Minilex - Lakipuhelin

Arvopaperin haltijan väitesuoja

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Väitesuojassa on kyse velvoiteoikeudellisesta suojamuodosta. Toinen velvoiteoikeudellinen suojamuoto on maksusuoja. Nämä molemmat suojamuodot koskevat arvopaperin liikkeeseen laskeneen tahon ja arvopaperin haltijan välistä oikeussuhdetta. Esineoikeudelliset suojamuodot, eli vaihdantasuoja ja saantosuoja sen sijaan koskevat arvopaperin haltijan ja sivullistahon välistä suhdetta. Eri arvopapereille ei ole kaikille omaa lainsäädäntöä näitä suojamuotoja koskien ja tästä syystä velkakirjoja koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan suojamuotojen osalta myös muihin arvopapereihin, kuten esimerkiksi osakkeisiin.

Velallinen voi tietyissä tapauksissa vaatia oikeussuhdetta pätemättömäksi eli riitauttaa velkansa, vaikka velkakirja olisikin jo olemassa. Tämä velallisen väiteoikeus saattaa tulla kyseeseen, jos velkasuhteesta koituisi velalliselle esimerkiksi epäoikeudenmukaista taloudellista haittaa. Koska kuitenkin luovutuksensaajan asemaa on haluttu vahvistaa, ei velallinen pysty tiettyjen ehtojen täyttyessä kieltäytymään maksamasta velkakirjassa olevaa määrää. Tämän kaltainen väitesuoja koskee vain suhteessa uuteen velkojaan. Väitesuojan voidaan siis lyhyesti sanoa katkaisevan velallisen väiteoikeuden velkakirjan pätevyydestä.

Arvopaperioikeudessa ostajan suoja on korostettu ja näin väitesuoja suojaa siis myös arvopaperin luovutuksensaajaa eli arvopaperin haltijaa. Se suojaa häntä arvopaperin liikkeeseen laskeneen tahon sellaisia väitteitä vastaan, joissa on kyse arvopaperin kohteena olevasta oikeudesta. Esimerkiksi osakettahan pidetään osoituksena oikeudesta tiettyyn omistusosuuteen siitä yrityksestä, jonka osake on kyseessä. Tilannetta on helpointa tarkastella esimerkin avulla. Jos siis A Oy:n osakekanta on sata osaketta ja Matti omistaa näistä osakkeista yhden, hän siis omistaa yhden sadasosan A Oy:stä.

Väitesuojan tarkoituksena on pyrkiä helpottamaan arvopaperien vaihdantaa. Mikäli Matti esimerkiksi aina osakkeita ostaessaan joutuisi miettimään, ovatkohan niiden luomat omistusoikeudet päteviä, osakkeilla käytävä kauppa vaikeutuisi huomattavasti. Täten Mattia suojataan väitesuojalla, mikäli hän on hankkinut osakkeen vilpittömässä mielessä. Tämä tarkoittaa sitä, että A Oy ei voi väittää, että Matin ostama osake ei esimerkiksi olisi sen takia voimassa, ettei sen aikoinaan ostanut taho koskaan sitä maksanut.

Väitesuoja suojaa arvopaperin haltijaa silti vain, jos suojaa koskevat ehdot täyttyy. Väitesuoja tulee voimaan vain, jos arvopaperi on tullut luovutuksensaajan haltuun luovutuksen perusteella. Siispä, jos Matti olisi perinyt osakkeensa, peritty osake ei oikeuttaisi häntä väitesuojaan. Lisäksi kuten mainittu, luovutuksensaajan on toimittava vilpittömässä mielessä. Vilpittömän mielen vaatimus asettaa siirronsaajalle edellytyksen, että hän ei ole tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että jonkinlainen väite mitättömyydestä on olemassa. Nämä väitteet jaetaan edelleen heikkoihin ja vahvoihin väitteisiin. Onkin tärkeää muistaa, että väitesuoja suojaa vain näitä heikkoja väitteitä vastaan. Vahvojen väitteiden osalta kuten esimerkiksi väite siitä, että osake on väärennetty, arvopaperin haltija ei saa väitesuojaa. Mikäli Matin ostama osake siis todella olisi väärennetty, ei hän omistaisikaan sadasosaa A Oy:stä. Jos taas puolestaan osake olisi luovutettu esimerkiksi lievän pakon vuoksi, olisi väite tehoton ja Matin katsottaisiin omistavan sadasosan A Oy:stä. Arvopaperien, kuten yleisesti velkakirjojenkin kohdalla, on tärkeää ottaa selvää niitä koskevista säädöksistä. Näin voi välttyä tilanteilta, joissa luovutuksensaajan väitesuoja ei toteudu.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa