» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ssäätiö pyysi, että sitä koskeva saneerausmenettely aloitetaan. Osa velkojista vastusti hakemusta katsoen, ettei säätiö voinut olla saneerausmenettelyn kohteena ja että joka tapauksessa saneerauksen aloittamiselle oli yrityksen saneerauksesta annetun lain (yrityssaneerauslaki) mukaisia esteitä.
Käräjäoikeus totesi, että säätiötä ei oltu mainittu laisinkaan yrityssaneerauslain soveltamisalaa koskevissa säännöksissä. Saneerausmenettelyyn voi kuitenkin päästä lain mukaan myös "taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys". Ratkaisevana oli siis pidettävä sitä, missä laajuudessa yhteisö harjoitti taloudellista toimintaa. Käräjäoikeus katsoi, että kyseisen säätiön taloudellinen toiminta oli ollut suunnitelmallista ja jatkuvaa ja siihen oli sisältynyt taloudellista riskinottoa. Säätiön toiminta voi siis päästä saneerausmenettelyyn. Toisaalta käräjäoikeus kuitenkin totesi, että säätiön maksukyvyttömyyttä voitu poistaa saneerausmenettelyn avulla, ettei se kykenisi maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja ja että asiassa oli perusteltu syy olettaa, ettei saneerausohjelman aikaansaamiselle ja vahvistamiselle ollut edellytyksiä. Niinpä saneerausmenettelyn aloittamiselle oli yrityssaneerauslaissa tarkoitettuja esteitä ja käräjäoikeus hylkäsi säätiön hakemuksen.
Säätiö valitti päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi, että yrityssaneerauslain soveltamisalaa koskevat säännökset olivat tyhjentäviä eikä säätiö siten voisi olla saneerausmenettelyn kohteena, koska sitä ei laissa mainita. Lisäksi säätiön tarkoitus, toteuttamistapa ja sitä koskeva erityinen oikeudellinen sääntely voisivat johtaa siihen, että yrityssaneerauslaissa tarkoitettuja saneerauskeinoja ei voitaisi toteuttaa. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden lopputulosta.
Säätiö haki muutosta Korkeimmasta oikeudesta. Myös Korkein oikeus totesi, että yrityssaneerauslaissa ei ole mainittu säätiötä sellaisena velallisena, joka voisi olla saneerausmenettelyn kohteena. Edes lain esitöistä ei ilmene, että säätiö voisi olla saneerausmenettelyn kohteena. Saneerausmenettelyn kohteiksi kelpaavat yhteisömuodot ja lain soveltamisalan poikkeukset on yrityssaneerauslaissa erikseen lueteltu. Tämä voisi Korkeimman oikeuden mukaan tarkoittaa sitä, että lainkohdasta ilmenevät tyhjentävästi kaikki ne yritystoiminnan harjoittamisen oikeudelliset toimintamuodot, jotka voivat olla saneerausmenettelyn kohteena. Toisaalta Korkein oikeus huomioi aiemman oikeuskäytäntönsä, jossa se oli katsonut, että yhdistyslaissa tarkoitettu rekisteröity aatteellinen yhdistys, joka harjoitti suunnitelmallista ja vuosia jatkunutta taloudellista toimintaa, johon liittyi taloudellinen riski, oli yrityssaneerauslain tarkoitettu taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys, joka voi olla saneerausmenettelyn kohteena. Nyt kyseessä olleen säätiön toiminta oli Korkeimman oikeuden mukaan hyvin samankaltaista. Käytettävissä ei kuitenkaan välttämättä olisi kaikkia niitä saneerauskeinoja, jotka tulevat kysymykseen pääasiassa liiketaloudellisin perustein toimivan yhteisön kohdalla. Johtopäätöksenään Korkein oikeus lausui, ettei yrityssaneerauslakia voida soveltaa säätiöön, eikä se näin ollen voi olla saneerausmenettelyn kohteena. Pääasiallinen perustelu oli lopulta se, että jos lainsäätäjä olisi tarkoittanut tuoda säätiön saneerausmenettelyn piiriin, se olisi tehnyt sen kirjaamalla säätiön lain soveltamisalasäännöksiin.
Ratkaisun ydin sanoma on selvästi se, että säätiö ei voi olla yrityssaanerauksen kohteena. Yrityssaneerauslin soveltamisalasäännöksiä ei ole syytä tulkita kovin laajasti.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa