» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn vahingoksi purkaa, jos oikeuden jäsen tai virkamies, syyttäjä taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn ja jutun voidaan olettaa vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Myöskin tuomio voidaan purkaa, jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällöltään totuudenvastainen taikka jos todistaja tai asiantuntija on tahallaan antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen kauppaan. Jos voidaan olettaa edellä mainittujen seikkojen vaikuttaneen siihen, että syytetty on vapautettu tai että hänet on tuomittu olennaisesti lievempien rangaistussäännösten mukaan kuin mitä olisi ollut sovellettava, niin lainvoimainen tuomio rikosasiassa voidaan purkaa, vaikka se olisi syytetyn vahingoksi.
Tapauksessa oli kyse siitä, että käräjäoikeus oli tuominnut vastaajan laissa säädettyä vähimmäisrangaistusta alhaisempaan rangaistukseen. Käräjätuomari A oli toiminut käräjäoikeuden puheenjohtajana ja hakenut tuomion purkamista vastaajan vahingoksi, koska vastaaja olit tuomittu lievempien rangaistussäännösten mukaan. A:n hakemus jätettiin kuitenkin tutkimatta.
Korkein oikeus jätti A:n hakemuksen tutkimatta. Korkein oikeus katsoi perusteluidensa perusteella, ettei A:n hakemusta voida tutkia. Korkein oikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että asian ratkaisseen tuomarin oikeus hakea lainvoimaisen tuomion tai päätöksen purkamista tulee kysymykseen vain poikkeuksellisesti yleisen edun niin vaatiessa. Purkusäännöksen taustalla on ajatus siitä, että julkinen etu voi vaatia sellaisen tuomion purkamista, jolla on joku syyttömästi tuomittu. Sen sijaan tuomion purkaminen syytetyn vahingoksi ei ole kaikissa tapauksissa yhtä välttämätöntä. A oli tehnyt virheen, jonka johdosta vastaaja oli tuomittu liian lievään rangaistukseen. Syyttäjä tai asianomistaja eivät siis hakeneet rangaistukseen muutosta, vaan muutosta haki tuomari. Virhe vaikuttaa yleiseen luottamukseen tuomioistuinta kohtaan, joten asiassa on myös julkinen intressi, joka puoltaa mahdollisuutta oikaista tämä virheellinen ratkaisu. Kuitenkin tuomarin mahdollisuus hakea rikostuomion purkamista vastaajan vahingoksi olisi yleisen edun näkökulmasta pikemminkin haitallista kuin hyväksyttävää, koska se vaarantaisi luottamusta rikoslain puolueettomuuteen. Rikosoikeudellisen vastuun toteuttaminen kuuluu syyttäjälle, jolla on jutun asianosaisena oikeus turvautua ylimääräiseen muutoksenhakuun myös vastaajan vahingoksi. Kuitenkaan yleinen etu ei vaadi samaa asian ratkaisseelta tuomarilta ja näin tuomari asettaisi itsensä syytetyn vastapuoleksi. Näin ollen A:n hakemus jätettiin tutkimatta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa