, jotka olisi helposti voinut säilyttää.

Näytöstä kerrotaan yleisesti artikkelissa Todistustaakka vahinkotapahtumasta on vahingon kärsijällä.

Oma kertomus voi riittää, jos vastapuoli ei kiistä tapahtumaa. Kun tapahtuma, laiminlyönti tai syy-yhteys kiistetään, kertomus tarvitsee tuekseen muuta näyttöä.

Näin osoitat kunnossapidon puutteen

Kunnossapidon puute on usein vaikein kohta. Talvella liukkautta syntyy nopeasti, joten pelkkä kuva jäästä ei kerro, kuinka kauan jää oli ollut paikalla. Näyttöä tarvitaan myös siitä, että kunnossapitäjä olisi ehtinyt toimia.

Hyödyllistä näyttöä ovat:

• valokuvat tai video kaatumispaikasta mahdollisimman pian, mieluiten samana päivänä; puhelimen kuvaan tallentuu aika
• kuvat siitä, ettei hiekoitusta näy, ja laajemmin kulkureitistä, jotta paikka tunnistetaan
• säähavainnot tapahtumapäivältä ja parilta edeltävältä päivältä, esimerkiksi suojasää, jäätävä sade tai lämpötilan vaihtelu nollan molemmin puolin
• silminnäkijöiden ja muiden asukkaiden kertomukset siitä, miltä piha näytti ja milloin se oli viimeksi hoidettu
• aiemmat vikailmoitukset tai valitukset liukkaudesta, esimerkiksi taloyhtiön huoltopyynnöt
• kunnossapitäjän omat kirjaukset siitä, milloin alue aurattiin ja hiekoitettiin.

Pyydä kunnossapitokirjanpito kirjallisesti vastapuolelta, eli taloyhtiöltä isännöitsijän kautta, kaupalta tai kunnalta. Kysy samalla, kuka hoitaa lumityöt. Jos alue hiekoitetaan heti kaatumisesi jälkeen, ota siitäkin kuva ja kirjaa aika. Jälkikäteen tehty hiekoitus voi olla hyödyllinen osa tapahtumien selvittämistä, mutta se ei yksin osoita, että kunnossapito olisi ollut puutteellista ennen kaatumista.

Esimerkki 1: Taloyhtiön pihan kulkuväylää ei ole hiekoitettu kahteen päivään, vaikka jäätävä sää oli ennustettu. Asukas kaatuu ja ottaa heti kuvat jäisestä väylästä. Kuvat, säätiedot ja naapurin kertomus tekevät laiminlyönnin todennäköiseksi.

Esimerkki 2: Jäätävä sade alkaa puoli tuntia ennen kuin asukas kaatuu aamuyöllä. Kunnossapitäjä ei ole välttämättä voinut ehtiä hiekoittaa. Vastuu on epävarma, vaikka vamma olisi selvä. Jos liukastuit jäisellä pihalla tai kadulla, voit pyytää maksuttoman selvityksen korvausvaatimuksesi näytöstä.

Näin osoitat vamman ja syy-yhteyden

Syy-yhteys on usein toinen ratkaiseva kysymys. Sinun pitää näyttää, että juuri tämä kaatuminen aiheutti vaaditut oireet tai pahensi aiempaa vammaa.

Hakeudu hoitoon viipymättä. Kerro vastaanotolla tarkasti, missä ja miten kaaduit: liukastuitko taaksepäin, mihin kaaduit ja mihin sattui. Kirjaus potilasasiakirjoihin on myöhemmin tärkeä näyttö. Pitkä viive kaatumisen ja hoitoon hakeutumisen välillä vaikeuttaa syy-yhteyden osoittamista, vaikka se ei yksin katkaise sitä.

Lääkärinlausunnosta on hyötyä erityisesti, jos vamma on vakava, vaatii leikkausta tai vastapuoli kiistää syy-yhteyden. Hyvä lausunto ottaa kantaa siihen:

• sopiiko vamma liukastumiseen ja kaatumisen tapaan
• milloin oireet alkoivat
• oliko samalla alueella aiempi vamma ja oliko se oireeton ennen kaatumista
• mikä osa oireista johtuu kaatumisesta ja mikä mahdollisesti muusta syystä
• arvio toipumisajasta ja pysyvästä haitasta, kun tila on vakiintunut.

Kun vanha vamma sotkee asiaa

Aiempi vamma tai sairaus ei estä korvausta. Ratkaisevaa on, mitä kaatuminen aiheutti. Jos vanha vaiva oli oireeton tai lähes oireeton ja oireet alkoivat heti kaatumisen jälkeen, syy-yhteys on helpompi näyttää.

Sinun on lähtökohtaisesti osoitettava lääketieteellisellä ja muulla selvityksellä, että kaatuminen aiheutti vaaditut oireet tai pahensi aiempaa vammaa. Jos vastapuoli vetoaa siihen, että oireet johtuvat kokonaan tai osittain aiemmasta sairaudesta, myös tämän väitteen tueksi tarvitaan selvitystä. Pelkkä aikaisempi diagnoosi ei automaattisesti poista korvausvastuuta. Jos aiempi vamma tai sairaus on tosiasiallisesti myötävaikuttanut vahingon syntymiseen tai laajuuteen, korvausta voidaan kohtuuden mukaan sovitella vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n perusteella muuna vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumattomana seikkana. Ratkaisussa KKO 2012:94 vahingonkärsijän verenohennuslääkitys ja sen liian korkea hoitotaso olivat aiheuttaneet veren hyytymisen häiriön, joka oli osaltaan vaikuttanut pahoinpitelyn seurauksena syntyneen vamman vakavuuteen ja laajuuteen. Korkein oikeus sovitteli korvausta tämän vuoksi mutta otti huomioon myös vahingonaiheuttajan menettelyn, joka oli viivästyttänyt hoitoon pääsyä. Ratkaisu osoittaa, että sovittelu edellyttää tapauskohtaista kokonaisarviointia eikä aiempi sairaus yksin automaattisesti vähennä korvausta.

Työtapaturmassa sovelletaan erityissääntöä. Aiemman vamman tai sairauden olennainen paheneminen korvataan siltä osin kuin se vastaa tapaturman syyosuutta. Korvausta maksetaan pääsääntöisesti enintään kuuden kuukauden ajan, mutta maksamista voidaan jatkaa tämän jälkeen, jos toipuminen on ilmeisesti viivästynyt pääasiallisesti valittuun hoitovaihtoehtoon tai hoidon odottamiseen liittyvistä syistä (työtapaturma- ja ammattitautilain 19 §). Vahingonkorvauslaissa ei ole vastaavaa kuuden kuukauden aikarajaa, joten vastuussa olevalta voidaan vaatia korvausta pidemmältäkin ajalta, jos korvattava vahinko ja syy-yhteys osoitetaan.

Esimerkki 3: Kaatuneella on ollut polvessa vanha nivelkierukan vamma, joka ei ole oireillut vuosiin. Liukastumisen jälkeen polvi turpoaa samana päivänä ja vaatii leikkauksen. Lääkärin mukaan vamma sopii kaatumiseen. Vanha vamma ei estä korvausta, mutta vastapuoli voi vaatia sovittelua, jos se näyttää vanhan vamman vaikuttaneen.

Oma huolellisuus

Kulkijalta edellytetään talveen sopivaa varovaisuutta. Jos kaatumiseen vaikuttivat esimerkiksi selvästi liukkaat kengät, oikaiseminen hoitamattoman nurmikon tai lumikinoksen poikki tai varoituksen huomiotta jättäminen, korvausta voidaan alentaa tai se voi jäädä kokonaan saamatta (vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §). Arvio tehdään kokonaisuutena, eikä pieni huolimattomuus yleensä vie koko korvausta. Kerro vaatimuksessa, millaiset kengät sinulla oli ja kuljitko tavallista kulkureittiä.

Tästä kerrotaan tarkemmin artikkelissa Vahingon kärsijän myötävaikutus vahingon syntyyn.

Mitä voit vaatia

Henkilövahingosta korvataan hoitokulut ja muut tarpeelliset kulut, ansionmenetys, kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta ja pysyvä haitta (vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §). Myös kaatumisessa rikkoutuneista silmälaseista, puhelimesta tai vaatteista voi vaatia korvausta esinevahinkona (vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §). Säilytä kaikki kuitit: lääkärimaksut, lääkkeet, tukisidokset, taksimatkat hoitoon ja kotiapu.

Korvauseristä kerrotaan tarkemmin artikkeleissa Henkilövahinko: Kipu ja särky, pysyvä ja tilapäinen haitta ja Henkilövahinko: Ansionmenetyksen korvaaminen.

Vakuutukset: kuka maksaa ensin

Jos kyse on työtapaturmasta, ilmoita kaatumisesta työnantajalle heti, kun se on mahdollista (työtapaturma- ja ammattitautilain 110 §). Korvausasia on pantava vireille vakuutuslaitoksessa viiden vuoden kuluessa vahinkopäivästä (116 §). Oikeus korvaukseen muun lain perusteella ei vähennä työtapaturmakorvausta (5 §). Vakuutuslaitos voi periä maksamansa korvauksen siltä, joka on vahingosta korvausvastuussa. Yksityishenkilöltä, kuten omakotitalon omistajalta, se voi periä vain, jos tämä aiheutti vahingon tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella (270 §). Jos työtapaturmakorvaus ei kata koko vahinkoa, voit vaatia korvaamatta jäänyttä osaa vastuussa olevalta.

Taloyhtiöllä, kaupalla ja kunnalla on usein vastuuvakuutus. Vaatimus tehdään yleensä kiinteistön haltijalle, joka ilmoittaa sen vakuutusyhtiölleen. Suoraan vakuutusyhtiöltä voit vaatia korvausta vain tietyissä tilanteissa, esimerkiksi jos vastuussa oleva on konkurssissa tai muuten maksukyvytön (vakuutussopimuslain 67 §). Vakuutusyhtiön on ilmoitettava päätöksestään myös sinulle, ja voit viedä asian lautakuntaan tai käräjäoikeuteen (68 §). Anna vakuutusyhtiölle asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen sen vastuun selvittämiseksi ja joita sinulta voidaan kohtuudella vaatia (69 §).

Myös oma tapaturma- tai sairauskuluvakuutuksesi voi korvata hoitokuluja. Omasta vakuutuksesta korvausta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun sait tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja siitä aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Myös vakuutustapahtumasta ilmoittaminen rinnastetaan korvausvaatimuksen esittämiseen (vakuutussopimuslain 73 §). Oman vakuutuksen korvaus ei estä vaatimasta vastuussa olevalta sitä osaa, jota vakuutus ei korvannut, kuten omavastuuta. Samaa vahinkoa ei kuitenkaan korvata kahteen kertaan.

Esimerkki 4: Työntekijä poikkeaa työmatkallaan ruokakauppaan ja liukastuu kaupan jäisellä pihalla. Hän ilmoittaa tapaturmasta työnantajalleen. Työtapaturmavakuutuksesta voidaan maksaa korvausta, jos tapahtuma kuuluu työmatkaturvan piiriin. Tätä arvioitaessa merkitystä on muun muassa sillä, missä liukastuminen tapahtui ja missä vaiheessa kauppaan poikkeamista se sattui. Jos kiinteistön haltija on laiminlyönyt pihan kunnossapidon, myös sen vahingonkorvausvastuu voi tulla kyseeseen.

Näin etenet

Heti kaatumisen jälkeen:

• Ota kuvat paikasta ja kirjaa aika, paikka ja sää.
• Pyydä paikalla olleilta nimet ja yhteystiedot.
• Hakeudu hoitoon ja kerro, miten kaaduit.
• Jos olit työmatkalla, ilmoita työnantajalle.

Ensimmäisten viikkojen aikana:

• Ilmoita vahingosta kiinteistön haltijalle, taloyhtiölle isännöitsijän kautta tai kunnalle ja pyydä kunnossapitokirjaukset.
• Säilytä kuitit ja pidä kirjaa poissaoloista töistä.
• Pyydä tarvittaessa lääkärinlausunto syy-yhteydestä.

Kun tiedät vahingon laajuuden:

• Tee kirjallinen korvausvaatimus. Kerro siinä, missä ja milloin kaaduit, mikä alueen hoidossa oli puutteellista, mitä vammoja tuli, mitä vaadit ja millä summalla. Liitä kuvat, säätiedot, todistajien tiedot, hoitoasiakirjat ja kuitit.

Jos vaatimus kiistetään, pyydä kirjalliset perustelut. Selvitä, kiistetäänkö kaatuminen, alueen huono kunto, kunnossapitovastuu, syy-yhteys vai vahingon määrä. Täydennä näyttöä juuri siltä osin. Kuluttajariitalautakunta ei yleensä ratkaise tällaisia sopimuksen ulkopuolisia henkilövahinkoja. Vakuutusyhtiön päätöksestä voi pyytää lausuntoa vakuutusriitoja käsittelevältä lautakunnalta, mutta lautakuntien ratkaisut ovat suosituksia eivätkä sido. Viime kädessä asia ratkaistaan käräjäoikeudessa.

Mitä vastapuoli tavallisesti väittää

• Piha hoidettiin asianmukaisesti. Vastaa pyytämällä kunnossapitokirjaukset ja vertaamalla niitä säätietoihin.
• Liukkaus syntyi äkillisesti juuri ennen kaatumista. Säähavainnot näyttävät, oliko jäätä muodostunut jo aiemmin.
• Kaaduit muualla kuin vastapuolen alueella. Kuvat ja todistajat ratkaisevat paikan.
• Oireet johtuvat vanhasta vaivasta. Esitä lääketieteellistä selvitystä oireiden alkamisesta, aiemman vamman tilasta sekä siitä, miten kaatuminen aiheutti uuden vamman tai pahensi aiempaa vaivaa.
• Kenkäsi olivat sopimattomat tai oikaisit. Kerro, mitä jalassasi oli ja mitä reittiä kuljit.
• Hakeuduit hoitoon liian myöhään. Selitä viiveen syy, jos se on ymmärrettävä, esimerkiksi oireiden paheneminen vasta seuraavina päivinä.

Määräajat

Vahingonkorvaussaatava vanhenee pääsääntöisesti kolmessa vuodessa siitä, kun sait tietää tai sinun olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta (velan vanhentumisesta annetun lain 4 ja 7 §). Henkilövahingon korvaussaatavaan ei sovelleta kymmenen vuoden enimmäisaikaa. Vanhentuminen voidaan katkaista esimerkiksi esittämällä korvausvelvolliselle vaatimus, josta käyvät ilmi korvauksen peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla, jolleivät nämä ole jo hänen tiedossaan (10 §). Euromääräistä vaatimusta ei kuitenkaan aina edellytetä. Ratkaisussa KKO 2026:40 katsottiin, että vahingonkärsijän ja kiinteistön haltijan valtuuttaman vastuuvakuutusyhtiön väliset korvausasian käsittelytoimet olivat katkaisseet myös kiinteistön haltijaan kohdistuvan vahingonkorvaussaatavan vanhentumisen. Ratkaisussa korostettiin lisäksi, että samasta vahinkotapahtumasta johtuvien eri korvausaiheiden vanhentumista arvioidaan erikseen. Korvausvaatimus kannattaa siksi yksilöidä kirjallisesti mahdollisimman varhain ja huolehtia tarvittaessa kunkin korvausaiheen vanhentumisen katkaisemisesta.

Vanhentumisesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa Henkilövahingosta aiheutuvan korvauksen vanhentumisesta.

Älä odota vanhentumisajan loppuun. Näyttö heikkenee ajan kuluessa, ja kunnossapitokirjaukset voivat kadota. Lisäksi oikeus korvaukseen kivusta ja särystä sekä tilapäisestä ja pysyvästä haitasta raukeaa, jos vahingon kärsinyt kuolee ennen kuin korvausvaatimus on esitetty (vahingonkorvauslain 7 luvun 3 §). Tämä on tärkeää erityisesti, kun kaatunut on iäkäs.

Milloin juristista on hyötyä

Juristista on hyötyä, kun vamma on vakava tai pysyvä, vastapuoli kiistää laiminlyönnin tai syy-yhteyden tai korvausta halutaan alentaa vanhan vamman vuoksi. Juristi selvittää, kuka alueesta vastasi ja oliko lumityö ulkoistettu. Hän pyytää kunnossapitokirjaukset ja vertaa niitä säätietoihin. Hän laatii lääkärille kysymykset, joihin lausunnon pitää vastata, ja laskee korvauserät. Lisäksi hän kirjoittaa yksilöidyn vaatimuskirjeen, joka katkaisee vanhentumisen, ja neuvottelee vakuutusyhtiön kanssa. Ennen kannetta juristi arvioi kuluriskin ja sen, kattaako oikeusturvavakuutus kulut. Voit myös pyytää maksuttoman selvityksen liukastumisvahingon korvaamisesta ennen kuin teet vaatimuksen.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Entä jos en ehtinyt ottaa kuvia heti?

Korvausta voi silti hakea. Näyttöä voi koota säähavainnoista, todistajilta, kunnossapitokirjauksista ja potilasasiakirjoista. Mitä myöhemmin näyttöä aletaan kerätä, sitä vaikeampaa vastapuolen kiistäminen on kumota.

2. Pitääkö minun tietää, kuka teki lumityöt?

Ei välttämättä. Voit osoittaa korvausvaatimuksen alueen kunnossapidosta vastaavalle kiinteistön haltijalle, vaikka lumityöt olisi ulkoistettu huoltoyhtiölle. Kiinteistön haltijan mahdollinen oikeus periä maksamansa korvaus huoltoyhtiöltä riippuu muun muassa huoltosopimuksesta ja huoltoyhtiön menettelystä.

3. Voinko vaatia korvausta omalta taloyhtiöltäni, vaikka olen osakas?

Voit lähtökohtaisesti vaatia korvausta myös omalta taloyhtiöltäsi, jos liukastuminen johtui yhtiön kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönnistä. Poikkeuksia voi kuitenkin olla. Ratkaisussa KKO 1995:169 asunto-osakeyhtiön ei katsottu olevan korvausvastuussa osakkaalle, joka oli hyväksynyt järjestelyn, jossa osakkaat huolehtivat pihan hiekoittamisesta talkoilla. Tällainen järjestely ei kuitenkaan sellaisenaan poista taloyhtiön vastuuta ulkopuolisia kohtaan. Korvausvaatimus osoitetaan taloyhtiölle isännöitsijän kautta.

4. Vaikuttaako se, ettei minulla ollut nastakenkiä?

Se voi vaikuttaa, mutta ei automaattisesti. Arvio tehdään kokonaisuutena: kuinka liukas alue oli, oliko siitä varoitettu ja olivatko kenkäsi talveen tavalliset. Pelkkä nastojen puuttuminen ei yleensä vie koko korvausta, jos kunnossapito oli selvästi laiminlyöty.

5. Kaaduin kunnan kadulla. Onko kunnalla erilainen vastuu kuin taloyhtiöllä?

Ei olennaisesti. Kunta vastaa kunnossapidon laiminlyönnistä samoin perustein kuin muu työnantaja, koska kunnossapito ei ole julkisen vallan käyttöä (vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 2 momentti). Tarkista kuitenkin, kuuluiko jalkakäytävän liukkauden torjunta kunnalle vai tontinomistajalle.

6. Voiko korvauksen saada ilman oikeudenkäyntiä?

Useimmiten asia ratkeaa vaatimuksen ja vakuutusyhtiön käsittelyn kautta. Oikeudenkäynti tulee kyseeseen, jos vastapuoli kiistää vastuunsa eikä neuvottelu johda sovintoon. Esitä vaatimus vastapuolelle ennen kannetta. Jos aloitat oikeudenkäynnin ilman, että vastapuoli on antanut siihen aihetta, voit joutua korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut, vaikka voittaisit (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §).