» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Valtion virkamies voidaan irtisanoa, kun virasto tai sen yksikkö, jossa hän työskentelee, lakkaa, tai kun hänen tehtävänsä vähenevät olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti (valtion virkamieslain 27 §). Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijaa koskee oma lakinsa: virkasuhde voidaan irtisanoa, kun tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä, tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi tai niihin verrattavista syistä (viranhaltijalain 37 §).
Irtisanoa ei saa, jos virkamies tai viranhaltija voidaan kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Virkasuhteisiin ei sovelleta työsopimuslakia, ja perusteettoman irtisanomisen seuraus on virkasuhteen jatkuminen, ei työsopimuslain mukainen korvaus.
Onko viran lakkaaminen irtisanomisperuste?
Lain mukaan virkamies voidaan irtisanoa, kun virasto tai se yksikkö, jossa virkamies työskentelee, lakkautetaan. Viraston lakkaaminen irtisanomissyynä on yleensä helppo tunnistaa.
Lakkaamiseen voi kuitenkin liittyä monenlaisia tehtävien uudelleenjärjestelyitä sekä uusien yksikköjen perustamisia ja vanhojen laajentamisia. Tällaisissa tilanteissa pitäisi tutkia mahdollisuus siirtää virkamies uuteen virkaan. Erityisen hankalia ovat käytännössä olleet tilanteet, joissa virasto on lakkautettu julkisen toiminnan yksityistämisen vuoksi.
Miten virkamies irtisanotaan?
Virkasuhde voidaan molemmin puolin irtisanoa päättymään tietyn irtisanomisajan kuluttua tai, jos niin on sovittu tai laissa erikseen säädetty, irtisanomisaikaa noudattamatta. Työnantajan aloitteesta tapahtuva irtisanominen voi johtua joko henkilökohtaisista tai tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Viran lakkaamiseen liittyvissä irtisanomisissa on kyse nimenomaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Viranomaisella on siis oikeus irtisanoa virkamies myös silloin, kun virkamiehen tehtävät tai viraston mahdollisuudet tarjota virkamiehelle tehtäviä suoritettaviksi olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti vähenevät. Perustetta irtisanomiseen ei kuitenkaan katsota tällöin olevan esimerkiksi silloin, kun irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä viraston toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia.
Miten työnantajana olevan viranomaisen on toimittava viran lakkauttamisessa?
Ennen virkamiehen irtisanomista on pyrittävä siirtämään virkamies toiseen virkaan saman viraston sisällä. Ellei ole mahdollista uudelleen sijoittaa saman viraston sisällä, virkamiehelle voidaan pyrkiä löytämään uusia tehtäviä myös muualta valtionhallinnosta, vaikka laki velvoittaa selvittämään sijoittamisen nimenomaan samassa virastossa. Jos sijoittaminen tai kouluttaminen ei ole mahdollista, virkamies on mahdollista irtisanoa. Viranomainen ei saa irtisanoa virkasuhdetta virkamiehestä johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole erityisen painava.
Nykyisessä valtion virkamieslaissa ei ole säännöksiä erorahasta tai toistuvasta korvauksesta. Irtisanottu virkamies voi saada viraston kustantamaa työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, ja hänen toimeentulonsa perustuu työttömyysturvaan. Virkaehtosopimuksissa voi olla muutosturvaa koskevia määräyksiä.
Uudelleenjärjestelyt ja yksityistäminen
Irtisanomisiin viran lakkaamisen perusteella liittyvät tilanteet voivat joskus olla vaikeaselkoisia julkisen hallinnon uudelleenjärjestelyiden ja yksityistämisten takia. On hyvä pohtia mahdollisuutta sijoittaa virkamies uusiin tehtäviin.
Valtio: milloin perustetta ei ole?
Kun irtisanominen perustuu tehtävien vähenemiseen, perustetta ei ole ainakaan, jos (valtion virkamieslain 27 §:n 2 momentti):
- irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä viraston toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia;
- syyksi ilmoitetut uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä virastossa tarjolla olevia tehtäviä tai muuta niiden laatua;
- syyksi on ilmoitettu kone- tai laitehankinnat, mutta virkamies olisi voitu kouluttaa niiden käyttöön; tai
- syyksi on ilmoitettu kustannussäästö, joka on niin vähäinen, ettei sitä voida pitää irtisanomisen todellisena syynä.
Rajoitukset koskevat tehtävien vähenemistä. Kun koko virasto tai yksikkö lakkaa, peruste on yleensä selvä, ja kiista koskee useimmiten sitä, olisiko virkamiehen voinut sijoittaa uudelleen.
Jos virka sijoitetaan toiselle paikkakunnalle eikä virkamies perustellusta syystä siirry sinne, hänet voidaan irtisanoa (valtion virkamieslain 27 §:n 3 momentti). Irtisanoa ei saa, jos virkamies voidaan samassa virastossa ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin, tai jos virka siirretään toiseen virastoon (valtion virkamieslain 27 §:n 4 momentti).
Raskaana olevan ja perhevapaata käyttävän suoja sekä sopimukseen perustuva irtisanomisoikeuden rajoitus koskevat myös näitä perusteita. Poikkeus on tilanne, jossa koko virasto lakkautetaan (valtion virkamieslain 27 §:n 5 momentti ja 25 §:n 4 ja 5 momentti).
Kunta ja hyvinvointialue: eri säännöt
Viranhaltijan irtisanominen edellyttää, että tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi. Lisäksi työnantajan on selvitettävä, voidaanko viranhaltija kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen, ottaa työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea hänen tehtävistään, tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Sijoittamisvelvollisuus ulottuu siis myös työsuhteisiin.
Perustetta ei ole ainakaan, jos samankaltaisiin tehtäviin on otettu uusi henkilö ennen irtisanomista tai sen jälkeen eikä toimintaedellytyksissä ole tapahtunut muutoksia, tai jos uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä tehtäviä tai muuta niiden laatua (viranhaltijalain 37 §:n 2 momentti). Raskaana olevalla ja perhevapaalla olevalla on sama suoja kuin työsopimuslaissa. Luottamusmiehen virkasuhteen saa irtisanoa tällä perusteella vain, jos työ kokonaan päättyy eikä muuta työtä tai koulutusta voida järjestää (viranhaltijalain 38 §).
Ennen irtisanomista viranhaltijaa on kuultava, ja hänellä on oikeus käyttää avustajaa. Kuulemista ei tarvita, jos asiasta on neuvoteltava kunnan ja hyvinvointialueen yhteistoimintalain mukaisesti. Päätös perusteluineen merkitään pöytäkirjaan ja annetaan kirjallisesti tiedoksi (viranhaltijalain 43 §). Yksityisen sektorin yhteistoimintalaki ei koske valtion virastoja eikä kuntia; niillä on omat yhteistoimintalakinsa (yhteistoimintalain 3 §).
Irtisanomisajat
Valtiolla viranomaisen irtisanomisaika on palvelussuhteen kestosta riippuen yhdestä kuuteen kuukautta, jollei muuta ole sovittu: yksi kuukausi enintään vuoden palvelussuhteessa ja kuusi kuukautta yli 15 vuoden palvelussuhteessa (valtion virkamieslain 30 §). Kunnassa ja hyvinvointialueella aika on vähintään 14 päivää enintään vuoden palvelussuhteessa ja kuusi kuukautta yli 12 vuoden palvelussuhteessa (viranhaltijalain 40 §).
Valtiolla virkasuhde voidaan samoilla perusteilla myös muuttaa osa-aikaiseksi irtisanomisajan päättymisestä lukien (valtion virkamieslain 31 §). Jos viranomainen ja virkamies sopivat virkasuhteen päättymisestä heti, virkamiehellä on oikeus irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen (valtion virkamieslain 28 §).
Valmennus, koulutus ja takaisinotto
Valtion virasto, jossa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on velvollinen tarjoamaan viran lakkaamisen tai tehtävien vähenemisen vuoksi irtisanomalleen virkamiehelle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, jos hän on ollut valtion palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Valmennuksen arvon on vastattava vähintään kuukauden palkkaa, ja se on toteutettava kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä, ellei painava syy edellytä myöhempää ajankohtaa (valtion virkamieslain 27 a §).
Kunnassa vastaava velvollisuus koskee viranhaltijaa, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta, eikä henkilöstömäärärajaa ole (viranhaltijalain 37 b §). Laiminlyönnistä seuraa valmennuksen arvoa vastaava kertakorvaus (valtion virkamieslain 27 b § ja viranhaltijalain 37 c §).
Jos virasto tarvitsee 12 kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, sen on tiedusteltava työvoimaviranomaiselta, onko entisiä virkamiehiä työnhakijoina, ja tarjottava tehtävää ensisijaisesti heille (valtion virkamieslain 32 §). Kunnassa ja hyvinvointialueella takaisinottoaika on yhdeksän kuukautta (viranhaltijalain 46 §). Takaisinotto edellyttää, että olet ilmoittautunut työnhakijaksi. Laiminlyönnistä työnantaja on vahingonkorvausvastuussa.
Muutoksenhaku ja seuraukset
Valtion virkamies voi valittaa irtisanomispäätöksestä hallinto-oikeuteen (valtion virkamieslain 53 §:n 2 momentti ja 57 §). Kunnan tai hyvinvointialueen viranhaltija tekee ensin oikaisuvaatimuksen, ja vasta sen jälkeen voi valittaa. Jos irtisanomisesta on päättänyt valtuusto, valitetaan suoraan (viranhaltijalain 50 §).
Viran lakkaamiseen tai tehtävien vähenemiseen perustuvassa irtisanomisessa valitus- tai oikaisuvaatimusaika alkaa kulua vasta irtisanomisajan päättymisestä. Määräajan pituus kerrotaan päätöksen valitusosoituksessa tai oikaisuvaatimusohjeessa, ja se kannattaa merkitä kalenteriin heti.
Jos irtisanominen todetaan lainvoimaisella päätöksellä perusteettomaksi, virkasuhde jatkuu katkeamatta. Virkamiehelle maksetaan saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio, josta vähennetään samalta ajalta muualta ansaitut tulot ja tietyt etuudet (valtion virkamieslain 55 ja 55 a §; viranhaltijalain 44 ja 45 §). Tämä on keskeinen ero työsopimussuhteeseen, jossa perusteeton irtisanominen johtaa korvaukseen eikä työsuhde jatku.
Viran lakkaamisen vuoksi irtisanotulle ei lähtökohtaisesti tule työttömyysturvan karenssia, koska hän ei ole itse aiheuttanut palvelussuhteen päättymistä (työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §). Karenssista antaa tarvittaessa sitovan lausunnon KEHA-keskus, ja etuudesta päättää Kela tai työttömyyskassa.
Valtio ja kunta rinnakkain
- Peruste: valtiolla viraston tai yksikön lakkaaminen tai tehtävien olennainen ja muu kuin tilapäinen väheneminen; kunnassa tehtävien olennainen ja pysyvä väheneminen.
- Sijoittaminen: valtiolla samassa virastossa; kunnassa toiseen virkasuhteeseen tai vastaavaan työsuhteeseen.
- Henkilöön liittyvä peruste: valtiolla erityisen painava syy (valtion virkamieslain 25 §), kunnassa asiallinen ja painava syy (viranhaltijalain 35 §). Työsopimuslain 1.1.2026 voimaan tullut muutos ei koskenut virkasuhteita.
- Takaisinotto: valtiolla 12 kuukautta, kunnassa yhdeksän kuukautta.
- Muutoksenhaku: valtiolla valitus hallinto-oikeuteen, kunnassa yleensä ensin oikaisuvaatimus.
Esimerkki: Valtion virasto yhdistetään toiseen, ja yhdistyneessä virastossa on avoinna kaksi samankaltaista tehtävää. Jos irtisanomisuhan alainen virkamies voidaan kohtuudella sijoittaa niihin, häntä ei voida irtisanoa.
Esimerkki: Kunnan keittiö ulkoistetaan, ja keittiön esihenkilön virka lakkautetaan. Kunnalla on avoinna ruokapalvelun suunnittelijan työsuhteinen tehtävä, jonka sisältö ei olennaisesti poikkea hänen aiemmista tehtävistään. Kunnan on tarjottava se ennen kuin virkasuhde voidaan irtisanoa.
Mitä juristi tekee?
Juristi selvittää, mitä virastossa tai kunnassa tapahtui todellisuudessa: lakkautettiinko yksikkö kokonaan vai siirtyivätkö tehtävät muualle, ja mitä avoimia tehtäviä oli tarjolla. Hän tarkistaa kuulemisen, yhteistoimintamenettelyn ja päätöksen perustelut, laatii valituksen tai oikaisuvaatimuksen oikeassa ajassa ja vaatii tarvittaessa menetetyt ansiot, valmennuksen korvauksen tai takaisinoton laiminlyönnistä johtuvan vahingonkorvauksen.
Voit myös pyytää ensin maksuttoman selvityksen virkamiehen irtisanomisesta.
Usein kysyttyä
Voiko virkamiehen irtisanoa, jos koko virasto lakkautetaan?
Voi, jos häntä ei voida kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa samassa virastossa eikä virkaa siirretä toiseen virastoon. Jos virka siirretään toiseen virastoon, irtisanomisoikeutta ei ole.
Voiko raskaana olevan virkamiehen irtisanoa viran lakkaamisen vuoksi?
Valtiolla raskaussuoja ja perhevapaasuoja koskevat myös tehtävien vähenemistä, mutta eivät tilannetta, jossa koko virasto lakkautetaan. Kunnassa viranhaltijalla on sama suoja kuin työsopimuslain mukaan työntekijällä.
Jatkuuko palkanmaksu valituksen ajan?
Valtiolla ei yleensä. Viran lakkaamisen tai tehtävien vähenemisen vuoksi irtisanottu virkamies pidätetään virantoimituksesta irtisanomisajan päättyessä, kunnes irtisanomispäätös on lainvoimainen, ellei hallinto-oikeus erityisestä syystä määrää toisin (valtion virkamieslain 40 §). Jos valitus menestyy, menetetyt ansiot maksetaan jälkikäteen vähennyksin.
Saanko kieltäytyä siirrosta toiselle paikkakunnalle?
Saat, mutta jos virka sijoitetaan toiselle paikkakunnalle etkä perustellusta syystä siirry sinne, sinut voidaan irtisanoa. Kerro siirtymättä jäämisen syy kirjallisesti.
Varoitukset
- Irtisanomisiin viran lakkaamisen perusteella liittyvät tilanteet voivat joskus olla vaikeaselkoisia julkisen hallinnon uudelleenjärjestelyiden ja yksityistämisten takia. On hyvä pohtia mahdollisuutta sijoittaa virkamies uusiin tehtäviin.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
