» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ratkaisussa A vaati, että B:n tulisi korvata kaikki matkakulut, jotka näiden yhteiselle lapselle C:lle aiheutuu matkustaessa tapaamaan A:ta. Lisäksi A vaati, että B ilmoittaisi aina vierailusta vähintään vuorokautta ennen.
Käräjäoikeus lausui, että lähtökohtana pidetään sitä, että se vanhempi, jonka luokse lapsi tulee käymään, vastaa kustannuksista. On mahdollista kohtuullisuuden nimissä kuitenkin velvoittaa huoltajat yhteisesti vastaamaan näistä kustannuksista. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi selvitetyn, että A:n varat ja tulot riittäisivät hyvin vastaamaan lapsen matkustuskustannuksista, erityisesti muun muassa kun A suoritti jo elatusvelvollisuutta B:lle. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan A:n tuli vastata matkustuskustannuksista. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.
Korkein oikeus aloitti perustelunsa sillä, että lain mukaan tarvittaessa se vanhempi, jonka luona lapsi asuu, on velvollinen edistämään tapaamisoikeuden tarkoituksen toteutumista, paitsi muutoin, myös osallistumalla niihin kustannuksiin, jotka tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat. Tapaamisoikeuden toteutumisessa korkein oikeus painotti kuitenkin yhteisymmärrystä vanhempien välillä, sekä lapsen edun valvomista.
Vanhemmat eivät olleet elatussopimuksessa sopineet matkakustannusten jakamisesta. Korkein oikeus kuitenkin selvitti tarkkaan vanhempien taloudellisen tilanteen. Ottamalla huomioon myös sen, että matkakustannukset ovat erittäin vähäiset, ja A:n elatusmaksut sekä tulot riittävät hyvin kattamaan myös matkakustannukset, totesi korkein oikeus, että A:n tulee vastata näistä kustannuksista. Korkein oikeus katsoi, että ei ole tullut esiin mitään sellaisia seikkoja, jotka puoltaisivat vastuun siirtämistä matkakustannusten osalta B:lle. Näin ollen korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa