» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tässä Korkeimman oikeuden ratkaisemassa tapauksessa on kyse vahingonkorvauksesta tilanteessa, jossa vahinko on aiheutunut määräaikaisen vuokrasopimuksen päättymisestä yrityssaneerauksen johdosta.
Yrityssaneeraus on menettely, jonka tavoitteena on, konkurssista ja ulosotosta poiketen, velallisen maksukyvyn palauttaminen sekä tämän toiminnan jatkaminen. Yrityssaneeraus on siin niin sanottu rehabilitaatiomenettely, jonka tarkoituksena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttäminen ja velkajärjestelyjen aikaansaaminen.
Ravintola Tavastin Kilta ky (Tavastian Kilta) oli 17.6.1993 vuokrannut Muumimaailma Oy:lle (Muumimaailma) itse Naantalin kunnalta vuokraamansa piha-alueen ja rakennukset käytettäväksi 10 vuodeksi. Muumimaailman yrityssaneerauksen alkaessa 1.3.1995 tämä irtisanoi Yrityksen saneerauksesta annetun lain (yrityssaneerauslaki) 27 §:n 1 momentin nojalla vuokrasopimuksensa kahden kuukauden irtisanomisajalla. Tavastin Kilta nosti kanteen Muumimaailmaa vastaan, jolla se saman lain perusteella vaati menetettyä vuokratuloa muuna vahinkona. Muumimaailma kiisti kanteen sillä perusteella, että yrityssaneerauslaki mahdollisti pitkäaikaisten sopimusten irtisanomisen kesken sopimuskauden siten, että irtisanomisaika oli vain kaksi kuukautta.
Turunseudun käräjäoikeus hylkäsi Tavastian Kiltan kanteen ja tämä valitti hovioikeuteen. Turun hovioikeus katsoi Muumimaailman korvausvelvolliseksi, mutta kohtuullisti korvaussumman 100 000 markkaan. Muumimaailmalle myönnettiin tämän päätöksen pohjalta valituslupa Korkeimpaan oikeuteen.
Korkein oikeus tutki yrityssaneerauslain 27§. Se totesi, että lainkohdan alkuperäisen sanamuodon mukaan ”muu korvaus” käsitti irtisanomisaikaan kohdistuvan vuokran tai muun vastikkeen lisäksi omaisuuden hallinnan palauttamisesta aiheutuneet välttämättömät kustannukset sekä kohtuullisen korvauksen muusta vahingosta, jonka vuokranantaja osoitti hänelle aiheutuvan. Korkein oikeus pohti, sisältyykö tähän vahinkoon myös sellainen vuokratulojen menetys, joka koskee irtisanomisajan jälkeistä aikaa.
Korkeimman oikeuden mukaan lainkohdasta ei selkeästi käy ilmi, minkälaisen vahingon tulisi tulla korvattavaksi, mutta säännöksestä kuitenkin ilmenee, että irtisanomisajan vuokra on tarkoitettu täysimääräisesti korvattavaksi, kun taas muusta vahingosta vuokranantaja voi enintään saada kohtuullisen korvauksen. Huomattavaa tässä tapauksessa on, että kyseinen lainkohta on nykyään muutettu vuonna 1998 tehdyllä lainmuutoksella.
Lähtökohtana yrityssaneerauslaissa on, että saneerausmenettelyn alkaminen ei sinänsä muuta velkojan oikeuden sisältöä, vaan että se ainoastaan estää saatavan perimisen, kunnes saneerausohjelmalla vahvistetaan saatavalle uudet ehdot. Saneerausohjelmalla toteutettavissa velkajärjestelyissä keskeinen periaate on velkojien yhdenvertaisuus, eli että velkojat, joilla saneerausmenettelyn ulkopuolella olisi yhtäläinen oikeus saada suoritus saatavalleen, ovat saneerausohjelmalla toteutettavissa velkajärjestelyissä asetettava keskenään yhdenvertaiseen asemaan.
Lopulta Korkein oikeus päätyi lopputulokseen. Se totesi, että kun kysymys on määräaikaisesta vuokrasopimuksesta, korvattavaa voi olla myös vahinko, joka vuokranantajalle aiheutuu yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin mukaisen irtisanomisajan jälkeiseen aikaan kohdistuvien vuokratulojen menetyksestä. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden lopputulosta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa