» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ratkaisu KKO:2012:52 koski kantelua Korkeimman oikeuden ratkaisusta. A oli asiassa tuomittu syyttäjän valituksen perusteella kirjallisessa menettelyssä KKO:ssa lahjusrikkomuksesta sakkorangaistukseen ja menettämään valtiolle vastaanottamansa edun arvon. Valtioneuvoston oikeuskansleri vaati kantelussaan A:n tuomion poistamista, koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli tuomiossaan katsonut Korkeimman oikeuden menetelleen virheellisesti ratkaistessaan asian.
KKO:n tuli ratkaista, tuleeko KKO:n tuomio poistaa ihmisoikeustuomioistuimen toteaman ihmisoikeusloukkauksen vuoksi.
Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa, jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.
KKO:n mukaan ihmisoikeustuomioistuin pitää lähtökohtana ihmisoikeussopimuksen 46 artiklaan nojaten sitä, että jäsenvaltio pyrkii korjaamaan havaitun ihmisoikeusloukkauksen ja palauttamaan hakijan siihen asemaan, jossa hän olisi ollut ilman loukkausta. KKO:n tulkinnan mukaan ihmisoikeussopimus ei itsessään velvoita sopimusvaltiota jo lainvoimaisen tuomion poistamiseen taikka asian uudelleen tutkimiseen vain siksi, että ihmisoikeustuomioistuin on katsonut tuomion aiheuttaneen ihmisoikeussopimuksen loukkauksen. Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä on mainittu, että oikeusvaltion keskeisiin ominaisuuksiin kuuluu oikeusvarmuus, eikä sitä edistä lainvoimaisten tuomioiden kyseenalaistaminen. Kuitenkin ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisussaan todennut, ettei oikeusvarmuus ole ehdoton, vaan siitä voi poiketa, jos se on välttämätöntä olennaisista ja pakottavista syistä tai jos painavat hyväksyttävät näkökohdat ylittävät yksittäistapauksessa oikeusvarmuuden periaatteen painoarvon.
Asiassa KKO katsoi kansallisten säännöksien soveltamisen lähtökohtana olevan ihmisoikeustuomioistuimen kannanotto, jonka mukaan A:n asiaa ei voitu tutkia ja ratkaista ilman kuulematta A:ta suullisessa käsittelyssä. KKO:n mukaan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion vuoksi on selvää, että menettelyä A:n asiaa koskien on rasittanut virhe. Siten KKO tulkitsi, että on olemassa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukainen riittävä peruste tuomion poistamiselle. KKO päätti asiassa poistaa A:ta koskevan virheellisen tuomion ja jatkaa asian käsittelyä muun osalta Korkeimmassa oikeudessa uudelleen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa