» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse siitä, pidetäänkö suomalaisen jalkapalloseuran kanssa pelaajasopimuksen tehnyttä gambialaista A:ta ammattimaisena urheilijana, jolle myönnetään oleskelulupa ansiotyötä varten. Maahanmuuttovirasto katsoi, että A:ta ei voida pitää ammattimaisena urheilijana. Valtioneuvoston päätöksen mukaan urheilun ammattimaisuutta arvioidaan kokonaisuutena. Ammattimaisuus voidaan osoittaa kahdella seuraavista kriteereistä: koulutus urheiluoppilaitoksessa, urheiluseuran jäsenyys, ammatillinen työhistoria urheilun alalla tai toimeentulon saaminen urheilun parissa tehdystä työstä. Maahanmuuttovirasto katsoi, että kriteereistä täyttyi vain urheiluseuran jäsenyys, eikä hakija näin ollen voinut saada oleskelulupaa.
Hallinto-oikeus kuitenkin tarkasteli asiaa kokonaisuutena ja totesi, että suomalainen seura maksaa A:lle palkkaa pelaamisesta ja tarjoaa hänelle luontoisetuna myös asunnon. A on pelannut myös Gambiassa useita vuosia jalkapalloa. Tällä perusteella hallinto-oikeus katsoi A:n pelaamisen olevan ammattimaista urheilua ja kumosi Maahanmuuttoviraston päätöksen.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa kokonaisarvostelua painotettiin vielä enemmän. Korkein hallinto-oikeus piti tärkeimpänä tekijänä urheilun ammattimaisuuden arvioinnissa sitä, että pelaaja saa toimeentulonsa urheilusta. Tässä tapauksessa kyseessä oli nuori urheilija, joka oli aiemmin pelannut maansa ylimmällä sarjatasolla, joten korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei sille voida antaa ratkaisevaa merkitystä, ettei A ole aiemmin saanut toimeentuloaan urheilusta. A on saanut pelaajasopimuksen ja hänellä on edellytykset pelata ammattilaisena jalkapalloa. Täten korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:ta voidaan pitää ammattimaisena urheilijana. Asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa