» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kaupan purku on seuraamus sopimusrikkomuksesta. Se lopettaa velvoitteet heti, ja jo tehdyt suoritukset palautetaan: ostaja palauttaa tavaran ja myyjä kauppahinnan korkoineen. Irtisanominen taas päättää jatkuvan sopimuksen, kuten vuokra- tai palvelusopimuksen, vasta irtisanomisajan kuluttua, eikä se yleensä edellytä, että toinen olisi rikkonut sopimusta. Tavallista kertakauppaa ei voi irtisanoa. Jos ehjä tavara vain kaduttaa, purkuoikeutta ei ole, mutta etä- ja kotimyynnissä kuluttajalla voi olla 14 päivän peruuttamisoikeus.
Purku ja irtisanominen yhdellä silmäyksellä
- Peruste: purku edellyttää sopimusrikkomusta, jolle laki antaa purkuoikeuden. Irtisanominen perustuu lakiin tai sopimukseen, ja usein syytä ei tarvita lainkaan.
- Ajankohta: purku vaikuttaa purkuilmoituksesta. Irtisanottu sopimus on voimassa irtisanomisajan loppuun.
- Seuraus: kaupan purussa suoritukset palautetaan. Irtisanomisessa sopimus vain päättyy, eikä jo tehtyjä suorituksia palauteta.
- Sopimustyyppi: purku koskee sekä kertakauppaa että jatkuvia sopimuksia. Irtisanominen koskee vain jatkuvia sopimuksia.
- Riski: perusteeton purku voi olla itse sopimusrikkomus. Irtisanomisen riski on yleensä vain se, että sopimus päättyy vasta myöhemmin kuin halusit.
Kaupan purku: rikkomuksen seuraamus
Kaupan purku tarkoittaa, että myyjän velvollisuus luovuttaa tavara ja ostajan velvollisuus maksaa kauppahinta lakkaavat. Sikäli kuin kauppa on jo täytetty, kumpikin palauttaa saamansa (kauppalain 64 §, kuluttajansuojalain 5 luvun 28 d §). Ostaja hyvittää tavarasta saamansa tuoton ja kohtuullisen korvauksen muusta hyödystä, ja myyjä maksaa palautettavalle kauppahinnalle korkoa siitä päivästä, jona sai maksun (kauppalain 65 §, kuluttajansuojalain 5 luvun 28 e §).
Purku edellyttää laissa tai sopimuksessa olevaa purkuperustetta. Kauppalain mukaisessa kaupassa ostaja saa purkaa kaupan viivästyksen vuoksi, jos sopimusrikkomuksella on hänelle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää. Ostaja saa purkaa kaupan myös, jos myyjä ei luovuta tavaraa ostajan asettamassa kohtuullisessa lisäajassa. Tavaran virheen perusteella purku edellyttää niin ikään, että sopimusrikkomuksella on ostajalle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää (kauppalain 25 ja 39 §). Kuluttajankaupassa kuluttaja saa purkaa kaupan virheen vuoksi, ellei virhe ole vähäinen, ja yleensä vasta, kun korjaus tai vaihto ei ole onnistunut tai tullut kysymykseen (kuluttajansuojalain 5 luvun 18 ja 19 §). Lakien eroista kerrotaan artikkelissa Miten KSL:n mukainen kaupan purku eroaa kauppalain mukaisesta?
Kauppa voidaan purkaa myös etukäteen, jos on käynyt selväksi, että purkuun oikeuttava rikkomus tulee tapahtumaan. Purku jää kuitenkin vaille vaikutusta, jos vastapuoli heti asettaa hyväksyttävän vakuuden (kauppalain 62 §). Tästä on erotettava pelkkä oman suorituksen keskeyttäminen, kun on painavia syitä epäillä vastapuolen kykyä täyttää sopimus. Keskeyttäminen ei päätä sopimusta, ja siitä on ilmoitettava heti (kauppalain 61 §).
Purkuoikeuden voi menettää. Virheestä ja purkamisesta on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa (kauppalain 32 ja 39 §, kuluttajansuojalain 5 luvun 16 a §), ja tavara on yleensä voitava palauttaa olennaisesti muuttumattomana (kauppalain 66 §). Irtisanomisessa vastaavaa palautusongelmaa ei ole. Jos harkitset sopimuksen päättämistä, voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko kyse purusta vai irtisanomisesta.
Irtisanominen: jatkuvan sopimuksen tavallinen päättämistapa
Irtisanominen koskee sopimuksia, jotka jatkuvat ajan kuluessa, kuten vuokra-, liittymä-, kuntosali-, vakuutus- tai työsopimusta. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi yleensä irtisanoa ilman erityistä syytä noudattamalla irtisanomisaikaa. Määräaikaisen sopimuksen voi irtisanoa vain, jos laki tai sopimus sen sallii.
Esimerkiksi vuokralaisen irtisanomisaika on yksi kuukausi, ja se lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen tehtiin (laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 52 §). Jos vuokralainen irtisanoo vuokrasopimuksen 10.11., sopimus päättyy 31.12., ja vuokraa maksetaan siihen asti.
Jatkuvan sopimuksen voi myös purkaa
Purku ei rajoitu kauppaan. Myös jatkuvan sopimuksen voi purkaa, jos toinen osapuoli rikkoo sitä vakavasti ja laki tai sopimus antaa siihen oikeuden. Esimerkiksi vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen muun muassa, jos vuokra jää maksamatta tai huoneistoa hoidetaan huonosti. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole, jos menettelyllä on vähäinen merkitys. Useimmissa tilanteissa vuokranantajan on ensin annettava kirjallinen varoitus, ja purkamisilmoitus on aina tehtävä kirjallisesti (laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 61, 62 ja 66 §).
Jatkuvan sopimuksen purkamisen vaikutukset riippuvat sopimustyypistä, sovellettavasta laista ja sopimusehdoista. Esimerkiksi asuinhuoneiston vuokrasopimuksen purkaminen päättää vuokrasuhteen ilman irtisanomisaikaa, eikä vuokralainen ole velvollinen maksamaan vuokraa vuokrasuhteen päättymisen jälkeiseltä ajalta. Tästä poikkeava sopimusehto on mitätön (laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 65 §). Jo kuluneelta vuokra-ajalta maksettu vuokra ei palaudu pelkästään sopimuksen purkamisen perusteella, mutta vuokralaisella voi olla erillinen oikeus vuokranalennukseen tai vuokranmaksusta vapautumiseen esimerkiksi huoneiston puutteellisen kunnon vuoksi. Vuokranantaja voi lisäksi vaatia korvausta vuokralaisen sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta lain 64 §:n edellytysten mukaisesti. Muissa jatkuvissa sopimuksissa purkamisen vaikutukset ja mahdolliset palautusvelvollisuudet on arvioitava erikseen.
Muut tilanteet, joita ei pidä sekoittaa purkuun
- Peruuttaminen: etä- ja kotimyynnissä kuluttaja voi yleensä peruuttaa kaupan 14 päivän kuluessa ilman syytä (kuluttajansuojalain 6 luvun 14 §). Peruuttaminen ei edellytä virhettä. Verkkokaupan eroista kerrotaan artikkelissa Kaupan purku verkkokaupassa.
- Tilauksen peruutus ennen luovutusta: kuluttaja voi perua tilauksen, mutta myyjä saa silloin korvauksen kuluistaan ja kohtuullisen korvauksen muusta vahingosta (kuluttajansuojalain 5 luvun 25 ja 28 §).
- Sitomattomuus: alaikäisen ilman huoltajan suostumusta tekemä kauppa ei sido häntä (holhoustoimilain 26 §). Tästä kerrotaan artikkelissa Alaikäisen kaupan purku.
- Pätemättömyys: esimerkiksi petoksella aikaansaatu sopimus ei sido petoksen kohteeksi joutunutta (oikeustoimilain 30 §).
- Purkava ehto: sopimus raukeaa, jos sovittu ehto, kuten lainan saaminen, ei täyty.
