Kun kauppa puretaan, molemmat palauttavat saamansa: ostaja tavaran ja myyjä kauppahinnan korkoineen. Kuluttajankaupassa ostaja palauttaa tavaran myyjän kustannuksella, ja myyjän on palautettava hinta, kun se on saanut tavaran tai todisteen sen lähettämisestä (kuluttajansuojalain 5 luvun 28 d §). Yksityisten ja yritysten välisessä kaupassa kumpikin saa pidättää oman palautuksensa, kunnes vastapuoli palauttaa omansa (kauppalain 64 §). Myyjän on palautettava saamansa kauppahinta rahana, eikä sinun tarvitse tyytyä lahjakorttiin tai hyvitykseen tulevista ostoista.

Ensin varmista, että kauppa on purettu

Rahojen palautus alkaa vasta, kun kauppa on purettu. Purku tapahtuu joko niin, että ostaja ilmoittaa myyjälle purkavansa kaupan lain mukaisella perusteella, tai niin, että osapuolet sopivat purusta. Laki ei vaadi purkuilmoitukselle tiettyä muotoa, mutta kirjallinen ilmoitus on paras näyttö. Ilmoituksessa kannattaa samalla ehdottaa, miten tavara palautetaan ja mille tilille rahat maksetaan. Purkuilmoituksen laatimisesta kerrotaan artikkelissa Miten kaupan purku tehdään kirjallisesti?

Jos myyjä kiistää purkuoikeuden, rahoja ei yleensä palauteta vapaaehtoisesti. Silloin kysymys ei ole enää palautuksen käytännöstä vaan siitä, onko purkuun peruste. Purkuperusteista kerrotaan artikkelissa Kaupan purkuperusteet.

Mitä kumpikin palauttaa

Myyjä palauttaa saamansa kauppahinnan. Jos hinta maksettiin osissa, palautetaan kaikki erät, myös käsiraha tai ennakkomaksu. Lisäksi myyjä maksaa palautettavalle hinnalle korkoa siitä päivästä, jona se sai maksun (kuluttajansuojalain 5 luvun 28 e §, kauppalain 65 §). Korosta ja sen laskemisesta kerrotaan artikkelissa Kaupan purku ja viivästyskorko.

Ostaja palauttaa tavaran sekä siitä saamansa tuoton. Jos ostajalla on ollut tavarasta muuta hyötyä, esimerkiksi hän on ajanut autolla tuhansia kilometrejä, myyjä voi vaatia siitä kohtuullisen korvauksen. Käytännössä se vähennetään palautettavasta hinnasta.

Palauta tavara samassa kunnossa kuin se on, tarvikkeineen, ohjeineen, avaimineen ja asiakirjoineen. Purkuoikeus edellyttää yleensä, että tavara voidaan palauttaa olennaisesti muuttumattomana, mutta laissa on tästä useita poikkeuksia (kauppalain 66 §, jota sovelletaan myös kuluttajankauppaan 5 luvun 29 §:n kautta).

Kumpi palauttaa ensin?

Vastaus riippuu siitä, millainen kauppa on kyseessä.

Kuluttaja ostanut yritykseltä, kauppa puretaan virheen vuoksi: Ostaja palauttaa tavaran myyjälle myyjän kustannuksella. Myyjän on palautettava kauppahinta vastaanotettuaan tavaran tai ostajan toimittaman todisteen tavaran takaisin lähettämisestä (kuluttajansuojalain 5 luvun 28 d §:n 2 momentti). Lähetystodiste siis riittää, eikä myyjä voi lykätä palautusta pelkästään tavaran tarkastamista varten. Kauppalain 64 §:n vastavuoroista pidätysoikeutta ei sovelleta tähän kuluttajankauppaan, sillä sitä ei mainita kuluttajansuojalain 5 luvun 29 §:n sovellettavien säännösten luettelossa.

Kuluttaja ostanut yritykseltä, kauppa puretaan viivästyksen vuoksi: Tavaraa ei yleensä ole saatu, joten palautettavaa ei ole. Myyjän on palautettava viipymättä kaikki sopimuksen nojalla maksettu (5 luvun 9 §:n 3 momentti).

Yksityisten tai yritysten välinen kauppa: Kumpikin saa pidättäytyä omasta palautuksestaan, kunnes vastapuoli täyttää oman palautusvelvollisuutensa sekä maksaa koron ja mahdollisen vahingonkorvauksen tai asettaa niistä hyväksyttävän vakuuden (kauppalain 64 §:n 2 momentti). Käytännössä tavara ja rahat vaihtavat omistajaa samalla kertaa, esimerkiksi niin, että myyjä noutaa tavaran ja maksaa samalla tilisiirron. Tähän sääntöön voi vedota myös myyjä. Jos ostaja vaatii rahoja, mutta ei suostu luovuttamaan tavaraa, myyjän ei tarvitse maksaa.

