» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Koiran pureman aiheuttamasta vammasta voit vaatia korvausta koiran omistajalta tai siltä, joka piti koiraa purematilanteessa, jos koiraa ei pidetty tai valvottu huolellisesti (vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §). Korvattavia ovat tarpeelliset hoitokulut, ansionmenetys, kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta ja pysyvä haitta (5 luvun 2 §). Korvaus voidaan maksaa koiran omistajan vastuuvakuutuksesta, jos vahinko kuuluu vakuutuksen korvauspiiriin. Sinun on näytettävä purema, vamma, kulut ja koiranpitäjän huolimattomuus, joten dokumentoi kaikki heti.
Kuka vastaa koiran puremasta?
Pelkkä koiran purema ei yleensä riitä perustamaan vahingonkorvausvastuuta, vaan vastuu edellyttää lähtökohtaisesti huolimattomuutta. Koiran omistaja tai muu koiran pidosta vastaava henkilö voi joutua korvausvastuuseen, jos purema johtuu koiran pidon tai valvonnan laiminlyönnistä. Huolellisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon esimerkiksi tapahtumapaikka, koiran käyttäytyminen ja koiranpitäjän tiedossa olleet riskit. Jos koira oli puremahetkellä hoidossa tai lainassa, vastuu voi kohdistua myös siihen, jonka hallinnassa ja valvonnassa se oli.
Järjestyslain mukaan koira on pidettävä taajamassa kytkettynä. Suljetulla pihalla, koirien harjoituspaikalla ja aidatussa koirapuistossa koiran saa pitää vapaana, mutta senkin on oltava omistajan tai haltijan valvonnassa (järjestyslain 14 §). Järjestyslaissa ei säädetä vahingonkorvausvastuusta, mutta koiran pitoa koskevien velvollisuuksien rikkominen voi olla merkittävä osoitus huolimattomuudesta. Huolimattomuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös esimerkiksi koiran aiempi aggressiivinen käyttäytyminen, puutteellinen aitaus tai varoittamisen laiminlyönti.
Vastuun perusteista kerrotaan tarkemmin artikkelissa Eläinten aiheuttamat vahingot.
Mitä puremasta voi vaatia?
Henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokuluista ja muista tarpeellisista kuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta (vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §). Eritä nämä vaatimuksessa omiksi kohdikseen, koska jokainen arvioidaan eri perusteella.
Hoitokulut
Korvattavia ovat esimerkiksi päivystys- ja lääkärikäynnit, reseptilääkkeet, rokotukset, haavanhoitotarvikkeet, jatkotutkimukset ja tarvittava fysioterapia. Myös välttämättömät matkat hoitoon kuuluvat tähän. Kulun pitää olla tarpeellinen ja johtua juuri puremasta. Jos olet saanut saman kulun jo korvatuksi omasta vakuutuksestasi, sitä ei korvata toiseen kertaan.
Ansionmenetys
Jos et voi tehdä töitä pureman aiheuttaman vamman vuoksi, voit vaatia korvausta todellisesta ansionmenetyksestäsi. Korvauksen määrässä otetaan huomioon tulot, jotka saat tai voisit saada vahingosta huolimatta. Jos työnantaja maksaa sinulle sairausajan palkkaa, samaa ansionmenetystä ei korvata sinulle kahteen kertaan (vahingonkorvauslain 5 luvun 2 a §). Näytöksi tarvitaan sairauslomatodistus ja palkkalaskelma tai yrittäjän tulotiedot.
Kipu ja särky sekä tilapäinen haitta
Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta maksettavalla korvauksella hyvitetään vamman aiheuttamaa kipua ja toipumisajan haittoja, kuten unettomuutta tai käden käytön vaikeutumista. Korvauksen määrään vaikuttavat erityisesti vamman laatu ja vaikeusaste, hoidon laatu ja kesto sekä haitan kesto (vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §).
Pysyvä haitta
Jos puremasta jää näkyvä arpi, liikerajoitus tai hermovaurio, voit vaatia korvausta pysyvästä haitasta. Siihen vaikuttavat vamman laatu ja vaikeus sekä ikäsi (5 luvun 2 c §). Pysyvä haitta voidaan yleensä arvioida vasta, kun tila on vakiintunut. Siksi muut erät kannattaa vaatia heti ja pysyvä haitta myöhemmin.
Esinevahingot
Pureman yhteydessä revenneistä vaatteista tai rikkoutuneesta puhelimesta voi saada korvausta esinevahinkona, jos vahinko kuuluu koiranpitäjän korvausvastuun piiriin (vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §).
Kärsimyskorvaus
Jos henkilökohtaista koskemattomuuttasi loukattiin vakavasti tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta, esimerkiksi usuttamalla koira kimppuusi, voit lisäksi vaatia korvausta kärsimyksestä (5 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohta).
Korvauseristä kerrotaan artikkeleissa Henkilövahinko: Kipu ja särky, pysyvä ja tilapäinen haitta ja Henkilövahinko: Ansionmenetyksen korvaaminen.
Esimerkki 1: Irti juossut koira puree aikuista käsivarteen taajamassa. Päivystys ja lääkkeet maksavat noin 130 euroa, ja hän on kaksi viikkoa sairauslomalla. Hän voi vaatia hoitokulut, ansionmenetyksen sekä kivun ja säryn. Jos käsivarteen jää näkyvä arpi, pysyvää haittaa voi vaatia myöhemmin. Jos koira puri sinua tai läheistäsi, voit pyytää maksuttoman selvityksen korvattavista kuluista.
Näyttö ja asiakirjat
Korvausta vaativan on lähtökohtaisesti näytettävä ne seikat, joihin vaatimus perustuu. Sinun on siis osoitettava purema, koiranpitäjän huolimattomuus, aiheutunut vamma ja vahingon syy-yhteys koiranpitäjän menettelyyn. Jos korvauksen määrää ei voida näyttää täsmällisesti tai se on näytettävissä vain vaikeuksin, tuomioistuin voi arvioida sen esimerkiksi kivun ja säryn osalta (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §). Kokoa ainakin nämä:
- lääkärinlausunnot ja potilasasiakirjat
- kuitit hoitokuluista, lääkkeistä ja matkoista
- valokuvat puremajäljestä heti ja myöhemmin arven paranemisesta
- todistajien nimet ja kertomukset siitä, oliko koira kytkettynä
- sairauslomatodistus ja palkkalaskelma
- muistiinpanot oireista ja siitä, mitä et voinut tehdä toipumisen aikana.
Jos oma toimintasi vaikutti puremaan
Korvausta voidaan alentaa tai se voi jäädä saamatta, jos olet itse myötävaikuttanut vahinkoon (vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §). Tällaista voi olla esimerkiksi koiran ärsyttäminen, luvatta aidatulle pihalle meneminen tai selvän varoituksen sivuuttaminen. Myötävaikutus ei automaattisesti poista oikeuttasi korvaukseen, vaan asiaa arvioidaan kohtuuden mukaan.
Tästä kerrotaan artikkelissa Vahingon kärsijän myötävaikutus vahingon syntyyn.
Esimerkki 2: Pieni lapsi kurottaa kätensä naapurin aitauksen läpi, ja koira puree. Lapsen omaa toimintaa arvioidaan varovasti hänen ikänsä mukaan, ja ratkaisevaa on myös, oliko aitaus riittävä ja koira valvonnassa. Lapsen puolesta korvausta vaatii hänen huoltajansa.
Vastuuvakuutus ja vakuutusyhtiö
Milloin korvausta voi vaatia vastuuvakuutuksesta?
Koiran omistajan koti- tai koiravakuutukseen voi sisältyä vastuuvakuutus. Se voi korvata vahingon, josta vakuutettu on lain mukaan korvausvastuussa, vakuutusehtojen mukaisesti. Vahinkoa kärsineellä ei yleensä ole lakiin perustuvaa oikeutta vaatia korvausta suoraan yksityishenkilön vapaaehtoisesta vastuuvakuutuksesta. Vakuutussopimuslain 67 §:n mukaan suora vaatimusoikeus on kuitenkin esimerkiksi silloin, kun vakuutettu on maksukyvytön. Pykälässä säädetään myös muista suoran vaatimusoikeuden perusteista. Käytännössä koiran omistaja voi ilmoittaa vahingosta vakuutusyhtiölleen, joka käsittelee korvausasian.
Vakuutuskorvauksen hakeminen ja määräajat
Vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutusyhtiölle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja siitä aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Vastuuvakuutuksessa vaatimus on joka tapauksessa esitettävä viimeistään kymmenen vuoden kuluessa vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Myös vakuutustapahtumasta ilmoittaminen rinnastetaan korvausvaatimuksen esittämiseen (vakuutussopimuslain 73 §). Nämä määräajat koskevat vakuutuskorvauksen hakemista, eivät sellaisinaan koiran omistajaan kohdistuvan vahingonkorvausvaatimuksen vanhentumista.
Pyydä omistajaa ilmoittamaan vahingosta viipymättä ja kertomaan vakuutusyhtiön nimi. Anna vakuutusyhtiölle sen vastuun selvittämiseksi tarpeelliset ja sinulta kohtuudella vaadittavat tiedot, kuten lääkärinlausunnot ja kuitit (69 §). Vakuutusyhtiön on maksettava korvaus tai ilmoitettava kielteisestä päätöksestä viimeistään kuukauden kuluttua tarvittavien selvitysten saamisesta (70 §). Jos vaatimus hylätään, pyydä kirjallinen päätös perusteluineen.
Omistajan korvausvastuu ei poistu, vaikka vakuutus ei korvaisi vahinkoa. Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, vakuutuksenantaja voi alentaa vakuutetulle tulevaa korvausta tai evätä sen. Vastuuvakuutuksessa vakuutuksenantajan on kuitenkin vakuutussopimuslain 30 §:n 4 momentin nojalla korvattava vahinkoa kärsineelle luonnolliselle henkilölle se osa vakuutuksen perusteella korvattavasta vahingosta, jota tämä ei ole saanut perityksi vakuutetulta. Vastaavasta vahinkoa kärsineen suojasta säädetään myös vakuutussopimuslain 31 §:ssä suojeluohjeiden laiminlyönnin yhteydessä. Vakuutussopimuslain 30 §:n 4 momentin erityissuoja ei sellaisenaan koske tahallisesti aiheutettua vakuutustapahtumaa.
Jos koira puree työtehtävissä
Jos koira puri sinua työtehtävissä, esimerkiksi postinjakajana tai kotihoitajana, kyse voi olla työtapaturmasta. Työtapaturmakorvausta haetaan työnantajan työtapaturmavakuutuksesta. Oikeus saada korvausta myös vahingosta vastuussa olevalta koiranpitäjältä ei sellaisenaan vähennä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista korvausta (työtapaturma- ja ammattitautilain 5 §). Vakuutuslaitos voi periä maksamansa korvauksen korvausvastuussa olevalta koiran omistajalta, mutta yksityishenkilöltä vain, jos tämä aiheutti vahingon tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella (270 §).
Rikosilmoitus ja valtion korvaus
Koiran valvonnan laiminlyönti voi olosuhteista riippuen täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Esimerkiksi vammantuottamus voi tulla kyseeseen, jos koiranpitäjä aiheuttaa huolimattomuudellaan toiselle ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen (rikoslain 21 luvun 10 §). Kaikki puremat tai vahingonkorvausvastuun aiheuttavat laiminlyönnit eivät kuitenkaan ole rikoksia. Jos tapahtumaan liittyy rikos, voit esittää vahingonkorvausvaatimuksen rikosasian yhteydessä. Valtio voi rikosvahinkolain edellytysten täyttyessä korvata rikoksella aiheutetun henkilövahingon. Rikosvahinkokorvaus ei edellytä kaikissa tilanteissa rikoksesta annettua langettavaa tuomiota.
Rikosvahinkolain mukainen korvaus on toissijainen. Siitä vähennetään pääsääntöisesti korvaus, jonka hakija on saman vahingon perusteella saanut tai ilmeisesti on oikeutettu saamaan muun lain tai vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla (rikosvahinkolain 19 §). Vuoden 2024 alusta sovellettavien tarkistettujen rahamäärien mukaan ansionmenetystä korvataan enintään 180 euroa päivältä ja kipua ja särkyä sekä muuta tilapäistä haittaa enintään 14 500 euroa (rikosvahinkolain 5 ja 48 § sekä valtioneuvoston asetus 1111/2023). Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta ja kärsimyksestä maksettavien korvausten yhteismäärästä tehdään 260 euron perusvähennys (rikosvahinkolain 20 ja 48 § sekä valtioneuvoston asetus 1111/2023). Nämä tarkistetut rahamäärät koskevat 1.1.2024 alkaen tehtyjä rikoksia. Jos vahinkoa kärsinyt ei ole ilmoittanut rikoksesta poliisille eikä poliisi ole saanut siitä muutenkaan tietää, korvausta maksetaan vain erityisestä syystä (23 §). Korvausta haetaan Valtiokonttorilta kolmen vuoden kuluessa korvausasiassa annetusta lainvoimaisesta tuomiosta tai, jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, kymmenen vuoden kuluessa rikoksesta. Erityisestä syystä korvausta voidaan hakea myöhemminkin (25 §).
Esimerkki 3: Irrallaan ollut koira puree lenkkeilijää, ja omistaja poistuu paikalta. Rikosilmoitus kannattaa tehdä heti, koska poliisi voi selvittää omistajan. Ilman ilmoitusta valtion korvaus on mahdollinen vain erityisestä syystä.
Toimi näin pureman jälkeen
- Hakeudu hoitoon heti, myös pienen haavan vuoksi, koska purema voi tulehtua.
- Ota valokuvat vammasta, paikasta ja koirasta, jos se on turvallista.
- Selvitä koiran omistajan tai haltijan nimi ja yhteystiedot sekä todistajat.