Kaksi esimerkkiä
Esimerkki 1: Ostat kuntolaitteen 1 200 eurolla ja teet samalla 12 kuukauden kuntosalisopimuksen. Laitteen moottori hajoaa, eikä myyjä saa sitä korjattua. Laitteen kaupan voit purkaa, jolloin palautat laitteen ja saat hinnan takaisin korkoineen, josta voidaan vähentää kohtuullinen korvaus käytöstä. Kuntolaitteen kaupan purkaminen ei automaattisesti päätä erillistä kuntosalisopimusta. Kuntosalisopimuksen päättyminen määräytyy lähtökohtaisesti sen omien ehtojen ja sovellettavan lainsäädännön perusteella. Jos sopimukset muodostavat keskenään sidoksissa olevan kokonaisuuden, niiden vaikutukset toisiinsa on arvioitava erikseen.
Esimerkki 2: Vuokralainen jättää vuokran maksamatta kolmena kuukautena. Vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen kirjallisella purkamisilmoituksella ilman edeltävää varoitusta. Sopimus päättyy lähtökohtaisesti ilmoituksen tiedoksiantoon, ellei purkamisilmoituksessa ole ilmoitettu myöhempää päättymisajankohtaa (laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 66 §). Vuokranantaja ei palauta aiemmin maksettuja vuokria, eikä vuokralainen maksa vuokraa purun jälkeiseltä ajalta. Hän voi kuitenkin joutua korvaamaan vuokranantajalle purusta aiheutuneen vahingon (laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 64 §).
Kumpi keino sopii sinun tilanteeseesi?
- Onko kyse kertakaupasta vai jatkuvasta sopimuksesta? Kertakauppaa ei voi irtisanoa.
- Onko toinen osapuoli rikkonut sopimusta? Jos ei, kyse voi olla vain irtisanomisesta tai peruuttamisesta.
- Onko rikkomus riittävän vakava? Pienestä virheestä seuraa yleensä korjaus tai hinnanalennus, ei purku.
- Onko ilmoitus tehty ajoissa? Purkuoikeus voi raueta, jos odotat liian kauan.
- Vaatiiko laki tai sopimus tietyn muodon? Esimerkiksi vuokrasopimuksen purku on tehtävä kirjallisesti, kun taas kaupan purkuilmoitukselle laki ei aseta muotoa.
Mitä perusteettomasta purusta seuraa?
Jos puret sopimuksen ilman perustetta, purku on tehoton ja voi itse olla sopimusrikkomus. Vastapuoli voi silloin vaatia sopimuksen täyttämistä tai vahingonkorvausta. Jos esimerkiksi palautat ehjän tavaran ja lopetat maksut, koska tavara ei miellytä, myyjä voi vaatia kauppahintaa ja korvausta kuluistaan.
Juristista on hyötyä, kun sopimus on arvokas tai pitkä, kun on epäselvää, onko kyse purusta, irtisanomisesta vai peruuttamisesta, tai kun vastapuoli kiistää purkuperusteen. Juristi käy läpi sopimusehdot ja kirjeenvaihdon, arvioi, täyttyykö purun kynnys, laatii oikean muotoisen ilmoituksen ja arvioi riskin siitä, että purku todetaan perusteettomaksi. Tarvittaessa hän neuvottelee sovinnon, esimerkiksi sopimuksen päättämisestä sovittuna päivänä. Voit myös pyytää maksuttoman selvityksen sopimuksen päättämisen seuraamuksista.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Voinko irtisanoa autokaupan, jos auto ei miellytä?
Et. Kertakauppaa ei voi irtisanoa, ja purku edellyttää virhettä tai muuta sopimusrikkomusta. Jos ostit auton liikkeestä etä- tai kotimyynnissä, sinulla voi olla 14 päivän peruuttamisoikeus.
2. Pitääkö purkuilmoitus tehdä kirjallisesti?
Kaupan purkuilmoitukselle laki ei aseta muotoa, mutta kirjallinen ilmoitus helpottaa näyttöä. Joissakin jatkuvissa sopimuksissa, kuten asuinhuoneiston vuokrasopimuksessa, kirjallinen muoto on pakollinen. Malliteksti on artikkelissa Miten kaupan purku tehdään kirjallisesti?
3. Voiko sopimuksessa sopia vapaammasta purkuoikeudesta?
Yritysten ja yksityisten välisissä sopimuksissa usein voi. Kuluttajan suojaksi säädetyistä säännöistä ei kuitenkaan voi poiketa kuluttajan vahingoksi, eikä vuokranantaja voi sopia laissa säädettyä laajemmasta purkuoikeudesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