Asunto-osake: Kaupan purkautuessa myyjä palauttaa kauppahinnan ja ostaja luovuttaa asunnon sekä hallussaan olevat laissa tarkoitetut asiakirjat takaisin. Kauppahinnalle maksettavasta korosta säädetään käytetyn asunnon kaupassa asuntokauppalain 6 luvun 28 §:ssä ja uuden asunnon kaupassa 4 luvun 36 §:ssä. Asuntokauppalain 6 luvun 28 § ei sisällä nimenomaista kauppalain 64 §:ää vastaavaa pidätysoikeutta tai samanaikaisen palautuksen vaatimusta. Käytännössä palautukset kannattaa kuitenkin järjestää samanaikaisesti ja kirjata purkusopimukseen maksupäivä, tilinumerot, avainten luovutus, osakkeiden omistusmerkintöjen palauttamiseen liittyvät toimet sekä kulujen jakautuminen.

Kiinteistö: Kumpikin saa pidättyä omasta palautuksestaan, kunnes toinen täyttää omansa ja maksaa korvauksen ja koron tai asettaa niistä vakuuden (maakaaren 2 luvun 33 §:n 4 momentti). Jos kiinteistökaupan purusta sovitaan, sopimus on tehtävä samassa muodossa kuin kiinteistön kauppa (maakaaren 2 luvun 5 §). Jos kauppa on purettu mutta rahoja ei ole palautettu, voit pyytää maksuttoman selvityksen palautettavasta määrästä.

Palautuksen käytännön toteutus

Sovi palautuksesta kirjallisesti. Sähköposti tai tekstiviesti riittää, kun siitä käy ilmi:

• miten tavara palautetaan: myyjä noutaa, ostaja lähettää tai vie liikkeeseen
• kuka maksaa kuljetuksen (kuluttajankaupassa myyjä)
• mikä summa maksetaan ja mistä se koostuu
• mille tilille ja mihin päivään mennessä raha maksetaan.

Ota tavarasta valokuvat ennen palautusta. Säilytä lähetystodiste, seurantakoodi tai myyjän kuittaus tavaran vastaanottamisesta. Jos tavara palautetaan liikkeeseen, pyydä kirjallinen vastaanottokuittaus, jossa on päivämäärä.

Jos osa kauppahinnasta maksettiin vaihtotavaralla, esimerkiksi vanhalla autolla, sovi erikseen, palautetaanko vaihtotavara vai sen hyvitysarvo rahana. Jos vaihtotavara on jo myyty eteenpäin, asiasta on usein helpointa sopia rahana.

Millä tavalla rahat palautetaan

Myyjän on palautettava saamansa kauppahinta. Se tarkoittaa rahaa, tavallisesti tilisiirtona. Sinun ei tarvitse hyväksyä lahjakorttia, hyvityslaskua tai alennusta seuraavista ostoista, ellet itse halua niin sopia.

Jos maksoit luottokortilla tai myyjän kautta järjestetyllä rahoituksella, voit kuluttajana vaatia hinnan palautusta myös luotonantajalta. Luotonantaja vastaa kuitenkin enintään siitä määrästä, jonka se on sinulta saanut (kuluttajansuojalain 7 luvun 39 §). Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO 2007:6, että Visa-luottokortilla tehtyyn ostokseen liittyvä luotto oli kuluttajansuojalaissa tarkoitettu hyödykesidonnainen luotto. Kortinmyöntäjä vastasi myyjän sopimusrikkomuksesta, ja se velvoitettiin palauttamaan ostoksen hinta viivästyskorkoineen. Ratkaisu koski luottokorttia. Debit-korttiin ja tilisiirtoon 7 luvun 39 § ei sovellu, mutta korttiyhtiön palautusmenettely voi auttaa.

Rahoituksella ostetun auton purussa myyjä hoitaa yleensä rahoitussopimuksen purkamisen rahoitusyhtiön kanssa, ja sinulle palautetaan maksamasi osuus. Tästä kerrotaan artikkelissa Mitä tapahtuu rahoituksella ostetulle autolle kaupan purun yhteydessä?

Kolme esimerkkiä

Esimerkki 1: Kuluttaja ostaa verkkokaupasta 300 euron kahvinkeittimen. Laite vuotaa, verkkokauppa ei korjaa sitä eikä vaihda uuteen, ja kuluttaja purkaa kaupan. Verkkokauppa lähettää palautuslipukkeen. Kuluttaja vie laitteen postiin ja lähettää seurantakoodin myyjälle. Myyjän on nyt palautettava 300 euroa korkoineen, eikä se voi odottaa, että laite on varastolla tarkastettu.

Esimerkki 2: Yksityishenkilö ostaa tori.fi:stä 800 euron sohvan. Sohvassa on salattu laaja kosteusvaurio, ja kauppa puretaan. Kumpikaan ei halua luovuttaa omaansa ensin. Osapuolet sopivat, että myyjä noutaa sohvan lauantaina ja tekee samalla 800 euron tilisiirron. Kuljetuksesta ja sen kuluista on sovittava, koska kauppalaki ei sitä erikseen ratkaise.

