» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A tuomittiin pääasiassa vuonna 2010 tehdyistä rikoksista 237 tunniksi yhdyskuntapalveluun, mikä sai myöhemmin lainvoiman. Jälkeenpäin kävi kuitenkin ilmi, että käräjäoikeus oli soveltanut tuomitsemishetkellä voimassa ollutta lainsäädäntöä, vaikka tekohetkellä voimassa olleen lainsäädännön mukaan yhdyskuntapalvelua oli mahdollista tuomita korkeintaan 200 tuntia.
Syyttäjä haki tuomiossa esiintyvän ilmeisen virheen johdosta korkeimmalta oikeudelta käräjäoikeuden tuomion purkamista syyttäjän eduksi niin, että A:n seuraamus määrättäisiin tekohetken lainsäädännön mukaisesti. Tässä on kyse rikoslaissa säädetystä lievemmän lain periaatteesta, jonka mukaan rikokseen sovelletaan joko teko- tai tuomitsemishetken lainsäädäntöä sen mukaan, kumman soveltaminen johtaa lievempään lopputulokseen.
Korkein oikeus oli syyttäjän kanssa samaa mieltä ja totesi, että tuomio rikkoo lievemmän lain periaatetta yli 200 tunnin yhdyskuntapalvelun tuomitsemisen osalta, joten käräjäoikeuden tuomio perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Tämän vuoksi KKO purki tuomion ja oikaisi sen niin, että A:lle tuomittiin yhdyskuntapalvelua 195 tuntia. KKO piti oikaisuasiaa niin selvänä, että syyksi luettujen rikosten asianomistajillekaan ei ollut tarpeen varata tilaisuutta tulla kuulluksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa