Kun kauppa puretaan, myyjän on lähtökohtaisesti palautettava saamansa kauppahinta. Sovellettavan lainsäädännön perusteella myyjä voi olla velvollinen maksamaan palautettavalle kauppahinnalle myös tuottokorkoa siitä päivästä, jona hän vastaanotti maksun. Tuottokorko määräytyy korkolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun viitekoron mukaan.

Viivästyskorko on eri asia: korkolain 4 §:n mukainen viivästyskorko on viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, kun taas korkolain 4 a §:ssä tarkoitetuissa kaupallisissa sopimuksissa viivästyskorko on kahdeksan prosenttiyksikköä viitekorkoa korkeampi. Viivästyskorkoa maksetaan, jos rahavelan suorittaminen viivästyy. Jos ostaja viivästyy kauppahinnan maksamisessa, myyjällä voi olla oikeus viivästyskorkoon.

Kaupan purkaminen edellyttää kuitenkin sovellettavan lain mukaisten purkuedellytysten täyttymistä, esimerkiksi olennaista maksuviivästystä tai maksun laiminlyöntiä asianmukaisesti asetetussa lisäajassa.
 

Kaupan purkaminen virheen perusteella

Kaupan kohteessa havaittu virhe voi aiheuttaa ostajalle taloudellista vahinkoa tai muuta haittaa. Ostajalla voi tällöin olla oikeus vaatia virheen oikaisua, hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai kaupan purkamista sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

Kaupan purku on yleensä viimesijainen seuraamus kaupan kohteessa olevan virheen vuoksi. Purkamisen edellytykset vaihtelevat kuitenkin kauppatyypin mukaan. Kuluttajankaupassa purkuoikeuteen vaikuttavat muun muassa virheen oikaisua koskevat säännökset ja virheen merkitys, kun taas kauppalain mukaisessa kaupassa ja kiinteistökaupassa purkuoikeutta arvioidaan erityisesti sopimusrikkomuksen olennaisuuden perusteella.

Kaupan purkautuessa osapuolet palauttavat lähtökohtaisesti toisiltaan saamansa suoritukset: ostaja palauttaa kaupan kohteen ja myyjä kauppahinnan. Ostaja voi kuitenkin joutua suorittamaan korvausta kaupan kohteesta saamastaan hyödystä sovellettavan lain mukaisesti. Korvauksen edellytykset vaihtelevat kauppatyypin mukaan: esimerkiksi kuluttajankaupassa voidaan edellyttää kohtuullista korvausta tavarasta saadusta muusta hyödystä, kun taas kiinteistökaupassa korvaus edellyttää merkittävää tuottoa tai hyötyä. Palautettavat suoritukset ja mahdolliset korvaukset voidaan ottaa huomioon osapuolten välisessä loppuselvityksessä.
 

Ostajan maksuviivästys ja myyjän purkuoikeus

Ostajan maksuviivästys oikeuttaa myyjän purkamaan kaupan kauppalain 54 §:n mukaan, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta tai ostaja ei suorita maksua myyjän asettamassa lisäajassa, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt. Lisäajan kuluessa myyjä saa kuitenkin purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän aio suorittaa maksua lisäajan kuluessa. Jos ostaja on jo saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa kuitenkin purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen purkuoikeuden tai ostaja torjuu tavaran. Kuluttajankaupassa myyjän purkuoikeudesta säädetään erikseen kuluttajansuojalain 5 luvun 26 §:ssä.

Myyjällä on kuitenkin oikeus periä maksun viivästyessä viivästyskorkoa, joka määräytyy korkolain mukaisesti. Viivästyskorko voi korvata myyjälle kauppahinnan maksuviivästyksestä aiheutuvaa taloudellista haittaa.

Jos maksupäivästä ei ole sovittu, kauppahinta on kauppalain mukaan lähtökohtaisesti maksettava myyjän sitä vaatiessa, kuitenkin aikaisintaan silloin, kun tavara on ostajan saatavilla. Jos eräpäivää ei ole ennalta määrätty, viivästyskorkoa on korkolain 6 §:n mukaan maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut laskun lähettämisestä tai määrättyä rahamäärää koskevan maksuvaatimuksen esittämisestä. Viivästyskorkoa ei kuitenkaan tarvitse maksaa ajalta ennen vaatimuksen saapumista velalliselle. Korkolain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa maksuvaatimuksessa on lisäksi annettava laissa edellytetyt viivästyskorkoa koskevat tiedot.

Jos ostajan maksuviivästys johtuu myyjän puolella olevasta syystä, oikeutta viivästyskoron perimiseen ei ole.
 

Viivästyskorko kaupan purkamisen jälkeen

Kauppahinnan maksun viivästyminen ei siis automaattisesti oikeuta kaupan purkuun. Myyjän asemaa on kuitenkin tasapainotettu oikeudella viivästyskoron perimiseen. Kaupan purkamisen yhteydessä osapuolet palauttavat lähtökohtaisesti toisiltaan saamansa suoritukset. Jos myyjä ei palauta kauppahintaa ajallaan, ostajalla voi olla oikeus vaatia palautettavalle määrälle viivästyskorkoa korkolain ja sovellettavien erityissäännösten mukaisesti.
 

Kaksi eri korkoa: tuottokorko ja viivästyskorko

Purkuriidoissa sekoitetaan usein kaksi korkoa. Niillä on eri tarkoitus, eri suuruus ja eri alkamispäivä.

• Tuottokorko korvaa sen, että myyjällä on ollut ostajan rahat käytössään. Se on korkolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun viitekoron suuruinen, ja sitä maksetaan sovellettavan lainsäädännön perusteella siitä päivästä, jona myyjä sai maksun. Tuottokoron maksaminen ei edellytä myyjän maksuviivästystä tai huolimattomuutta.
• Viivästyskorkoa maksetaan rahavelan maksamisen viivästyessä. Korkolain 4 §:n mukainen viivästyskorko on seitsemän prosenttiyksikköä viitekorkoa korkeampi. Korkolain 4 a §:ssä tarkoitetuissa kaupallisissa sopimuksissa viivästyskorko on kahdeksan prosenttiyksikköä viitekorkoa korkeampi.

Viitekorko vahvistetaan puolen vuoden välein, ja sitä sovelletaan seuraavat kuusi kuukautta (korkolain 12 §). Tarkista laskelmaa varten kunkin ajanjakson viitekorko Suomen Pankin sivuilta.
 

Tuottokorko purussa palautettavalle kauppahinnalle

Kaupan purkamisen yhteydessä myyjän on useissa kauppatyypeissä maksettava palautettavalle kauppahinnalle korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa siitä päivästä lukien, jona hän vastaanotti maksun. Tuottokorkovelvollisuudesta säädetään erikseen kuluttajankaupassa kuluttajansuojalain 5 luvun 28 e §:ssä, kauppalain soveltamisalaan kuuluvassa irtaimen omaisuuden kaupassa kauppalain 65 §:ssä, uuden asunnon kaupassa asuntokauppalain 4 luvun 36 §:ssä, käytetyn asunnon kaupassa saman lain 6 luvun 28 §:ssä sekä kiinteistökaupassa maakaaren 2 luvun 33 §:ssä.

Jos hinta maksettiin erissä, korko lasketaan kullekin erälle sen maksupäivästä. Esimerkiksi käsirahalle korkoa kertyy käsirahan maksupäivästä ja loppukauppahinnalle sen maksupäivästä.

Ostajan oikeus tuottokorkoon ja mahdollinen velvollisuus maksaa korvausta kaupan kohteesta saamastaan hyödystä arvioidaan erikseen. Käyttöhyötykorvaus ei sellaisenaan poista myyjän velvollisuutta maksaa tuottokorkoa palautettavalle kauppahinnalle. Osapuolten vastakkaiset saatavat voidaan ottaa huomioon kaupan purkamiseen liittyvässä loppuselvityksessä.
 

Kun tuottokorko vaihtuu viivästyskorkoon

Jos myyjä ei palauta kauppahintaa ajallaan, palautettavalle määrälle voi syntyä oikeus viivästyskorkoon, kun sovellettavan lain mukaiset edellytykset täyttyvät. Samalta ajalta ei makseta sekä tuottokorkoa että viivästyskorkoa, vaan tuottokorko vaihtuu viivästyskoroksi.

Jos kauppahinnan palautusvelan eräpäivää ei ole ennalta määrätty, viivästyskorkoa voidaan vaatia lähtökohtaisesti 30 päivän kuluttua määrättyä rahamäärää koskevan maksuvaatimuksen esittämisestä. Viivästyskorkoa ei kuitenkaan tarvitse maksaa ajalta ennen vaatimuksen saapumista myyjälle.

Jos kyse on korkolain 7 §:ssä tarkoitetusta vahingonkorvauksesta tai vastaavanlaisesta velasta, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, viivästyskorkoa on maksettava 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja on esittänyt vaatimuksensa ja kohtuudella vaadittavan selvityksen. Kauppahinnan palautusvelvollisuuteen ei kuitenkaan automaattisesti sovelleta korkolain 7 §:ää. Viivästyskoron alkaminen voi määräytyä myös muun sovellettavan säännöksen perusteella.

Korkolain 9 §:n mukaan viivästyskorkoa on 6 ja 7 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa maksettava viimeistään haasteen tiedoksiannosta tai oikeudenkäynnin aikana esitetyn maksuvaatimuksen ajankohdasta.

Ajoitukseen vaikuttaa myös kauppatyyppi. Kun ostaja purkaa kuluttajankaupan, myyjän on palautettava kauppahinta vastaanotettuaan tavaran tai ostajan toimittaman todisteen tavaran takaisin lähettämisestä (kuluttajansuojalain 5 luvun 28 d §). Viivästyksen vuoksi puretussa kuluttajankaupassa myyjän on palautettava kaikki maksettu viipymättä (kuluttajansuojalain 5 luvun 9 §:n 3 momentti).

Kauppalain mukaan kumpikin saa pidättää oman palautuksensa, kunnes vastapuoli palauttaa omansa sekä maksaa koron ja korvauksen tai asettaa niistä vakuuden (kauppalain 64 §). Ostajan velvollisuus palauttaa tavara ja myyjän oikeus pidättyä kauppahinnan palauttamisesta voivat vaikuttaa siihen, milloin myyjän katsotaan viivästyneen palautusvelvollisuutensa täyttämisessä.

Kaupan purkamisen yhteydessä tuottokoron ja viivästyskoron alkaminen sekä niiden laskentajaksot on erotettava toisistaan. Esimerkiksi ratkaisuissa KKO 1991:4 ja KKO 2009:31 palautettavalle määrälle maksettiin ensin tuottokorkoa ja viivästyskorkoa vasta myöhemmästä ajankohdasta, joten korot eivät kertyneet päällekkäin. Viivästyskoron alkaminen määräytyy sovellettavien säännösten ja saatavan erääntymisen perusteella. Tilanteesta riippuen sovellettaviksi voivat tulla korkolain 5–7 § ja 9 § sekä kauppatyyppiä koskevat erityissäännökset.
 

Kun purun aiheuttaja on ostaja

Ratkaisussa KKO 2002:44 ostajat eivät olleet maksaneet huomattavaa osaa kiinteistön kauppahinnasta, ja myyjät purkivat kaupan. Kiinteistön arvo oli laskenut yleisen hintatason laskun vuoksi. Ostajat joutuivat korvaamaan myyjille arvonalennuksesta aiheutuneen vahingon. Ostajilla ei ollut oikeutta tuottokorkoon palautettavalle saatavalleen.

Korkein oikeus katsoi, etteivät myyjät olleet kaupan epävarman pysyvyyden ja huomattavan maksamattoman kauppahinnan vuoksi voineet käyttää saamiaan varoja samalla tavalla kuin tilanteessa, jossa koko kauppahinta olisi ollut heidän käytettävissään. Tuottokoron maksamista ei siksi pidetty olosuhteissa kohtuullisena.

Ratkaisu osoittaa, että ostajan olennaisesta maksulaiminlyönnistä johtuva kaupan purkaminen voi aiheuttaa ostajalle vahingonkorvausvastuun. Tuottokorkoa koskevaa ratkaisun lopputulosta ei kuitenkaan voida sellaisenaan yleistää nykyisiin kiinteistökauppoihin, sillä kyseiseen vuonna 1989 tehtyyn kauppaan ei sovellettu vuonna 1997 voimaan tullutta maakaarta. Nykyisen maakaaren 2 luvun 33 §:n 2 momentissa säädetään nimenomaisesti myyjän velvollisuudesta maksaa palautettavalle kauppahinnalle korkoa kaupan purkamisen yhteydessä.
 

Kun ostaja ei maksa: myyjän viivästyskorko ja purku

Jos velan eräpäivä on velallista sitovasti ennalta määrätty, viivästyskorkoa maksetaan lähtökohtaisesti eräpäivästä lukien (korkolain 5 §). Jos maksupäivää ei ole sovittu, ostajan on maksettava kauppahinta myyjän vaatiessa, mutta ei ennen kuin tavara on hänen saatavillaan (kauppalain 49 §). Jos eräpäivää ei ole ennalta määrätty, viivästyskorkoa on maksettava 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä tai määrättyä rahamäärää koskevan maksuvaatimuksen esittämisestä. Viivästyskorkoa ei kuitenkaan tarvitse maksaa ajalta ennen vaatimuksen saapumista ostajalle.

Kuluttajalta voidaan vaatia viivästyskorkoa tämän säännöksen perusteella vain, jos maksuvaatimuksessa on annettu laissa edellytetyt viivästyskorkoa koskevat tiedot. Kuluttajan vahingoksi ei voida sopia korkolain mukaista viivästyskorkoa korkeammasta korosta. Sama koskee asunnon ostajaa, joka hankkii asunnon itselleen tai perheelleen.

Myyjä saa purkaa kaupan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys on olennainen tai ostaja ei maksa myyjän asettamassa kohtuullisessa lisäajassa. Kun ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen purkuoikeuden tai ostaja torjuu tavaran. Kuluttajankaupassa vastaavasta rajoituksesta säädetään kuluttajansuojalain 5 luvun 26 §:ssä. Kuluttajankaupassa myyjä ei saa enää purkaa kauppaa ostajan maksuviivästyksen perusteella, kun viivästynyt maksu on suoritettu (kuluttajansuojalain 5 luvun 26 §:n 4 momentti).

Kiinteistökaupassa myyjä saa maakaaren 2 luvun 28 §:n mukaan purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys on olennainen, kauppahinta on jäänyt osittain tai kokonaan maksamatta ja kauppakirjan mukaan kauppahinnan maksaminen on kiinteistön omistusoikeuden pysymisen tai siirtymisen ehtona.

Myyjä voi vaatia kauppahinnan maksamista tai purkaa kaupan, jos purkamisen lakisääteiset edellytykset täyttyvät. Kuluttajankaupassa myyjällä on oikeus viivästyskorkoon silloin, kun kauppaa ei peruuteta tai pureta (kuluttajansuojalain 5 luvun 28 a §). Jos kuluttajankauppa puretaan, myyjän oikeus korvaukseen määräytyy kuluttajansuojalain 5 luvun 28 §:n mukaisesti.
 

Laskuesimerkki

Esimerkki: Ostaja maksoi 10 000 euroa autosta 1.3.2024. Auto osoittautuu virheelliseksi, ja kauppa puretaan. Ostaja palauttaa auton 1.3.2026 ja lähettää samana päivänä myyjälle kirjallisen, 10 000 euron palautusvaatimuksen, jonka oletetaan saapuvan myyjälle samana päivänä. Laskelmassa käytetään havainnollistuksena 2,5 prosentin viitekorkoa koko ajalta.

• Tuottokorkoa kertyy 1.3.2024–30.3.2026 väliseltä ajalta noin 521 euroa, kun laskennassa käytetään yksinkertaista 2,5 prosentin vuosikorkoa.
• Myyjä ei palauta kauppahintaa määräajassa. Esimerkissä oletetaan, että palautusvelkaan sovelletaan korkolain 6 §:ää ja että maksuvaatimus saapuu myyjälle 1.3.2026. Viivästyskorko alkaa tällöin 31.3.2026. Viivästyskorko on seitsemän prosenttiyksikköä viitekorkoa korkeampi eli esimerkissä 9,5 prosenttia vuodessa. Jos myyjä maksaa kauppahinnan 29.6.2026, viivästyskorkoa kertyy 90 päivältä noin 234 euroa.
• Tuottokorkoa ei makseta samalta ajalta, jolta maksetaan viivästyskorkoa.

Todellisessa laskelmassa on otettava huomioon kunkin puolivuotiskauden voimassa oleva viitekorko, joka voi muuttua korkolain 12 §:n mukaisesti. Lisäksi ostaja voi sovellettavan lainsäädännön perusteella joutua maksamaan kohtuullisen korvauksen auton käytöstä saamastaan hyödystä. Mahdollinen käyttöhyötykorvaus ja palautettavalle kauppahinnalle laskettava korko arvioidaan erikseen ja otetaan huomioon osapuolten välisessä loppuselvityksessä.
 

Tavalliset virheet

• Purkuvaatimuksessa vaaditaan vain kauppahintaa, mutta unohdetaan mahdollinen tuottokorko. Kaupan purkamisen yhteydessä kannattaa vaatia myös tuottokorkoa maksupäivästä lähtien, jos siihen on sovellettavan lainsäädännön perusteella oikeus.
• Tuottokorkoa ja viivästyskorkoa vaaditaan samalle kauppahinnan palautussaatavalle samalta ajalta. Korot määräytyvät lähtökohtaisesti peräkkäin, eikä niitä tule laskea samalle pääomalle päällekkäin.
• Viivästyskorkoa vaaditaan maksupäivästä alkaen, vaikka myyjä ei ole ollut viivästyksessä.
• Palautusvaatimuksessa ei yksilöidä vaadittavaa rahamäärää tai esitetä tarvittavaa selvitystä. Tämä voi vaikuttaa viivästyskoron alkamiseen korkolain 6 tai 7 §:n mukaisissa tilanteissa.
   

Milloin juristista on hyötyä

Juristi voi selvittää palautettavan kauppahinnan, laskea eri maksuerille kertyneen tuottokoron ja mahdollisen viivästyskoron sekä arvioida ostajan mahdollisen käyttöhyötykorvausvelvollisuuden. Juristi voi laatia yksilöidyn palautusvaatimuksen, arvioida sovellettavat korkosäännökset ja huolehtia siitä, että viivästyskoron alkamisen edellytykset täyttyvät mahdollisimman varhain.

Jos myyjä ei palauta kauppahintaa, juristi voi auttaa arvioimaan asian viemistä kuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen. Riidattoman ja selkeän rahasaatavan perimisessä voidaan käyttää käräjäoikeuden summaarista menettelyä. Jos myyjä kiistää palautusvelvollisuuden tai saatavan perusteen, asia voi edellyttää tavallista riita-asian oikeudenkäyntiä.

Apu kannattaa hankkia viimeistään silloin, kun myyjä kiistää korkovaatimuksen tai palautettava summa on suuri.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Saanko korkoa, vaikka myyjä palauttaa rahat heti purun jälkeen?

Jos sovellettava laki velvoittaa myyjän maksamaan tuottokorkoa, sitä kertyy kauppahinnan maksupäivästä palautuspäivään asti, vaikka myyjä palauttaisi rahat heti kaupan purkamisen jälkeen. Viivästyskorkoa ei tällöin yleensä synny, koska myyjä ei ole viivästynyt palautusvelvollisuutensa täyttämisessä. Tuottokoron määrä riippuu kauppahinnasta, korkokannasta ja siitä, kuinka kauan rahat ovat olleet myyjän hallussa.

Onko tuottokorko sama asia kuin viivästyskorko?

Ei. Kaupan purkamisen yhteydessä maksettava tuottokorko määräytyy yleensä korkolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun viitekoron mukaan. Viivästyskorkoa puolestaan maksetaan rahavelan maksamisen viivästymisen perusteella. Sen määrä on seitsemän prosenttiyksikköä viitekorkoa suurempi. Korkolain 4 a §:ssä tarkoitetuissa kaupallisissa sopimuksissa viivästyskorko on kahdeksan prosenttiyksikköä viitekorkoa suurempi. Viivästyskoron alkaminen määräytyy sovellettavien säännösten perusteella.

Saako myyjä periä viivästyskorkoa, jos en ole maksanut ja kauppa puretaan?

Kuluttajankaupassa myyjällä on oikeus viivästyskorkoon silloin, kun kauppaa ei peruuteta tai pureta. Jos myyjä purkaa kuluttajankaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi ennen kuin ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjällä voi olla oikeus vahingonkorvaukseen kuluttajansuojalain 5 luvun 28 §:n mukaisesti. Korvaus voi kattaa esimerkiksi sopimuksen tekemisestä ja täyttämisestä aiheutuneita erityisiä kustannuksia, jotka todennäköisesti jäävät hyödyttömiksi, sekä kaupan purkamisesta aiheutuvia erityisiä kustannuksia. Myyjällä voi lisäksi olla oikeus kohtuulliseen korvaukseen muusta vahingosta.

Kauppalain soveltamisalaan kuuluvassa kaupassa myyjällä voi olla oikeus korvaukseen ostajan maksuviivästyksen aiheuttamasta vahingosta kauppalain 57 §:n mukaisesti. Korvausvastuusta vapautuminen edellyttää pykälässä säädettyjen esteperusteiden täyttymistä.

Kuka korvaa koron, jos maksoin osamaksulla?

Jos kauppa on rahoitettu hyödykesidonnaisella kuluttajaluotolla, voit myyjän sopimusrikkomuksen perusteella vaatia kauppahinnan palautusta ja siihen liittyvää lakisääteistä korkoa myös kaupan rahoittaneelta luotonantajalta kuluttajansuojalain 7 luvun 39 §:n mukaisesti. Luotonantajan maksuvelvollisuus on kuitenkin rajattu siihen määrään, jonka se on saanut sinulta maksuina. Mahdollinen luottosopimuksen korko ja kauppahinnan palautukselle maksettava tuottokorko ovat eri asioita.