- Pyydä omistajaa ilmoittamaan vahinko vastuuvakuutukseensa ja kysy vakuutusyhtiön nimi.
- Säilytä kuitit, todistukset ja lausunnot.
- Tee kirjallinen korvausvaatimus, jossa kuvaat tapahtuman ja vaadit kunkin korvauserän euroina.
- Tee rikosilmoitus, jos epäilet tapahtumaan liittyvän rikosta. Ilmoitus voi olla aiheellinen esimerkiksi vakavan vamman tai koiranpitäjän huomattavan huolimattomuuden vuoksi.
Määräajat
Oikeus vahingonkorvaukseen vanhenee pääsääntöisesti kolmessa vuodessa siitä, kun sait tietää tai sinun olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta (velan vanhentumisesta annetun lain 4 ja 7 §). Henkilövahingossa ei ole kymmenen vuoden takarajaa. Vanhentuminen voidaan katkaista esimerkiksi esittämällä korvausvelvolliselle vaatimus, josta käyvät ilmi korvauksen peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla, jolleivät nämä ole jo hänen tiedossaan (velan vanhentumisesta annetun lain 10 §). Jos purema on rikos, korvausvaatimus ei vanhene niin kauan kuin rikoksesta voidaan nostaa syyte tai rikosasia on vireillä tuomioistuimessa (7 §:n 3 momentti). Muista lisäksi vakuutuskorvauksen vuoden määräaika.
Vanhentumisesta kerrotaan artikkelissa Henkilövahingosta aiheutuvan korvauksen vanhentumisesta.
Henkilövahingon korvauserät määräytyvät tässä kerrotulla tavalla, kun purema on tapahtunut 1.1.2006 tai myöhemmin. Silloin tuli voimaan vahingonkorvauslain 5 luvun nykyinen muoto.
Jos korvausta ei makseta
Jos korvausvaatimusta ei hyväksytä tai korvausta ei makseta, voit saattaa vahingonkorvausasian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Käräjäoikeudessa arvioidaan, oliko koiranpitäjä huolimaton, aiheutuiko vamma puremasta, ovatko kulut tarpeellisia, myötävaikutitko itse vahinkoon ja mikä on oikea korvaus. Se, voidaanko vaatimus kohdistaa suoraan vakuutusyhtiöön, riippuu muun muassa vakuutussopimuslain 67 §:ssä säädetyn suoran vaatimusoikeuden edellytyksistä. Ennen kannetta vaatimus kannattaa esittää vastapuolelle, koska muuten voit joutua korvaamaan oikeudenkäyntikuluja, vaikka voittaisit. Oikeusturvavakuutus voi kattaa osan kuluista.
Milloin juristista on hyötyä?
Juristista on hyötyä, kun vamma jättää pysyvän haitan, omistaja kiistää vastuun tai vakuutusyhtiö vetoaa omaan myötävaikutukseesi. Juristi selvittää, kuka koiraa piti ja mikä laiminlyönti on näytettävissä. Hän hankkii lääketieteellisen selvityksen pysyvästä haitasta ja laskee korvauserät. Hän laatii eritellyn vaatimuskirjeen, neuvottelee vakuutusyhtiön kanssa ja huolehtii, ettei vaatimus vanhene. Tarvittaessa hän esittää vaatimukset rikosasian yhteydessä tai nostaa kanteen ja arvioi sitä ennen kuluriskin. Voit myös pyytää maksuttoman selvityksen koiranpureman korvausvaatimuksesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Saako korvausta, jos koira ei ollut koskaan ennen purrut?
Voi saada. Ratkaisevaa on, toimiko koiranpitäjä puremahetkellä huolellisesti. Jos koira oli esimerkiksi irti taajamassa, aiempi rauhallisuus ei yleensä poista vastuuta.
Voiko korvausta vaatia pienestäkin puremasta?
Voi. Myös pienen haavan päivystyskäynti, lääkkeet ja lyhyt kipu korvataan, jos koiranpitäjä on vastuussa. Pienessä asiassa vakuutusyhtiön käsittely on yleensä nopein reitti.
Purema tapahtui tuttavan luona. Muuttaako se jotain?
Paikka ei poista vastuuta, mutta olosuhteet arvioidaan. Kotona koiran ei tarvitse olla kytkettynä, mutta omistajan on silti valvottava sitä ja varoitettava vieraita, jos koira voi olla arvaamaton.
Kannattaako rikosilmoitus aina tehdä?
Ei aina. Ilmoitus on hyödyllinen, jos omistaja on tuntematon, vamma on vakava tai koira on purrut aiemminkin. Ilman ilmoitusta valtion rikosvahinkokorvaus on mahdollinen vain erityisestä syystä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