Esimerkki 3: Kuluttaja ostaa autoliikkeestä 18 000 euron auton. Hän maksaa 4 000 euroa käsirahana ja rahoittaa loput 14 000 euroa rahoitusyhtiön osamaksusopimuksella. Kuuden kuukauden aikana hän maksaa rahoitusyhtiölle yhteensä 1 800 euroa. Kauppa puretaan auton virheen vuoksi. Kaupan purkamisen yhteydessä selvitetään myös rahoitussopimuksen päättäminen ja jäljellä olevan luottovelan käsittely. Kuluttajalle palautettavien maksujen määrä riippuu rahoitussopimuksesta, jo maksettujen erien sisällöstä ja purun yhteydessä tehtävästä tilityksestä. Lisäksi huomioon otetaan kauppahinnan palautukselle maksettava korko sekä mahdollinen kohtuullinen käyttöhyötykorvaus (kuluttajansuojalain 5 luvun 28 e § ja 7 luvun 39 §).

Jos rahat eivät tule

Muistuta myyjää kirjallisesti ja aseta selvä määräpäivä. Jos palautussaatavalle ei ole sitovasti ennalta määrättyä eräpäivää, viivästyskorkoa voidaan korkolain 6 §:n mukaan vaatia, kun 30 päivää on kulunut määrättyä rahamäärää koskevan maksuvaatimuksen lähettämisestä. Viivästyskorkoa ei kuitenkaan tarvitse maksaa ajalta ennen vaatimuksen saapumista velalliselle. Jos eräpäivä on sitovasti ennalta määrätty, viivästyskorko määräytyy korkolain 5 §:n mukaan. Kirjallinen vaatimus katkaisee samalla vanhentumisen (velan vanhentumisesta annetun lain 10 §). Jos myyjä ei vieläkään maksa, kuluttaja voi viedä asian kuluttajariitalautakuntaan, ja kaikki voivat viedä asian käräjäoikeuteen. Perintäkeinoista kerrotaan artikkelissa Rahojen palautus kaupan purussa.

Tavalliset virheet

• Tavara viedään myyjälle ilman kuittausta, ja myöhemmin myyjä kiistää saaneensa sen.
• Hyväksytään lahjakortti, vaikka olisi ollut oikeus rahaan.
• Purkuvaatimuksessa ei vaadita korkoa eikä ilmoiteta tilinumeroa.
• Yksityiskaupassa tavara annetaan pois ennen kuin rahoista on sovittu.

Milloin juristista on hyötyä

Juristi laskee palautettavan määrän, kun mukana on korko, käyttöhyöty, vaihtotavara tai rahoitus. Hän laatii purkusopimuksen tai palautusvaatimuksen, jossa järjestys, summa ja maksupäivä ovat yksiselitteisiä, ja neuvottelee rahoitusyhtiön kanssa. Asuntokaupan purussa juristi kirjoittaa purkusopimuksen niin, että rahat, avaimet ja omistusmerkintä vaihtuvat samanaikaisesti. Jos myyjä ei maksa, juristi vie asian lautakuntaan tai käräjäoikeuteen. Voit myös pyytää maksuttoman selvityksen kauppahinnan palautuksen perimisestä.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Kuinka nopeasti myyjän on palautettava rahat?

Kuluttajankaupassa myyjän on palautettava hinta, kun se on saanut tavaran tai todisteen sen lähettämisestä, ja viivästyksen vuoksi puretussa kaupassa viipymättä (kuluttajansuojalain 5 luvun 28 d § ja 9 §:n 3 momentti). Laissa ei ole tarkkaa päivämäärää, joten aseta kirjallisessa vaatimuksessa määräpäivä. Jos palautussaatavalle ei ole sitovasti ennalta määrättyä eräpäivää, viivästyskorkoa voi vaatia korkolain 6 §:n edellytysten mukaisesti 30 päivän kuluttua määrättyä rahamäärää koskevan maksuvaatimuksen lähettämisestä. Jos eräpäivä on ennalta sitovasti määrätty, sovelletaan korkolain 5 §:ää.

2. Kuka maksaa tavaran palautuskulut?

Kuluttajankaupassa myyjä, kun ostaja purkaa kaupan (kuluttajansuojalain 5 luvun 28 d §). Yksityisten ja yritysten välisessä kaupassa asiasta kannattaa sopia. Jos virhe on myyjän vastuulla, ostaja voi vaatia tarpeellisia palautuskuluja vahingonkorvauksena lain edellytysten mukaisesti.

3. Voiko myyjä pidättää rahat, kunnes se on tarkastanut tavaran?

Kuluttajankaupassa ei, jos olet toimittanut todisteen tavaran lähettämisestä. Myyjä voi silti riitauttaa purkuperusteen tai vaatia korvausta, jos tavara on huonontunut niin, että ostaja voi purkaa kaupan vain korvaamalla arvonalennuksen (kauppalain 66 §). Yksityiskaupassa kumpikin saa pidättää oman suorituksensa, kunnes vastapuoli täyttää omansa (kauppalain 64 §).

4. Myyjä tarjoaa rahojen sijaan uutta tuotetta. Pitääkö suostua?

Ei. Kun kauppa on purettu, myyjän on palautettava kauppahinta. Uudesta tuotteesta voi sopia, jos se sopii sinulle, mutta silloin kyse on uudesta kaupasta tai purun sijaan sovitusta vaihdosta.