Kuluttajansuojalain 5 lukua sovelletaan, kun kuluttaja ostaa tavaran elinkeinonharjoittajalta, ja kauppalakia muussa irtaimen kaupassa, kuten yksityisten välillä. Kuluttaja saa purkaa kaupan virheen vuoksi yleensä vasta, kun korjaus tai vaihto ei ole onnistunut tai tullut kysymykseen, ja vain, jos virhe ei ole vähäinen; vähäisyyden näyttää myyjä (kuluttajansuojalain 5 luvun 18 ja 19 §). Kauppalaissa virheellä on oltava ostajalle olennainen merkitys, ja myyjän on täytynyt ymmärtää tai hänen olisi pitänyt ymmärtää se (kauppalain 39 §). Kuluttajaa suojaavat lisäksi pakottavuus, vuoden virheolettama, kahden kuukauden virheilmoitussääntö ja kuluttajariitalautakunta. Purun vaikutukset ovat molemmissa pääosin samat: tavara ja kauppahinta korkoineen palautetaan, ja ostaja hyvittää tavarasta saamansa hyödyn.

Kumpi laki koskee kauppaasi?

Kuluttajansuojalain 5 luku koskee tavaran kauppaa, jossa myyjä on elinkeinonharjoittaja ja ostaja kuluttaja (5 luvun 1 §). Kauppalaki koskee muuta irtaimen kauppaa, esimerkiksi yksityishenkilöiden ja yritysten välisiä kauppoja (kauppalain 1 ja 4 §).

Ratkaisevaa on myyjän todellinen asema, ei ilmoituksen otsikko. Elinkeinonharjoittaja on myös luonnollinen henkilö, joka myy tavaroita ammattimaisesti ansaitakseen (kuluttajansuojalain 1 luvun 5 §). Jos joku myy tori.fi:ssä jatkuvasti autoja tai puhelimia, kauppaan voi soveltua kuluttajansuojalaki, vaikka myyjä esiintyisi yksityisenä.

Kuluttajankaupassa sovelletaan ensisijaisesti kuluttajansuojalain 5 luvun säännöksiä. Kauppalain 4 §:n mukaan kuluttajankauppaan sovelletaan kuluttajansuojalain säännöksiä. Kuluttajansuojalain 5 luvun 29 §:ssä luetellaan erikseen ne kauppalain säännökset, joita kuluttajankaupassa lisäksi sovelletaan. Kaupan purkuun sovelletaan kauppalain 66 §:ää, joka koskee tavaran palauttamista. Muutoin kaupan purun vaikutuksista säädetään kuluttajansuojalain 5 luvun 28 d ja 28 e §:ssä sekä vahingonkorvauksesta muun muassa saman luvun 10 ja 20 §:ssä. Jos et ole varma, kumpaa lakia kauppaasi sovelletaan, voit pyytää maksuttoman selvityksen purkuoikeudestasi.

Erot kohta kohdalta

Voiko laista sopia toisin?

• Kuluttajansuojalaki: ei ostajan vahingoksi. Tällainen ehto on mitätön (5 luvun 2 §).
• Kauppalaki: voi. Sopimus, osapuolten vakiintunut käytäntö ja kauppatapa menevät lain edelle (3 §). Esimerkiksi ehto "sellaisena kuin se on" voi rajata myyjän vastuuta, mutta ei kaikkea (19 §).

Milloin virhe oli olemassa ja kuka sen näyttää?

• Kuluttajansuojalaki: virhettä arvioidaan luovutushetken mukaan. Jos virhe ilmenee vuoden kuluessa luovutuksesta, sen oletetaan olleen olemassa jo silloin, ellei myyjä osoita muuta tai oletus ole virheen tai tavaran luonteen vastainen (15 §). Ennen 1.1.2022 tehdyissä kaupoissa olettama oli kuusi kuukautta.
• Kauppalaki: virhettä arvioidaan vaaranvastuun siirtyessä, tavallisesti luovutushetkellä (13 ja 21 §). Olettamaa ei ole, joten ostajan on yleensä näytettävä, että virhe oli olemassa jo silloin.

Virheilmoitus

• Kuluttajansuojalaki: kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Kahden kuukauden kuluessa havaitsemisesta tehty ilmoitus on aina ajoissa (16 a §).
• Kauppalaki: kohtuullisessa ajassa samasta hetkestä (32 §). Kahden kuukauden turvasääntöä ei ole.

Korjaus ennen purkua

• Kuluttajansuojalaki: ostaja saa valita, vaatiiko hän virheen korjaamista vai virheettömän tavaran toimittamista. Kun kauppa on tehty 31.7.2026 tai myöhemmin, myyjän on ennen virheen oikaisua ilmoitettava ostajalle tästä valintaoikeudesta, ja kunnostetun tavaran myyjä saa toimittaa uuden sijaan vain ostajan nimenomaisesta pyynnöstä. Myyjä saa kieltäytyä vaaditusta oikaisutavasta tai oikaisusta kokonaan, jos siihen on ylivoimainen este tai siitä aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia (18 §). Purkuun voi siirtyä, jos oikaisu on mahdoton tai kohtuuttoman kallis, sitä ei tehdä asianmukaisesti, on ilmeistä, ettei sitä tehdä kohtuullisessa ajassa ilman merkittävää haittaa, tai virhe ilmenee korjausyrityksestä huolimatta. Heti voi purkaa, jos virhe on niin vakava, ettei oikaisu tule kyseeseen (19 §:n 1 ja 2 momentti).
• Kauppalaki: ostajalla on oikeus vaatia virheen korjaamista ilman kustannuksia, jos se voidaan tehdä aiheuttamatta myyjälle kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa (34 §). Myyjällä on myös oikeus tarjoutua korjaamaan virhe tai tekemään uusi toimitus lain edellytyksin (36 §). Yksityisellä myyjällä ei kuitenkaan yleensä ole velvollisuutta tehdä korjaustyötä henkilökohtaisesti (34 §, HE 93/1986 vp). Purkuun voi siirtyä, jos korjaus tai uusi toimitus ei tule kysymykseen tai sitä ei tehdä kohtuullisessa ajassa (37 §). Kaupan purkaminen edellyttää lisäksi kauppalain 39 §:ssä säädetyn olennaisuusvaatimuksen täyttymistä.

Purkukynnys

• Kuluttajansuojalaki: purku on mahdollinen, ellei virhe ole vähäinen, ja myyjä näyttää vähäisyyden (19 §:n 3 momentti). Lain esitöiden mukaan vähäinen on esimerkiksi helposti ja nopeasti korjattava virhe tai pelkkä pintavika (HE 180/2021 vp).
• Kauppalaki: virheellä on oltava ostajalle olennainen merkitys, ja myyjän on täytynyt ymmärtää tai hänen olisi pitänyt ymmärtää se (39 §:n 1 momentti). Käsitteestä kerrotaan artikkelissa Mitä tarkoittaa olennainen sopimusrikkomus kaupan purussa?

Purkuilmoituksen aika

• Kuluttajansuojalaki: tavaran virheen perusteella tehtävälle purkuilmoitukselle ei ole säädetty erillistä määräaikaa kauppalain 39 §:n 2 momentin tapaan. Ostajan on kuitenkin ilmoitettava virheestä kohtuullisessa ajassa, ja kahden kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tehty ilmoitus on aina oikea-aikainen (5 luvun 16 a §). Tämä ei tarkoita, että purkuvaatimuksen esittämistä voisi kaikissa tilanteissa lykätä rajattomasti. Jos tavara on luovutettu myöhässä, viivästyksen perusteella tehtävästä purkamisesta on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa luovutuksesta (5 luvun 11 §).
• Kauppalaki: virheen vuoksi purkamisesta on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe havaittiin tai olisi pitänyt havaita, tai siitä, kun myyjän aika korjata virhe tai tehdä uusi toimitus päättyi. Purkuoikeutta ei kuitenkaan menetetä ilmoituksen viivästymisen vuoksi, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti (39 §:n 2 momentti). Viivästyksessä vastaava ilmoitussääntö on 29 §:ssä.

Viivästys

• Kuluttajansuojalaki: ostaja asettaa kohtuullisen lisäajan ja saa purkaa kaupan, jos tavaraa ei luovuteta sen kuluessa. Ilman lisäaikaa purku on mahdollinen, jos myyjä on kieltäytynyt toimittamasta tavaraa, luovutus sovittuna toimitusaikana on olennainen sopimuksen tekemiseen liittyvien olosuhteiden perusteella tai ostaja on ilmoittanut ennen sopimuksen tekemistä, että luovutus tietyn ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana on olennainen (5 luvun 9 §). Viivästyksen olennaisuutta ei muuten arvioida.
• Kauppalaki: purku edellyttää, että viivästyksellä on ostajalle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää, tai että myyjä ei luovuta tavaraa ostajan asettamassa lisäajassa, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt (25 §). Jos tavara valmistetaan tai hankitaan erityisesti ostajan ohjeiden tai toivomusten mukaisesti eikä myyjä voi hyödyntää sitä muulla tavoin ilman huomattavaa tappiota, purku edellyttää lisäksi, että kaupan tarkoitus jää ostajan osalta viivästyksen vuoksi olennaisesti saavuttamatta (26 §). Kuluttajansuojalain 5 luvussa ei ole vastaavaa korotettua purkukynnystä.

Mitä purussa palautetaan

• Kuluttajansuojalaki: ostaja palauttaa tavaran myyjän kustannuksella, ja myyjä palauttaa hinnan saatuaan tavaran tai todisteen sen lähettämisestä (28 d §). Ostaja hyvittää tavarasta saamansa tuoton ja muun hyödyn, ja myyjä maksaa hinnalle korkoa maksupäivästä (28 e §).
• Kauppalaki: kumpikin saa pidättää oman palautuksensa, kunnes vastapuoli palauttaa omansa (64 §). Tuotto, hyötykorvaus ja korko määräytyvät samoin kuin kuluttajankaupassa (65 §).
• Molemmissa: purkuoikeus edellyttää, että tavara voidaan palauttaa olennaisesti muuttumattomana, mutta tästä on laissa poikkeuksia (kauppalain 66 §).

Välillinen vahinko

• Kuluttajansuojalaki: esimerkiksi tulonmenetys tai olennainen käyttöhyödyn menetys korvataan, jos myyjä on ollut huolimaton tai tavara poikkesi siitä, mihin myyjä erityisesti sitoutui. Myös perheenjäsen voi saada korvausta (5 luvun 10 ja 20 §).
• Kauppalaki: virhetilanteessa välillinen vahinko korvataan samoin edellytyksin, mutta välillisen vahingon luettelo on erilainen (40 ja 67 §).

Kenelle vaatimuksen voi esittää?

• Kuluttajansuojalaki: myyjän lisäksi virheeseen perustuvan vaatimuksen voi tietyin rajoituksin kohdistaa myös elinkeinonharjoittajaan, joka on aiemmassa myyntiportaassa luovuttanut tavaran jälleenmyyntiin, esimerkiksi maahantuojaan (5 luvun 31 §).
• Kauppalaki: vaatimus esitetään myyjälle.

Riidan ratkaisu

• Kuluttajansuojalaki: kuluttaja voi viedä riidan maksutta kuluttajariitalautakuntaan. Lautakunnan ratkaisu on suositus eikä sido. Vaatimuksen vireillepano lautakunnassa katkaisee vanhentumisen (velan vanhentumisesta annetun lain 11 §).
• Kauppalaki: yksityisten välinen irtaimen kauppa ei kuulu lautakunnalle, joten riita ratkaistaan sovinnolla tai käräjäoikeudessa.

Myyjän purku

• Molemmissa: myyjä saa purkaa kaupan ostajan olennaisen maksuviivästyksen tai lisäajan kulumisen vuoksi, mutta jos tavara on jo ostajalla, vain jos myyjä on pidättänyt purkuoikeuden tai ostaja torjuu tavaran (kauppalain 54 §, kuluttajansuojalain 5 luvun 26 §).
• Kuluttajansuojalaki lisäksi: purku ei ole enää mahdollinen, kun viivästynyt maksu on suoritettu (26 §:n 4 momentti), ja myyjän vahingonkorvaus on rajattu kohtuulliseen (28 §).

Sama vika, eri laki: esimerkki

Esimerkki: Kaksi ihmistä ostaa samanlaisen käytetyn astianpesukoneen 450 eurolla, toinen kodinkoneliikkeestä ja toinen naapurilta. Kolmen viikon kuluttua kumpikin kone vuotaa. Liikkeestä ostanut kuluttaja ilmoittaa viasta ja vaatii vaihtoa. Koska vika ilmeni vuoden kuluessa, liikkeen on näytettävä, ettei vika ollut olemassa luovutushetkellä. Jos liike ei vaihda tai korjaa konetta asianmukaisesti, kuluttaja voi purkaa kaupan, ellei liike näytä vuodon olevan vähäinen virhe. Naapurilta ostaneen on ensin näytettävä, että vika oli olemassa jo luovutushetkellä. Naapurilla on oikeus yrittää korjata kone, mutta velvollisuutta korjata ei yleensä ole. Purku onnistuu, jos vuodolla on ostajalle olennainen merkitys ja naapurin olisi pitänyt ymmärtää se. Jos naapuri kiistää vian, riita ratkaistaan käräjäoikeudessa, ei kuluttajariitalautakunnassa.

Esimerkki: Viivästyksessä ero on pienempi. Ostat sohvan, joka piti toimittaa 1.3. Kun sohvaa ei kuulu, annat myyjälle kirjallisesti lisäajan 15.3. asti. Jos sohvaa ei luovuteta lisäajassa, saat purkaa kaupan sekä liikkeen että yksityisen myyjän kanssa, eikä viivästyksen olennaisuutta tarvitse näyttää (kuluttajansuojalain 5 luvun 9 §, kauppalain 25 §). Lisäajan on oltava kohtuullinen, ja kauppalaissa se ei saa olla kohtuuttoman lyhyt.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Selvitä ensin, kuka myyjä on: yrityksen nimi, Y-tunnus ja se, myykö henkilö samanlaisia tavaroita jatkuvasti. Tee virheilmoitus heti ja kerro, miten virhe ilmenee. Kuluttajankaupassa voit vaatia valitsemaasi korjausta tai vaihtoa. Kauppalain kaupassa anna myyjälle tilaisuus korjata, jos hän sitä tarjoaa. Ilmoita purusta selvästi, ja säilytä tavara palautuskelpoisena.

Juristi kannattaa ottaa mukaan, kun on epäselvää, onko myyjä elinkeinonharjoittaja, tai kun riita koskee arvokasta tavaraa. Juristi selvittää myyjän aseman esimerkiksi kaupparekisteristä ja ilmoitushistoriasta, valitsee sovellettavan lain ja kirjoittaa purkuvaatimuksen sen lain kynnyksen mukaan. Väärän lain mukaan rakennettu vaatimus voi kaatua, vaikka virhe olisi todellinen. Voit myös pyytää maksuttoman selvityksen kaupan purkamisesta omassa tilanteessasi.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Ostin tavaran yksityiseltä, mutta hän osoittautui yrittäjäksi. Kumpaa lakia sovelletaan?

Jos myyjä myi tavaran osana ammattimaista toimintaansa, sovelletaan kuluttajansuojalakia. Jos hän myi esimerkiksi oman käytössä olleen tavaransa, sovelletaan kauppalakia. Ratkaisevaa on, myikö hän tavaroita ammattimaisesti ansaitakseen.

2. Onko kauppalain mukainen purku aina vaikeampi?

Virheen vuoksi yleensä on, koska ostajan on näytettävä virheen olemassaolo ja olennaisuus. Viivästyksessä ero on pienempi, koska molemmissa laeissa kaupan voi purkaa, kun myyjä ei luovuta tavaraa kohtuullisessa lisäajassa.

3. Kumman lain mukaan käyttöhyöty vähennetään?

Molempien. Ostaja maksaa kohtuullisen korvauksen tavarasta saamastaan hyödystä, ja myyjä maksaa palautettavalle hinnalle korkoa (kuluttajansuojalain 5 luvun 28 e §, kauppalain 65 §).