» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapauksessa KKO:2015:9 oli kyse yhdyskuntapalvelusta suorittamatta olleen osan muuntamisesta vankeudeksi ja ylimääräisestä muutoksenhausta. Tapauksessa alun perin Pohjois-Karjalan käräjäoikeus oli tuominnut A:n 3 kuukauden vankeusrangaistukseen, jonka sijasta A:lle oli kuitenkin tuomittu 84 tuntia yhdyskuntapalvelua. Tämän jälkeen syyttäjän vaatimuksesta käräjäoikeus muunsi suorittamatta olleen yhdyskuntapalvelun, jota oli suorittamatta 36 tuntia, kolmen kuukauden vankeudeksi. Käräjäoikeus määräsi, että rangaistuksesta on tehtävä rikoslain mukaan vapaudenmenetystä koskeva vähennys. Vähennys oli määrältään kuusi päivää. Rikosseuraamuslaitos haki tuomion oikaisemista, koska katsoi, että vankeudeksi muuntamisessa olisi tullut noudattaa samaa muuntosuhdetta kuin yhdyskuntapalvelua tuomittaessa oli noudatettu. Rikosseuraamuslaitos oli ilmoittanut saattavansa käräjäoikeuden tuomion Korkeimman oikeuden tietoon.
Korkeimmassa oikeudessa asiassa oli siis kyse ensinnäkin siitä, oliko käräjäoikeus muuntanut yhdyskuntapalvelun virheellisesti. Korkeimman oikeuden oli tutkittava miten rikoslaissa tarkoitettu vapaudenmenetysajan vähennys otetaan muuntamisessa huomioon. Toiseksi Korkeimmassa oikeudessa oli kyse siitä, että jos käräjäoikeuden katsottiin menetelleen virheellisesti, oliko virhe tapahtunut A:n vahingoksi siten, että tuomion purkamisen edellytykset täyttyivät. Oikeudenkäymiskaaren mukaan lainvoiman saanut tuomio on mahdollista purkaa syytetyn eduksi, jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
Korkein oikeus katsoi, että tapauksessa kärjäoikeuden tuomio on perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Käräjäoikeus oli nimittäin alun perin määrännyt vankeusrangaistukseksi kolme kuukautta ja siitä huolimatta, että yhdyskuntapalvelusta oli suorittamatta vain 38 tuntia, muuntanut yhdyskuntapalvelun kolmen kuukauden vankeusrangaistukseksi, joka vastaa alkuperäistä vankeusrangaistusta. Alunperin muuntosuhde oli ollut 1:1, joten tätä muuntosuhdetta käytettäessä suorittamatta oleva osa olisi kuulunut muuntaa 38 päiväksi vankeutta. Korkeimman oikeuden mukaan tapauksessa oli myös varmistuttava siitä, että A sai hänelle alun perin tuomitusta vankeusrangaistuksesta vähennettäväksi määrätyn kuuden päivän vapaudenmenetysajan hyväkseen. Korkeimman oikeuden mukaan A:n tulisi päästä ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut vankeusrangaistuksesta yhden kolmasosan. Tämä johtuu A:n ensikertalaisuudesta sekä hänen nuoresta iästään. Korkein oikeus katsoi, että tapauksessa huomioon ottaminen tapahtuisi siten, että jäljellä olevaan rangaistukseen lisätään kuusi päivää, jonka jälkeen ehdonalaiseen vapauteen päästäminen lasketaan tästä määrästä.
Korkein oikeus katsoi, että edellytykset käräjäoikeuden tuomion purkamiseksi täyttyivät. Korkein oikeus katsoi asian olevan selvä. Purkaminen myös tapahtui rikosasian vastaajan eduksi, joten Korkein oikeus oikaisi käräjäoikeuden tuomiota välittömästi. Korkein oikeus oikaisi tuomiota siten, että 38 tuntia suorittamatta olevaa yhdyskuntapalvelusta oikaistiin 38 päiväksi vankeutta. Vapaudenmenetysaika huomioitaessa A:n oli suoritettava vankeutta 44 päivää, josta tehtävä vähennys oli 6 päivää. Tapauksessa käräjäoikeus oli selvästi soveltanut lakia väärin, mikä oikeutti Korkeimman oikeuden oikaisemaan ratkaisua.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa